Monessakaan karppauskirjassa ei ole leivänleivontaohjeita. Kirjassa 100 helppoa ja hyvää gi-ruokaa (Ola Lauritzon & Ulrika Davidsson, 2008) on kaksi spelttilimpun ohjetta. Ohjeessa on spelttivehnäjauhoja ja hiivaa, joten jauhoton tai hiivaton se ei ole. Kirjan voi lainata Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
Netin kautta löytyy karppileivän ohjeita, esim. nämä, jotka ovat myös hiivattomia:
http://herkku.wordpress.com/2010/06/05/karppaus-leipa/
http://karppaus.info/resepti/resepti.php?id=659
http://karppaus.info/resepti/resepti.php?id=303
Hiivattomia leipiä ovat ainakin monet rieskat, teeleivät ja intialainen chapati-leipä. Näiden ohjeita löytyy monesta leivontakirjasta, mm. kirjasta Teehetkien herkut (Pirjo Suvilehto, 2008). Kirjassa...
"Totta kai" lienee esimerkki kielen elämisestä. Puhekielestä löytyy paljon esimerkkejä siitä etteivät kaikki tietyn sanonnan osaset ole loogisesti sopivia asiayhteyteensä, esim. "ei vaineskaan" sanonnassa vaineskaan juontaa sanaan vain. Sanan kaikki merkitykset eivät sopine kiistatta loogisesti asiayhteyteen.
Itse asiassa sana totta ilmaisee usein myös arvelua, epäröintiä esim. sanonnassa Tottapahan tiedät mitä teet. Eikä siinä kaikki; myös kai -sanalla ilmaistaan mahdollisuutta t. arvelua, (Tulee kai sade / pitää kai lähteä), eikä ainoastaan ivaa t. epäuskoisuutta (Kyllä kai!)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus on valtakunnallinen kielen asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Toimintaan kuuluu kielen- ja nimistönhuolto,...
Varsinainen joulujuhla on 25.12., vaikka ilmeisesti Suomessa aatto yleensä koetaan pyhän kohokohdaksi.
Kristityissä maissa joulua on vietetty Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlana. Jeesuksen tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä, Raamattu on tästä asiasta melko vaitonainen (tapahtumasta kerrotaan Matteuksen evankeliumin 1. luvussa ja Luukkaan evankeliumin 2. luvussa). Yleensä arvellaan, että hän syntyi muutama vuosi ennen ajanlaskumme alkua eli voimme sanoa, että "Kristus syntyi ennen Kristuksen syntymää". Ajanlaskumme on peräisin vasta 500-luvulta, jolloin Jeesuksen Kristuksen syntymän (vähän virheellisesti) oletettu ajankohta katsottiin vuodeksi 1.
Kristityt ovat ryhtyneet viettämään joulukuun 25. päivää Jeesuksen syntymäpäivänä 300-luvulla....
Vanhojen kirjojen saatavuus on jokseenkin vaihteleva. Joskus syynä saattaa olla se, ettei yksinkertaisesti kirjaa ole ilmestymisaikanaan katsottu kelvolliseksi kirjastoon: menneinä aikoina oli aika tiukka seula siinä, mitä kirjaston kokoelmiin hyväksyttiin. Aikoinaan kirjastonhoitajien ohjenuorana toiminut ”Arvosteleva luettelo suomenkielisestä kirjallisuudesta” 1923 (Valtion kirjatoimisto, 1923) luonnehtii Suen teoksella olevan kirjallisia ansioita, mutta ”[s]opimattomaksi kirjastoihin tekee teoksen kuitenkin ennen muuta siinä esiintyvät räikeät kuvaukset kaikenlaisista julmuuksista ja rikoksista” (s. 126). Luultavasti tuon arvion perusteella teosta ei ole juuri hankittu ilmestymisaikanaan kirjastoihin, eikä siitä ole tullut koskaan uutta...
Tampereen kaupunginkirjastossa varausmaksu 1 € (muusta PIKI-yhteisjärjestelmän kunnankirjastosta kuljetettava seutuvaraus 2 €) peritään jokaisesta varattavasta kirjasta (äänitteestä, elokuvasta jne.) erikseen. Esimerkiksi varattaessa viisi kirjaa kerrallaan on varausmaksun suuruus 5 €.
Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa mm. seuraavilta sivuilta: www.minedu.fi/OPM/kirjastot/kirjastoalan_koulutus, www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/. Kirjaston- tai kirjastotoimenjohtajaksi tähtäävän koulutus on yliopistokoulutusta.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta sivulla www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ löytyy huhtikuussa annettu vastaus kysymykseen kirjastonhoitajien työllistymisestä (hakusanoiksi kirjastonhoitajat + työllistyminen, kysymys "Hei! Olen kiinnostunut kirjastonhoitajan työstä"). Samassa arkistossa on 17.11.2010 annettu vastaus kirjastoalan palkkauksesta (hakusanat palkat ja kirjastoala, kysymys "Miten pääsee kirjastoon töihin?").
Kirjastotyö on vaihtelevaa ja monipuolista, monenlaisia taitojakin...
Osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvä Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta kertoo, että William Blaken runojen suomennoksia löytyy useista teoksista. Teoksessa ”Tuhat laulujen vuotta” (WSOY, 1957; useita laitoksia) on neljä runoa, teoksessa ”Kuu kultainen terälehti” (Otava, 2008) kolme, teoksessa ”Maailman runosydän” (WSOY, 1998) kolme ja teoksessa ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja” (WSOY, 1933) kaksi. Yksittäisiä Blaken runoja on ilmestynyt kirjoissa ”Rakkaudellasi hellytät” (Kirjaneliö, 1980), ”Runon pursi” (WSOY, 1934), ”Tämän runon haluaisin kuulla 3” (Tammi, 2000) ja ”Veri ja kulta” (Otava, 1954). Osa runoista on ilmestynyt useammassa teoksessa....
Oletko lukenut myös nämä uudemmat Englundin teokset:
Menneisyyden maisema, 2009 / Sodan kauneus ja kauheus - 215 lyhyttä lukua ensimmäisestä maailmansodasta, 2007 ja Kuningatar Kristiina - elämäkerta?
Kleinilta on muuten suomennettu myös nämä teokset: Tuhokapitalismin nousu (2008) ja Vastarintaa ja vaihtoehtoja (2003), ovatko ne jo tuttuja teoksia?
Kysymyksessä mainittu Diamond on saanut arvostetun Pulizer palkinnon (yleinen tietokirjallisuus). Ehkä toiset hyvät kirjat löytyvät alla olevasta, toisten Pulizer -voittajien ja finalistien joukosta. Kokeile Helmet -haussa http://www.helmet.fi onko teos suomennettu. Esim. vuoden 2000 palkintofinalistin Brian Greenen teos löytyy suomennettuna kirjastoissa: Kosmoksen rakenne : avaruus, aika ja...
Oulun kaupunginkirjaston kaikki toimipisteet ovat kiinni 31.12.2011 – 8.1.2012 Uuden Oulun ja OUTI-kirjastojärjestelmien yhdistämisen vuoksi. Pääkirjaston lehtisali palvelee normaalein aukioloin. Hankintaosaston mukaan Uuden Oulun hankintoja ei keskitetä ensi vuoden alusta. Vuonna 2012 tulee käyttöön aluekirjastomalli, mutta sekin vie aikaa, joten vuoden 2012 alusta hankinta toimii kuten ennenkin eli esim. Haukipudas tilaa itse kirjansa. Lähetin Oulun hankintaostolle tiedon kirjasta. Se ilman muuta tilataan. Esittely lienee Oulussa tarpeeton.
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä Betlehems stjärna, johon sanat on kirjoittanut Viktor Rydberg. Se on Aukusti Simojoen suomentamana Fazerin julkaisemassa Joulun toivelauluja -kokoelmassa nimellä Betlehemin tähti.
Tällainenkin laulu löytyy aiheesta:
Betlehemsstjärnan [Musiktryck] / Gustaf Nordqvist ; [text:] Oscar Mannström Nordqvist, Gustaf, 1886-1949 (kompositör)
Alternativt namn: Nordquist, Gustaf, 1886-1949
HelMet-kirjastojen kokoelmista laulu löytyy suomeksi levyltä "25 harrasta joululaulua" ja ruotsiksi se löytyy levyltä: "20 mest önskade julsångerna". Ne löytyvät nimekehaussa näillä nimillä.
Liljankukka on suosittu laulu, joka on julkaistu ja levytetty ensimmäisen kerran vuonna 1946. Sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kerttu Mustonen. Laulun sanoista ei varsinaisesti saa selvää, mistä kukasta on kyse. Liljat on kasvisuku. Kerttu Mustonen saattaa viitata mihin tahansa tämän suvun valkoiseen kukkaan. Kielo kuuluu liljakasveihin ja sen latinankielinen nimi tarkoittaa laaksojen liljaa, joten voisihan se olla mahdollista, että sanoittaja tässä viittää kieloon. Laulun runollinen sanoitus jättää tilaa mielikuvitukselle.
Suosittelisin varaamaan ajan Lasipalatsissa sijaitsevasta Kohtaamispaikasta, jonka julkaisutyöasemissa on käytettävissä Adobe Acrobat Pro 6.0 ja skannerina 4800dpi:n Epson Perfection 4870 Photo. Koneissa olevalla Photoshopilla voi ehkä jälkikasvu piirrellä, jollei se ole liian monimutkainen sellaiseen tarkoitukseen. Muussa tapauksessa kannattaa varata jotakin muuta ajankulua, sillä Kohtaamispaikalla ei ole lapsille kirjoja. Julkaisutyöasemien tarkemmat tekniset tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/83033704-16bd-46d2-977f-b22d9300654c.aspx.
Kohtaamispaikka ei ole auki sunnuntaisin, mutta maanantaina sinne pääsee. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/. Julkaisutyöaseman voi...
Keravan kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä digitointiasema, jolla voi siirtää VHS-videokasetin sisällön DVD-levylle. Digitointiaseman käyttöön tarvitaan voimassa oleva Kirkes-kirjastojen kirjastokortti. Asiakas opastetaan tarvittaessa digitointiaseman käytön alkuun.
Lisätietoja digitointiasemasta ja sen käytöstä voit tiedustella Keravan kaupunginkirjaston neuvonnasta, puh. 09 2949 2580. Katso myös nettisivu: http://www.kerava.fi/kirjasto_yleisopaatteet.asp
Kysytty laulu on Jean Sibeliuksen A. V. Forsmanin (Koskimies) sanoihin säveltämä "Tuule, tuuli leppeämmin", joka löytyy monesta laulukokoelmasta, mm. Suuren toivelaulukirjan osasta nro. 5.
Mainittu kohta on toisen säkeistön alusta, ja kuuluu sanatarkasti seuraavasti: "Laulakaa, te pienet linnut, köyhän pihapuissa, ilo köyhän ilmeneisi, tuntuis rintaluissa."
Tekstin nimi on Vaikea risti ja se löytyy internetistä useammastakin paikasta, esimerkiksi erinäisten seurakuntien sivuilta ja blogeista:
http://www.polvijarvi.svk.fi/?sid=12&tid=1210
http://kutomapiiri.vuodatus.net/blog/1950693/vaikea-risti/
Tekijäksi mainitaan Hilja Karhula, mutta hänen teoksiaan ei löydy esimerkiksi Fennicasta.
Jussi Rasinkankaan säveltämän ja Vexi Salmen sanoittaman kappaleen ”Hei mummo” nuotit löytyvät ainakin teoksista ”Joulunvalo ikuinen” (JR Music, 2007), ”Joulun sävelmä” (Jussi Rasinkangas, 2011) ja ”Hyvää joulua!: suosituimmat joululaulut” (F-Kustannus, 2011).
Käsikirjoituksen Risto Jarvan ohjaamaan elokuvaan Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975) ovat laatineet Jussi Kylätasku, Kullervo Kukkasjärvi ja ohjaaja itse. Se on alkuperäiskäsikirjoitus eikä siis perustu kenenkään kirjoittamaan kirjaan.
