Lapsilisälain 541/22.7.1948 mukaan lapsilisä maksettiin valtion varoista (1 §). Lisä suoritettiin vuosineljänneksittäin huoltolautakunnan toimesta postisiirtoliikkeen välityksellä (10 §).
Tarkemmin asiasta määrättiin Asetuksella lapsilisälain täytäntöönpanosta 547/22.7.1948
Henkilön, joka halusi nostaa lapsilisää, tuli tehdä siitä ilmoitus oman kunnan huoltolautakunnalle, joka paikallistasolla hoiti asiaa ja suoritti asianmukaiset tarkistukset.
Postisiirtopalvelua hoiti Postisäästöpankki, myöhemmin nimeltään Postipankki, joka yleensäkin hoiti valtion maksuliikennettä. Postisäästöpankin palveluita sai postikonttoreista.
Kullakin paikkakunnalla toimivat apteekit on perinteisesti numeroitu niiden perustamisjärjestyksessä. Jokainen ensimmäinen/ensimäinen/I/1. apteekki on siis aivan kirjaimellisesti ensimmäisenä kotipaikkakunnallaan toimintansa aloittanut apteekki. Myös muilla kuin ensimmäisillä apteekeilla on vastaava järjestysnumero, mutta nämä harvoin ovat yhtä korostetusti esillä kuin "ykköset". Tampereen apteekkipiirissä esimerkiksi Tammelan vuonna 1901 avattu apteekki on "Tampere V Tammela" ja vuodesta 1984 toiminut Hervannan apteekki on "Tampere XV Hervanta".
M-kirjainten lukumäärä sanassa "ensimmäinen" noudattelee apteekin perustamisajankohtana voimassa ollutta oikeakielisyyskäytäntöä. Niinpä osa kaikkein vanhimmista I apteekeista on "ensimäisiä", kun...
Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa on asiakkaiden toiveesta otettu käyttöön varausten nouto itsepalveluna. Nykyinen vanhentunut kirjastojärjestelmämme ei mahdollista muuta systeemiä asiakkaan identifioimiseen. Varattu aineisto ei näy muille asiakkaille, vain asiakkaan nimi. Vähentyneiden henkilöstöresurssien vuoksi joudumme miettimään uusia tapoja tuottaa palveluita asiakkaille ja tämä kokeilu on yksi niistä.
Jos asiakas ei halua käyttää itsepalvelunoutoa, hänen tulee valita noutopaikaksi pääkirjaston media- ja musiikkiosasto tai joku lähikirjasto, josta saa jatkossakin palveluna varauksensa.
Yritetty on, kaiveltu yhtä jos toista lähdettä, mutta ainakaan itse en ole onnistunut näitten sanojen takana olevaa laulua tunnistamaan. Ainakaan se ei näyttäisi olevan mikään tunnetummista "Keltaiset lehdet" -nimisistä lauluista. Olisiko kysyjällä mitään lisävinkkejä, joiden avulla etsintää voisi tehostaa? Onko kyseessä tuore laulu vai vanhempi tapaus? Kaikki lisätieto voisi helpottaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suomen kansallisdiskografia Violassa on mainittu kaksi tallennetta Erkki Aaltosen (1910-1990) säveltämää muisiikkia. Canto dell'umanita : kantaatti kuoroille, solisteille ja orkesterille. C-kasetti, 1984 ja
Elämän katoavaisuus : laulusarja baritonille pianon tai urkujen säestyksellä, joka sisältyy äänitteeseen Psalmeja. Äänilevy, 1984.
Suomen säveltäjät ry:n jäsenlehti Kompositiossa 3/2010 on Harri Wessmanin artikkeli ”Sata vuotta Erkki Aaltosen syntymästä”. Siinä mainitaan erityisesti kansainvälistäkin mainetta saanut, toisen maailmansodan jälkeen esitetty Hiroshima-sinfonia ja ihmetellään aikanaan usein esitettyjen ja hyviä arvosteluja saaneiden teosten, oikeastaan koko säveltuotannon vaipumista unholaan. ”On täysin absurdia ja...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
Hei, uudistettu laitos poikkeaa aina enemmän edellisestä kuin uudistettu painos. Kirjailijan uudistamassa laitoksessa on 23 sivua enemmän. Sen lopussa on Yksisarvisen maailma-artikkelin ja sanaston lisäksi jälkisanat.
Percy Bysshe Shelleyn runon Love's Philsophy voi lukea suomeksi Eeva Maria Korsisaaren teoksesta Tule rakkaani : miehen ja naisen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006). Runon on suomentanut Tuomas Nevanlinna.
Frank-monihaun mukaan teos kuuluu useiden kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Percy_Bysshe_Shelley
http://www.bl.uk/learning/langlit/poetryperformance/shelley/poem2/shell…
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Korsisaari, Eeva Maria: Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (Teos, 2006)
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava 1988) mukaan Vitikka on lähtöisin saksalaisesta miehennimestä Wedecke, Witicha, Witeche. Nimestä on vanhoissa lähteissämme mainintoja jo keskiajalta, esim. Olof Widekasson v. 1384 Hämeessä.
Sederholmin vuonna 1757 valmistunut talo on Helsingin varsinaisen kantakaupungin vanhin säilynyt kivitalo. Suomenlinnassa on useitakin vanhempia rakennuksia, koska sen linnoitustyöt aloitettiin jo v. 1748.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Helsingin_vanhimmista_rakennuksis…
Suomenlinnan ja myös koko Helsingin vanhin varsinaisista linnoitusrakennuksista erillään sijaitseva hyötyrakennus on ns. Paikallismajurin talo, joka rakennettiin v. 1753-1756.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paikallismajurin_talo
Ks. myös Suomenlinnan rakennusten historia / [toimituskunta: Pekka Kärki .. et al.] Helsinki : Museovirasto, Suomenlinnan hoitokunta, 1997.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1100699__Ssuomenlinnan%20r…
Laulusta on julkaistu nuotinnos kokoelmassa "Salossa soi. 3 : Vuoden 1998 uudet lastenlaulut". Löytyy Tampereen kokoelmista ja myös monesta muusta PIKI-kirjastosta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Sekä haveri että haaveri pohjautuvat ruotsin sanaan haveri. Alunperin myös haaksirikkoa ja merellä tapahtunutta onnettomuutta nimitettiin haaveriksi (suomen kirjakielessä sana on ensi kertaa mainittu Albin Stjerncreutzin vuonna 1863 ilmestyneessä merisanakirjassa), mutta sanan alettua merkitä pikku onnettomuutta tai vahinkoa yleisemminkin on siirrytty käyttämään muotoa haveri.
Haveri-sana juontuu alasaksan ja ranskan kautta italian sanaan avaria, joka tarkoitti merimatkasta koituvia kaikenlaisia lisäkustannuksia, myöhemmin etenkin merillä tapahtuneesta onnettomuudesta aiheutuneita kuluja. Tämän sanan on selitetty perustuvan arabian vahinkoja merkitsevään sanaan 'awār'. 'Awārīja' tarkoitti vahingoittunutta omaisuutta.
Haverin alussa oleva h...
valitettavasti tarkempaa tietoa Sohlman suvun historiasta ei löydy. Ainoa konkreettinen tiedonmurunen nimeen liittyen löytyi Ilkka Raunion teoksesta Adlercreutzeista Österbladheihin, eli Sohlman nimeä on suomennettu muotoihin Sormanen ja Suulamo. Valitettavasti näistäkään nimistä ei lisätietoa jatkon kannalta löytynyt. Lisätietoa Sohlman nimeen liittyen voi tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, linkin takaa löytyy myös puhelinneuvonnan numero:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Etsin tieto Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Pentti Sarpaneva vietti lapsuutensa kesät Pielaveden Säviäntaipaleella, äitinsä lapsuudenkodissa. Sarpanevan äidinisä oli kyläseppä, ja Sarpanevan taiteellisen kipinän kerrotaan syntyneen isoisän sepänpajassa.
Sarpaneva palasi Säviälle aina kuin juurilleen. Hän rakensi vuonna 1970 Pielavedelle Nilakan rannalle oman kesäpaikan siirtämällä sinne Hämeestä 1700-luvulla rakennetun luhtiaitan. Pielavedelle Sarpaneva pakeni maailman pinnallista menoa viimeisiin päiviinsä asti.
Lähde:
Koko kansan korut : Pentti Sarpaneva. WSOY, 2013
Espoo on kaksikielinen kunta, joten Espoon kuuluu tarjota terveyspalveluja myös ruotsiksi. Asiasta säädetään Terveydenhuoltolaissa ja Kielilaissa.
Terveydenhuoltolain kuudesta pykälästä:
"Kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa suomen ja ruotsin kielellä siten, että asiakas ja potilas saavat palvelut valitsemallaan kielellä.
Potilaan ja asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä."
Terveydenhuoltolaki
http://www.finlex.fi/...
HelMet-haun päivityksen jälkeen joillain asiakkailla on ollut vastaavaa ongelmaa. Se on korjautunut, kun on tyhjentänyt selaimen välimuistin ja käynnistänyt selaimen uudelleen.
Pahoittelemme!
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy. Saat luettelon koreankielisistä kirjoista Helmetin Tarkennetusta hausta näin: laita hakusanan kohdalle *-merkki, valitse aineistoksi kirja ja kieleksi korea. Tuloksena on tällä hetkellä 75 kirjaa, joista voit halutessasi vielä valita vasemmanpuoleisesta valikosta kaunokirjat, joita on 60. Suurin osa kirjoista on Pasilan kirjastossa. Alla haku valmiiksi tehtynä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20l%3Akor__…
Korean kielen oppikirjoja löydät kirjoittamalla hakuruutuun kielikurssit tai oppikirjat (lisää hakuoperaattori tai) ja valitsemalla kieleksi korean. Tässä tulos:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28kielikurssit%20%7C%20opp…
Runo on nimeltään "Ilmari ja Antero taivaan portilla". Se alkaa: "Taas taivahan portille kolkutetaan. Pyhä Pietari astuvi aukaisemaan." Runo löytyy kirjasta Lukemisto Suomen lapsille, osasta 2. Tästä kirjasta on julkaistu monta eri painosta. Ainakin 10. painoksessa, jonka ovat toimittaneet M. Airila, Mandi Hannula ja Eero Salola, tämä runo on mukana (Valistus, 1943, s. 94-97). Runon lopussa lukee: "Paul Thaelerin mukaan Alpo Noponen (Joulupukki)".
Suomalaisen sänkykirjan mukaan ( Sammallahti, Leena: Suomalainen sänky, 2006) päästävedettävät sängyt ovat sivustavedettävien sänkyjen funktionaalisia variantteja, vuode vain kasataan päivän ajaksi siten että kahdesta osasta koostuvan sängyn jalkopuoli työnnetään pääpuolen sisään.Usein pääpuoli kokoonlykättävässä sängyssä on koristeellisempi ja korkeampi kuin jalkopää.
Päästävedettävä sänky on kansanomaisista, puuseppien valmistamista sänkytyypeistämme nuorimpia.
Sänkytyyppi levisi 1800-luvun lopulla ja oli käytössä pitkälle 1900-luvulle talonpoikaisasunnoissa.
Kartanoissa ja varakkaissa kaupunkikodeissa päästävedettäviä sänkyjä oli käytössä jo 1700-luvulta. Kartanoiden lastenkammareihin päästävedettävät rautaiset lastensängyt ilmestyivät...
