Kirjoja löytyy seuraavasti:
4. Layer 2 Vpn Architectures by Wei Luo: Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjasto
5. Firewall Policies and VPN Configurations by Mark Lucas: Metropolia ammattikorkeakoulun kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto
6. Mobile VPN: Delivering Advanced Services in Next Generation Wireless System by Alex Shneyderman: Metropolia ammattikorkeakoulun kirjasto ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kirjasto
Kirjoista voi tehdä omassa kirjastossaan kaukopalvelupyynnön. Kaukopalvelumaksu Vantaalla on seitsemän euroa.
Tennysonin runoista vain pieni osa on suomennettu ja The lady of Shalott näyttää valitettavasti kuuluvan niihin suomentamattomiin. Tennysonia on suomeksi saatavilla vain muutamassa antologiassa; yhtään kokonaista runokokoelmaa tai käännösvalikoimaa hänen tuotannostaan ei meillä ole julkaistu.
Tällä hetkellä pääkirjaston hyllyssä on ainakin seuraavat kylyhuoneremonttia ja kosteudeneristystä käsittelevät kirjat:
- Kylpyhuoneen remontti, 2010.
- Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja 1: Kylpyhuone : virikkeet, korjaukset, saneeraukset, 2005.
- Syversen, Fred-Erik: Kaakelit ja klinkkerit : materiaalit, suunnittelu, työohjeet, 2003
- Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, 2009.
- Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja 21: Eristys ja ilmanvaihto : virikkeet, korjaukset, saneeraukset, 2007
- Talonrakentajan käsikirja. 9: Vedeneristys- ja laatoitustyöt, 2007.
Kirjat ovat hyllyluokassa 66.4 ja 66.3.
Bermudan kolmio on suurelta osin myytti, jonka mittasuhteet ovat paisuneet. Sen sijainti on Floridan kärjen, Bermuda-saaren ja Puerto Ricon sisällä (tarkemmasta muodosta ei ole yksimielisyyttä), leveydeltään alue on toista tuhatta kilometriä ja käsittää sekä syvää että matalaa merta. Alueella esiintyy trooppisia myrskyjä, jotka saattavat nousta äkillisesti. Myös Golf-virralla voi olla osuutta merionnettomuuksissa, joiden varsinainen syy on kuitenkin varomattomassa tai taitamattomassa merenkäynnissä. Alueella on päivittäin paljon meri- ja lentoliikennettä, joka ei johda onnettomuuksiin tilastollisesti muita merialueita enempää. (Maapallolla on muitakin merialueita, joista olisi aivan yhtä hyvin voinut muodostua vastaavia myyttejä.)...
Aikalauslehtien viitetietokanta Aleksista, jota voi käyttää kirjastoissa, voi etsiä tästä aiheesta artikkeleita esim. asiasanalla horoskoopit.
Sain useita viitteitä, esim.
Tiede-lehden tämän vuoden numerossa 9 on artikkeli nimeltä Tähtimerkit menivät uusiksi. Johdannon mukaan uutinen ei ole uusi ja tähdistä ennustajatkin ovat tämän jo kauan tienneet.
Sama lehti on myös vuonna 1989 numerossa 9 käsitellyt samaa asiaa.
Mielestämme "Ruben ja rouva Mallamudin tapaus" sopii hyvin tuon ikäisen pojan luettavaksi. Kirja on hauska ja hieman nurinkurinenkin, uudentyyppinen lastenkirja, jota parodiassaan voisi verrata Kapteeni Kalsariin. Tämä kirja on myös suhteellisen helppolukuinen hauskoine kappaleen aloituskuvineen.
Myyttihovi on vähän samantyylinen kuin uusimmat (loppupään) Harry Potterit eli jännitystä, vauhtia ja taikuutta, mutta myös vakavampia teemoja. Lisäksi kirjat ovat noin 300-sivuisia, joten aika paljon luettavaa 8-vuotiaalle. Jollekin tuon ikäiselle voisi kyseinen sarja sopia, mutta parempi ikäryhmä olisi ehkä 12-vuotiaasta ylöspäin. Tuon ikäiselle pojalle voisi sopia paremmin esim. Riordanin Percy Jacksonit, joissa on seikkailua ja elokuvamaista...
Ulkomaalaisten kokemuksia ja näkemyksiä Suomesta ja suomalaisista löytyy ainakin seuraavista kirjoista.
Bradley, David: Leijona ruusujen keskellä : muistelmia Suomesta (Weilin + Göös 1966)
Connolly, Harold: Vieraina Valloista (Kirjayhtymä, 1964)
Eilenberger, Wolfram: Minun suomalainen vaimoni (Siltala 2011)
Goldway, Ruth: Kirjeitä Suomesta (Otava 1998)
Kuss, Gerald V.: Näin minä näin Suomen (Kirjayhtymä 1964)
Sabour, M'hammed: Suomalainen unelma : tapahtumia ja tulkintoja Suomesta ja suomalaisista (Joensuu University Press 1999)
Schatz, Roman: Suomesta, rakkaudella = From Finland, with love (Johnny Kniga, 2004)
Sykes, John: Suuntana pohjoinen (Weilin + Göös 1968)
Historiallisempaa perspektiiviä löytyy mm. seuraavista:
Acerbi, Giuseppe:...
Monet kirjastot lainaavat tosiaan asiakkailleen liikuntavälineitä. Tällaisia ovat mm. kuntoiluvälineet, kävelysauvat, jalkapallot ja lumikengät. Lainattavat välineet vaihtelevat kovasti kirjastosta toiseen.
Alla on lista kirjastoista, joilla on tällaista lainausta. Se ei ole täydellinen, mutta toivoakseni varsin kattava.
Hartola, Nastola, Kiiminki, Jääli, Sievi, Pedersöre, Kristiinankaupunki, Kirkkonummi, Inari, Iitti, Kannonkoski, Joutsa, Töysä, Vantaa, Helsinki, Vesilahti, Kajaani, Paltamo, Kuhmo, Suomussalmi, Ristijärvi, Lahti, Hämeenkyrö, Heinola, Lappeenranta,
Turku, Posio, Vesilahti, Kokkola, Jalasjärvi, Hattula, Kurikka,
Heinola, Järvi-Pohjanmaan kirjastot, Virrat, Hollola, Asikkala, Vesanto, Sastamala, Utajärvi, Parikkala....
Jos HelMet-kirjastojen varauksen tekee suullisesti puhelimessa tai palvelutiskillä ja tulee hakemaan sen siitä kirjastosta, jossa teos on, varaus on ilmainen. Syynä on se, että tuollainen varaus ei aiheuta kirjastolle erityisiä kustannuksia.
Sen sijaan netin kautta tehtävän varaukset kulkevat yleensä kirjastojen välillä ja aiheuttavat siten kuljetuskustannuksia. Niinpä tiskillä tehtynäkin kirjastosta toiseen siirtyvästä varauksesta joutuu maksamaan varausmaksun.
Kappaleen nimi ja itse kappalekin on käännetty englanniksi. Viola-tietokanta tietää kertoa, että nuottikirjasta ”Songs Finland Sings” (2000) löytyy englanninnos nimellä ”Storm-skaer’s Maja”. Käännös on ilmeisesti Barbara Helsingiuksen käsialaa. Kappale löytyy laulettuna samannimisen CD-levyjulkaisun levyltä 2.
A. Uiton kirja Kertomus Tervolan osuuskaupan r.l. 25-vuotisesta toiminnasta. Vuosikertomus 26:lta toimintavuodelta, 1931 / Tervolan osuuskauppa r.l. Kemi , 1932., löytyy Turun yliopiston kirjastosta. Tervolan osuuskaupasta on julkaistu myös 2 muuta kirjaa: Vesanen, Viki, Tervolan osuuskauppa 1906-1956. Kemi , 1956. sekä Keränen, Yrjö, Tervolan osuuskauppa 60-v. juhlajulkaisu. Rovaniemi : Tervolan osuuskauppa, 1966. Näistä jälkimmäinen on myös Turun yliopiston kirjastossa, Vesasen kirja on sekä Turun yliopiston että Jyväskylän yliopiston kirjastoissa. Kirjat voi saada luettavakseen kaukolainoina. Lähin kirjastosi voi auttaa kaukolainapyynnön lähettämisessä.
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
Sen verran lisätietoa olisit kyllä voinut antaa, että tietäisin, mitä palvelua tarkoitat! ;)
Jos kyseessä on tuo sivun yläkulman Hae, sillä voit hakea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta annettuja vastauksia. Käytössäsi on myös asiasanalistaus, https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat. Voit myös selata vastauksia, https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset/ .
Olisikohan kyse siitä Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulla (helmet.fi ) olevasta "Hae kirjoja ja muuta aineistoa" -ruudusta? Sen kautta pääset HelMet-verkkokirjastoon ja pystyt hakemaan kaikkea, mitä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa on. Näet sieltä siis kaikki kirjat, elokuvat, levyt, pelit ynnä muut aineistot, joita voit näistä kirjastoista lainata...
Gerontologian oppikirjassa mainitaan ikään liittyvistä muutoksista, mm. pituuden muutoksista seuraavasti: "Kehon pituus pysyy kasvuiän jälkeen jokseenkin muuttumattomana n. 40 vuoden ikään asti. Pituus vähenee tämän iän jälkeen progressiivisesti, aluksi hitaasti, mutta yli 60-vuotiailla keskimäärin jo noin 2 cm kymmenessä vuodessa. Pituuden menetys johtuu asennon ja ryhdin muutoksista, erityisesti kyfoosin lisääntymisestä, nikamavälilevyjen kokoonpuristumisesta, nikamien luukadosta sekä nikamia tukevien nivelsiteiden höllentymisestä. Naisten pituus vähenee nopeammin kuin miesten. Pääasiallisena syynä tähän on luun menetyksen ja osteoporoottisten muutosten kiihtyminen vaihdevuosi-iässä"
Lähde: Gerontologia
Toimittajat: Eino Heikkinen...
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Vikamaa-nimi on harvinainen. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Vikamaa-sukunimi on tai on ollut alle 26 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimiä käsittelevistä kirjoista. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Suomalainen paikannimikirja -kirjan (2007) mukaan Rovaniemen seudulla on joitakin vika-alkuisia paikan- ja luonnonnimiä. Arvellaan, että vika-alku on peräisin saamen kielestä. Vikamaa-sukunimen liittymisestä näihin muihin nimiin ei kuitenkaan ollut tietoa.
Suomen varhaisimmat kirjakokoelmat olivat luostarikirjastoja ja kirkkojen kirjakokoelmia. Turun Akatemian kirjasto perustettiin vuonna 1640.
Jonkinlaisia sivistyneistön lukuseuroja toimi Suomessa jo 1600-luvulla. Lukuseurat yleistyivät 1700-luvun lopulla. Suomen ensimmäinen lainakirjasto syntyi Vaasaan vuonna 1794, kun Vaasan Luku-seuran kirjasto ryhtyi lainaamaan kirjoja kaikille kaupunkilaisille, ei pelkästään lukuseuran jäsenille.
Tähän asti kaikki Suomen kirjastot olivat ruotsinkielisiä eikä suuri suomekielinen rahvas näistä kirjastoista hyötynyt.
Kansallisen heräämisen aikaan hieman ennen 1800-luvun puoliväliä ylioppilat ja sivistyneistö ryhtyivät perustamaan kirjastoja tavalliselle suomenkieliselle kansalle. 1900-luvun alussa...
Internetistä löytyvien tietojen mukaan nimi Varenka tulee latinasta ja on käytössä pääasiassa Neuvostoliitossa. Nimestä käytetään myös muotoa Varvara ja merkitys määritetään sanalla strange/outo. Lisätietoja esimerkiksi seuraavilla sivustoilla:
http://www.20000-names.com/female_russian_names_02.htm
http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Varenka
http://www.babynology.com/meaning-varenka-f27.html
Tässä joitakin kirjavinkkejä (kaikki löytyvät HelMet-kirjastoista):
Carpelan, Anna: Helsinki kadunnimissä
Kaupungin nimet / julkaisija: Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2010
Kolbe, Laura: Unelmien Helsinki : kadut ja korttelit kertovat
Ollila, Kaija: Puhvelista Punatulkkuun
Helsingin kaupunki on julkaissut kirjasarjan nimeltä Helsingin kaupungin historia sekä Helsingin kadunnimet (http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu/Kirjal…).
Pasilan kirjastossa on Helsinki-kokoelma, jossa on runsaasti Helsinkiä käsisttelevää aineistoa.
Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirastolla on nimistönsuunnittelua käsittelevät nettisivut: http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu
Kyseisellä...
