Lentokoneista löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Berger, Rolf: Maailman lentokoneet, 2010.
Dick, Ron: 50 lentokonetta jotka muuttivat maailmaa, 2010.
Chant, Chris: II maailmansodan lentokoneet, 2008.
Jarrett, Philip: Legendaariset lentokoneet : ilmailun värikäs historia, 2008.
Laukkanen, Jyrki: Suomen ilmavoimien lentokoneet, osat 1-4.
Blatner, David: Lentoon : kaikki mitä olet halunnut tietää lentämisestä, 2005.
Edellä mainittujen kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjastossa ( http://kirjasto.kuopio.fi/ )
Lisää aiheeseen liittyviä kirjoja löydät aineistohausta kirjoittamalla hakusanaksi lentokoneet.
Laulu näyttää löytyvän kokoelmasta Canzoni di Firenze, joka löytyy Kangasalan kunnankirjaston kokoelmista. Internetin kautta löytyvät ainakin laulun sanat kohtalaisen hyvin esim. tästä osoitteesta http://www.lyricsmania.com/firenze_sogna_lyrics_litfiba.html. Nuotteja voi yrittää myös googlata vaikkapa haulla "firenze sogna sheet music", mutta siinäkin kannattaa varautua lukuisiin turhauttaviin mainososoitteisiin.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Yleensä Koivisto sukunimenä perustuu asutusnimeen. Talo, joka on rakennettu koivuja kasvavalle paikalle, on saanut nimen Koivisto usein Länsi- ja Keski-Suomessa, joskus myös Savossa.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000
Martti Rapolan keskeneräisiksi jääneiden poimintojen mukaan tasavalta-sanalle oli kyllä monia kilpailijoita:
republiikki, vapaahallitusmuoto, vapaavaltakunta, vapaavalta, vapaavaltio, tasavaltakunta, tasavaltio, tasavallasto,
mutta mikään näistä ei näytä erityisesti olleen Lönnrotin käytössä.
Valitettavasti taiteilijasta ei löytynyt paljoakaan tietoa. Hänestä on kirjastonhoitajalta kysytty aiemminkin, ja tämän vastauksen mukaan taiteilija asui noin v. 1955 Marttilassa. Hänen oikea nimensä on U. Peuralahti, mutta hän on tehnyt taidetta myös nimellä K. Siltala.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=48b14fc8-7f9a-4aa…
Alla on muutamia kirjoja, joissa aiheitasi käsitellään. Enemmänkin löytyy. Sinun kannattaa jatkaa etsimistä yliopistokirjastojen Linda-tietokannan (http://finna.fi kautta. Hyviä hakusanoja ovat esim. kansanperinne yhdistettynä (and-hakuasanalla komentohaussa) hakusanaan luonnonlääkkeet, lääkekasvit, rakentaminen, käsityöperinne tai käsityöt.
- Kansanlääkintää ja kotikonsteja / Saana Monthan, Osmo Hänninen, Päiviö Vertanen (2011)
- Lönnrotin tietoja yrttien lääkekäytöstä (1993)
- Kättentöitä / Pekka Kautovaara (2002)
- Talon tavat ja väen vaatteet : suomalaisen tapa- ja vaatetuskulttuurin opinto-opas / Merja Isotalo (1999)
- Ajastaika : tietoja, muistoja, uskomuksia / Silja Ahlsved (2007)
- Kansanomaisesta rakentamisesta / Heikki Kukkonen...
Lastenkirjoista ei tule myöhästymismaksuja. Alle 15-vuotiailta ei mene myöhästymismaksuja myöskään aikuistenkirjoista, vaikka ne maksut saattavatkin ilmestyä kirjastokortille. Jos siis huomaat, että sinulle on ollut myöhästymismaksuja, voit sanoa asiasta kirjastossa, niin maksusi poistetaan saman tien. Muistutuksia tosiaan tulee, vaikka maksuja ei tulisikaan.
Vaikka maksuja ei menekään, on tietysti hyvä palauttaa kirjat ajoissa kirjastoon tai ainakin uusia ne eli laittaa lainoille lisää laina-aikaa.
Yli 15-vuotiailta maksuja menee aikuistenkirjoista muttei lastenkirjoista.
Ja kyllä, minäkin osaan tehdä erikoisia merkkejä: ☺☻♠♣♥♦₣₧₪₫™.
HelMet-kirjastojen osoitteenmuutosjärjestelmässä on ollut viime päivinä ongelmia, joiden vuoksi osoitteenmuutoslomakkeeseen kirjautuminen ei onnistu. Kirjastojärjestelmäyksikkömme on hoitanut asiaa, ja sitä selvitetään parhaillaan. En valitettavasti pysty sanomaan, milloin asia korjautuisi, mutta luonnollisesti osoitteenmuutosjärjestelmä pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti toimintaan. Pahoittelen asiasta aiheutunutta haittaa.
Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Mukaan kannattaa varata kirjastokortin lisäksi kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Etsimäsi on varmaankin vuonna 1973 suomennettu Tomi Ungererin kuvakirja Herra Myssysen hirmuinen otus (suomentaja Kirsi Kunnas). Herra Myssynen on eläkkeellä oleva entinen veronkantomies, jonka puutarhaan ilmestyi lumppukasaa muistuttava otus. Tiedemiehetkin ihmettelivät outoa otusta, kunnes lumppukasan sisältä löytyy kaksi lasta.
Sama tekijä on myös valikoinut ja kuvittanut kirjan nimeltä Petronella ja muita satuja (1975). Sen saduista yksi, Punahilkka, on Ungererin uusi versio vanhasta sadusta.
Molemmat kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta ja Herra Myssynen myös Puistolan kirjastosta:
http://helmet.fi/
Englanninkielisinä ja skannattuina versioina Herra Myssynen eli Monsieur Racine löytyy netitsekin:
http...
Hei!
HelMet-kirjastoissa on saatavilla runsaasti ruotsinkielisiä äänikirjoja, joita voi hakea termillä
"skönlitteratur ljudböcker" ja rajata listaa vielä aineiston mukaan cd-levyt tai kasetit. Niiden uskoisin olevan hyvää harjoitusta ruotsinruotsin kuunteluun ja ääntämiseen.
Riikinruotsalaisia kielikursseja, jotka yleensä sisältävät äänitteen ja kirjan, ovat esimerkiksi seuraavat:
Complete Swedish / Vera Croghan and Ivo Holmqvist. London : Hodder Education, 2010, 1 nide, 2 CD-äänilevyä.
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, 2006, 3 Audio CD-levyä + tekstiliite sekä
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006, CD-levy + kirja.
Yleisimmin odt-tiedostoja käytetään OpenOffice.org-ohjelmistolla, jonka voi ladata ilmaiseksi osoitteesta http://www.openoffice.org/fi/. Myös Microsoft Word osaa jossakin määrin avata kyseistä tiedostomuotoa. Word 2010 osaa Microsoftin mukaan aukaista tiedostoja suoraan, mutta vanhemmat versiot vaativat päivityspaketin. Osoitteesta http://office.microsoft.com/fi-fi/word-help/opendocument-tekstiasiakirj… löytyy ohjeistus tiedoston avaamiseen Word 2007 -versiolla.
Wikipedian artikkelista osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/OpenDocument#OpenDocumentia_tukevia_ohjelm… löytyy lista useista muista ohjelmista, jotka tukevat pdt-tiedostomuotoa.
Laturin sähkönkulutus on erittäin vähäistä, n. 1 W. Lisätietoja: Sähköturvallisuuden edistämiskeskus http://www.sahkoturva.info/sahkon_kaytto_kotona/kodin_elektroniikkalait…
Kuningaskuluttaja-ohjelma http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2490
TraFi ilmailu ohjaa ja valvoo turvatarkastuksia Suomen lentoasemilla. Säännölliset turvatarkastuksen aloitettiin vuonna 1975, mutta niitä kiristettiin vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen.
http://informationservice.civilaviationauthority.fi/matkustajienturva
Ilmailulain 11. luvussa käsitellään myös turvatarkastustuksiin liittyviä asioita:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/2005/20051242
Myös muussa liikenteessä tehdään turvatarkastuksia ainakin pistokokeen tyyppisesti. Ainakin Britanniassa on jossakin vaiheessa suunniteltu turvatarkastuksia myös esim. juna-asemille.
Trafin sivuilta löytyy tietoa myös rautateitse ja laivalla matkustamiseen liittyvistä turvallisuusasioista:
http://www.trafi.fi/rautatiet/...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Viljo Nissilän mukaan sukunimi ”Vaakanainen” olisi peräisin ortodoksisista etunimistä ”Vaaka(na)”, ”Vakaa”, ”Vakka” ja ”Vakkoi”. Ne puolestaan juontavat juurensa venäläiseen nimeen ”Vakh”, joka puolestaan tulee muinaisesta kreikkalaisesta nimestä ”Bakkhos”. Sukunimeksi ”Vaakanainen” on muuttunut Mikkosen ja Paikkalan mukaan isännimestä eli oman etunimen perään lisätystä poika-sanan sisältävästä ilmauksesta.
Mikkosen ja Paikkalan teoksessa kerrotaan, että sukunimeä ”Vaakanainen” on käytetty lähinnä Pohjois-Karjalassa. Juuasta on löytynyt varhaisin asiakirjamerkintä nimestä: Jyrki Vasilanpoika Vaakana vuodelta 1618. Pielisjärvellä ja Ilomantsissa nimi on kirjattu...
Huutokauppakamarit kuten Hagelstam ja Bukowski arvioivat taide-esineitä. Hagelstamin sivuilla kuitenkin kerrotaan, että se anna arvioita 1900-luvun yksittäisistä käyttöposliiniesineistä, mutta voisit kokeilla Bukowskin verkkoarviointilomaketta:
http://www.bukowskis.com/sell#valuation_online
Bukowskis Market käsittelee arvoltaan vaatimattomien esineiden kyselyt: http://www.bukowskismarket.com/ Rekisteröityneenä asiakkaana voit mm. tehdä ilmaisen arkistohaun.
Helmet-tietokannasta löytyy myös kirja, josta voisi olla sinulle apua: Designlasin hintakirja (Poolring 2005)
http://www.helmet.fi/record=b1723537~S9*fin
Entä oletko jo katsonut nämä sivut:
http://www.astiataivas.fi/
http://www.laatutavara.com/
Katso myös huuto.netin suljetut kohteet:...
Suomeksi ja Suomessa on julkaistu Yoshihiro Takahashin mangoista Hopeanuoli- ja Weed-sarjoja, joihin eivät kuulu Ginga Densetsu Riki ja Ginga Densetsu Weed: Orion -tarinat, eikä myöskään Kai no san kyōdai -tarina. (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Eri puolilla Suomea on kirjastoissa Hopeanuoli- ja Weed-sarjaa DVD:nä. Elokuvilla on 12-vuoden ikäraja. Mainintaa leikkaamattomuudesta ei löytynyt, mutta ainakin näitä elokuvia myynyt Futurefilm-maahantuoja mainostaa Hopeanuoli- ja Weed-elokuvien olevan leikkaamattomia. Elokuvissa puhutaan japania, ja niissä on mm. suomenkielinen tekstitys. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen Hopeanuoli- ja Weed-animaatioelokuvat löydät Helmet-verkkokirjaston (http://helmet.fi/)...
Kyseessä ei ole Aila Meriluodon runo, vaan tuntemattoman tekijän muistovärssy, joka kuuluu seuraavasti:
"Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään,
silti teidän olen, lähellenne jään.
Tallentakaa menneen parhaat muistot,
muiden olla antakaa.
Kuin ennen voimissani te minut muistakaa.”
Joissakin yhteyksissä värssy on mainittu Aila Meriluodon kirjoittamaksi. Värssylle ei ole toistaiseksi löytynyt tekijää.
Katso koko vastaus arkistostamme:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=67b58e35-a6fe-49d…
