Kysyjä tarkoittanee ns. tablettitietokoneita tai ehkä e-kirjojen lukulaitteita. Siitä riippumatta, mitä tekniikkaa käytetään, kysymys on verkon kautta välitettävistä sisällöistä, joita ei lain mukaan voi lainata kuten perinteisiä kirjoja. Jotta kirjaston asiakas voisi tällaisia e-kirjoja käyttää, täytyy kirjaston hankkia käyttöoikeuksia. Se on maksullista, eikä suinkaan kaikkea ole edes tarjolla kirjastolle.
HelMet-kirjastoilla on jo nyt tarjolla valikoima e-kirjoja, mutta valikoimassa ei ole haluttuja uutuuksia. Pääset tutustumaan tähän tarjontaan osoitteessa https://www2.helmet.fi/ebook/. Tarvitaan vain oma kirjastokortin numero ja nelinumeroinen PIN-koodi.
Riippuu kokonaan suomalaisista kustantajista, saavatko kirjastot ja mihin...
Tietokoneemme on ohjelmoitu aloittamaan uusi istunto tasatunnein eikä siihen ole ainakaan näillä näkymin tulossa muutosta. Istunnot alkavat tasatunnein, jotta koneiden etukäteisvaraus olisi helpompaa. Istunnon vaihtumishetki kannattaa katsoa tietokoneen kellosta. Valitettavasti aina välillä joku istahtaa koneen äärelle juuri istunnon vaihtuessa uudeksi. Silloin ei ikävä kyllä voi tehdä muuta kuin kirjautua uudestaan sisään.
Terveysinfon sivulla kerrotaan punaisen omenan sisältävän enemmän antioksidantteja kuin keltaiset ja vihreät omenat. Antioksidantit estävät haitallisten happiyhdisteiden ns. vapaiden radikaalien muodostumista, eli ne puolustavat ja puhdistavat elimistöä.
http://www.terveysinfo.fi/uutiset/a...li_lue/238
http://www.antioksidantit.com/
Kysymäsi kaltaista nettisivustoa emme onnistuneet löytämään. Jos kuitenkin haluat jonkinlaisen tiiviin tietopaketin tietokonetermeistä jne, niin ehkä sinulle voisi olla hyötyä ihan tietokoneen käytön opaskirjasta? Ainakin Ulla Sannikalla on teos nimeltä Seniorin tietokoneopas (Talentum, 2010), jossa kerrotaan selkeästi perusasioista. Eikä tarvitse edes olla seniori sitä lukeakseen!
Voisithan myös mennä ihan tietokonekurssille? Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjasto järjestää kursseja ihan aloittelijoille. Lisää tietoa löydät seuraavasta linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Lahden kaupunginkirjastossa on Mustosen sukua käsittelevä, Aulis Mustosen toimittama kirja Henrik Mustosen (Swarta)sukukunta : Kaavin Niinivaara no 4. Kirja on painettu vuonna 1985 ja siinä on liki sata sivua.
Mustosen suvusta on kirjoitettu myös muita kirjoja, niitä voi mahdollisesti kaukolainata. Maksu on viisi euroa / kirja.
MUUT kirjat:
Kiukoonniemen tilan ja suvun vaiheita vuodesta 1621 / kirjoittanut Juhani Mustonen. Painettu 2004, 376 sivua.
Muisteluja suvustani ja elämäni vaiheista / koonnut Matti A. Mustonen.
Painettu 1980, 130 sivua.
Korkeiden teräksisten savupiippujen spiraalimaisia kierteitä tarvitaan estämään värähtelyä, jonka aiheuttaa niin kutsuttu von Karmanin pyörrerata. Siinä ilmavirtauksessa oleva kappale aiheuttaa pyörteitä, jotka irtoavat kappaleen pinnalta ja ajelehtivat virtauksen mukana. Tietyllä taajuudella irrotessaan pyörteet synnyttävät vaarallista resonanssia, minkä vuoksi niiden estäminen on tärkeää korkeissa ja hoikissa rakennelmissa.
Aiheesta kertoo esim. Tuomo Kärnän artikkeli, joka on julkaistu Rakennustekniikka-lehdessä 5/2001 ja löytyy myös Internetistä: http://www.karna.eu/pdf/tuulen_aiheuttamien.pdf.
Lisätietoa von Karmanin pyörteistä:
http://accessscience.com/content/K%C3%A1rm%C3%A1n-vortex-street/362200
http://en.wikipedia.org/wiki/K%C3%...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet -verkkokirjastosta löytyy joitakin kaunokirjallisia teoksia, joiden sisällönkuvailussa on käytetty asiasanana termiä ’ryhmät’ tai muutamassa teoksessa ’etniset ryhmät’. Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi. Tässä lista teoksista:
Laine, Jere: Pako (Books on Demand 2011)
Shamsie, Kamila: Kartanpiirtäjä (Gummerus 2011)
Huston, Nancy: Enkelin kosketus (Gummerus 2007)
Smith, Zadie: Valkoiset hampaat (WSOY 2003)
Vesanto, Meri: Tää (ntamo 2010)
Martucci, Frank J.: Huntik: taika-amulettien metsästäjät (Agricola 2009)
Bolano, Roberto: Kesyttömät etsivät (Sammakko 2009)
Oulun Numismaattinen Kerho r.y.:n varsin mallikkailta www-sivuilta löytyy tieto, että käyttämättömän vuoden 1963 Å-sarjanumeroisen markan setelin arvo olisi noin 1 - 1,50 euroa.
Tieto löytyi mainitun sivuston Usein kysytyt kysymykset (FAQ) -sivulta.
http://www.oulunnumismaatikot.fi/faq2.htm#arvomarkka
Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 2000 on uusin matrikkeli diplomi-insinööreistä, joka on luettavissa Sellon ja Tapiolan kirjastoissa sekä Kirjasto Omenassa. Kirja kuuluu kaikissa kirjastoissa käsikirjastoon eikä sitä saa lainaan. Lisäksi Kirjasto Omenasta matrikkelin saa CD-ROM:ina. Sen saa lainaan eli sen voi tilata myös Soukan kirjastoon. Matrikkelin julkaisija ei ole Teknillinen Korkeakoulu vaan Tekniikan akateemisten liitto TEK. Mikäli Teknillinen Korkeakoulu on julkaissut matrikkelin, sellaista ei ole pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa. Jos kysymyksessä tarkoitetaan Prodekon matrikkelia vuodelta 2001, sitä voi tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta. Kyseisen matrikkelin saa myös kaukolainana Soukan kirjastoon....
Suomen pankki lunastaa vain markkoja (ja niitäkin vain 29.2.2012 asti). Suomen pankin kirjastosta arveltiin, että asiaa voisi kysyä FOREXilta: http://www.forex.fi/
Lääkkeiden myynnistä päätetään laissa ja asetuksissa. Suomessa lääkkeitä, myös itsehoitolääkkeitä, saavat myydä vain apteekit. Ainoastaan nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettuja lääkevalmisteita saa myydä myös kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeilla:
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/laakehuolto/apteekit
Lääkelaissa ja -asetuksessa on säädökset mm. lääkkeiden myynnistä:
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/laakehuolto/lainsaadanto
Ruotsi on vapauttanut osan itsehoitolääkkeiden myynnistä vuonna 2009. Samoin ovat tehneet jo aiemmin Tanska ja Norja:
http://www.pty.fi/818.html
Suomessakin on aiheesta käyty keskustelua, mutta ainakin toistaiseksi tilanne on entisellään. Itsehoitolääkkeiden myynnistä on ainakin kaksi täysin...
Mediamaassa – Tarinoita lapsista ja mediasta
Sisältää seitsemän lyhyttä tarinaa lapsista ja mediasta: internetistä, kotisivuista, sähköposteista, elokuvista, virtuaalilemmikeistä ja peleistä.
Jyrki Kiiskinen: Jänis ja vanki saavat kännykän (Keltanokka-sarja)
Koko metsä pirisee, pörisee ja tuuttaa, kun kännykkäkauppias kiertää myymässä eläimille puhelimia.
Sopii luettavaksi ääneen jatkokertomuksena tai lukemaan oppineille itse luettavaksi.
Jukka Lemmetty: Illi ja langaton puhelin (kuvakirja)
Kaikilla Illin kavereilla on kännykät. Illikin haluaa oman ja saakin. Mitä tapahtuu, kun koira nappaa kännykän suuhunsa Illin nukkuessa?
Kysymyksessä mainittu suomalaisten naiskirjailijoiden eroottisten novellien kokoelma voisi olla Loputtomat hunnut : kokoelma eroottisia tekstejä (WSOY, 1988). Hieman vastaava käännöskokoelma saksalaisten naiskirjailijoiden eroottisia kirjoituksia on Missä yö päivää syleilee : eroottisia fantasioita ja tarinoita naisilta (Odessa, 1984).
Tässä pieni valikoima eroottiseksi luettavissa olevaa kirjallisuutta naisnäkökulmasta - olkoonkin, että kaikkia näitä ei ehkä voi aivan Anaïs Niniin rinnastaa:
Alanne, Outi, Neiti N:n tarina
Banerjee-Louhija, Nina, Flora : aikuisten satu
Blume, Judy, Pikku vaimo : romaani aikuisille
Colette, Chéri
Deforges, Régine, Lola
Despentes, Virginie, Kauniita asioita
Duras, Marguerite, Rakastaja
Hermann, Iselin C.,...
Ainakin Kira Poutanen käyttää runsaasti sanaa ihana. Myös muiden viihdekirjailijoiden, kuten esimerkiksi Tuija Lehtisen, tuotannossa on käytetty sanaa ihana. Emme valitettavasti onnistuneet nyt löytämään mieskirjailijoita, jotka käyttäisivät sanoja ihana tai kamala. Joltain netin kirjallisuusaiheiselta keskustelupalstalta voisi mahdollisesti myös löytyä apua tähän kysymykseen.
Laulu löytyy Yiruman nuottikirjasta Piano album. Kirja on lainattavissa ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voitte tehdä lähikirjastossanne.
Välitimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi sadun. Ilmoitamme heti mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista kyseistä satua?
Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan.
Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista.
Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
Järjestyslaissa (säädös 612/2003) säädellään yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta. Esimerkiksi liikenneasemat ja kauppakeskukset ovat yleisiä paikkoja. Rakennuksen omistaja vastaa turvallisuudesta rakennuksessa. Järjestyslain 5. pykälän voi katsoa viittaavaan vaikkapa liukuportaissa kulkemiseen. Pykälässä todetaan:
"Rakennuksen tai rakennelman omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta, rakennelmasta tai muusta vastaavasta paikasta putoava lumi tai jää TAIKKA MUU ESINE TAI AINE AIHEUTA VAARAA IHMISILLE TAI OMAISUUDELLE."
Suora linkki järjestyslakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Hissien turvallisuuteen liittyy esimerkiksi seuraavia säädöksiä:
564/1997...
