Suomen kansallisdiskografiasta eli Viola-tietokannasta löytyy laulusta kolme suomennosta:
1. Halu maalle (Talvi on jo laannut riehumasta) - sanoittajaa ei tiedetä tai mainita, mutta ehkä Antti Räty
2. Kaipaus maalle (Väistyi talvi vaarojemme lailta) - sanoittajaa ei tiedetä tai mainita, esiintyy kokoelmassa "Laulu-Miesten lauluja III" (ensimmäinen painos 1959)
3. Kaipuu maalle (Hymyy taivas) – sanat Paavo Alanne
Kysymyksessä mainittu yhden sanan ero saattaa johtua virheestä, pohjimmiltaan kyse lienee yhdestä ja samasta käännöksestä. On mahdollista, että käännöksen versioon "Halu maalle" on tehnyt mainittu Antti Räty. Usein ei vanhoissa nuottikokoelmissa ja levytyksissä ole kaikkia tietoja tarjolla. Paavo Alanteen käännös on julkaistu...
Ilmeisesti ratkaiseva tekijä on aineen elektronikehien sopiva rakenne. Tiede-lehdessä (2/2010, ss. 14-15) asia on selitetty näin:
"--- NdFeB-magneetti on neomagneetti, moderni kestomagneetti, joka on valmistettu neodyymin, raudan ja boorin seoksesta. --- Uutta neomagneeteissa on suuri "energisyys", jota insinörit kuvaavat energiatulolla. NdFeB-magneetin enrgiatulo on yli neljäsataa kilojoulea kuutiometriä kohti, kun 1940-luvulla keksityt AlNiCo-magneetit jäävat paljon alle sadan kilojoulen. Suuri energiatulo pienentää magneetin kokoa ja keventää painoa.
Neodyymi kuuluu lantanoidien alkuaineryhmään, jolla on magneettiselta kannalta sopivasti miehitetyt elektronikehät. Sen vuoksi neodyymi ja eräät muutkin lantanoidit, kuten samarium,...
Punaisen ristin sivuilta löysin vinkin, että peittoja on tehty jo 30 vuotta. https://www.punainenristi.fi/lahjoitukset/vaatelahjoitus/tee-itse-avust…
Ihan tarkkaa alkamisaikaa en saanut selville.
Jos joku on ollut mukana jo 1980-luvulla, hän voisi kommentoida.
Espoon kirjastoista ainakin Sellon kirjastossa on tällainen leikkuri. Joissakin muissakin Espoon kirjastoissa on leikkuri, jonka saa käyttöönsä pyytämällä. Kysele lähikirjastostasi.
Ihmisen kämmenet hikoavat, koska hänellä on kämmenissä hikirauhasia. Hikirauhasia on kahdenlaisia: pieniä ja suuria. Pieniä on mm. kämmenissä ja jalkapohjissa. Niiden tehtävänä on osallistua ihmisen lämmönsäätelyyn.
Muun muassa alla olevista linkeistä lisää tietoa hikirauhasista ja hikoilusta:
http://www.solunetti.fi/fi/histologia/hikirauhanen/
http://tieteentermipankki.fi/wiki/El%C3%A4intiede:hikirauhaset
Pauligin verkkosivuilla sanonnan "kylmä kahvi kaunistaa" veikataan juontuvan ajalta, jolloin nuoret naiset käyttivät aamunsa itsensä kaunistamiseen ja saapuivat myöhässä jäähtyneelle aamukahville.
Sanonta tunnetaan myös Saksassa. Löytämieni lähteiden mukaan "kalter Kaffee macht schön" -sanonta olisi peräisin barokkiajalta. Lähteiden mukaan ylimystön käyttämät meikit eivät olisi kestäneet kuumaa juotavaa, joten kylmän kahvin nauttimisen nähtiin ylläpitävän kauneutta.
Kysymäsi sanonnan loppuosan alkuperää en onnistunut selvittämään, mutta oletettavasti se on uudempaa perua kuin tutumpi alkuosa.
Lähteet:
http://www.paulig.fi/kahvijutut/kylma-kahvi-kaunistaa
http://www.kaffeeteeabc.de/kaffee/geschichte_und_allgemeines/kalter_kaf…
http://www....
Hei,
Kappale "Föri toi, föri vei" löytyy CD-levyltä Lauluja Turusta (Fifty Fifty Records, 2009).
Esittäjät: Salminen, Matti (basso). Sointu studio-orkesteri (orkesteri). Hyvärinen, Antti (johtaja, ym).
Tieto löytyi Fono-tietokannasta: http://www.fono.fi
CD löytyy Helmet-tietokannasta (http://haku.helmet.fi) ja on lainattavissa esim. Laajasalon kirjastosta.
Nuotti löytyy erillisenä julkaisuna mm. Piki-kirjastoista sekä nuottikirjasta Lauluja Turusta: Turku-aiheinen laulukirja (Turkuseura, 2003).
Nämä tiedot löytyvät: Frank-monihaku: http://monihaku.kirjastot.fi.
Voit tiedustella näitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Arabianrannan vene ei vielä ole lainattavissa eikä varattavissakaan.
Kyselin veneestä Arabianrannan kirjastosta ja sieltä pyydettiin ottamaan yhteyttä huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Kaupunginosayhdistyksestä kerrottiin, että vene tullee lainattavaksi vasta toukokuussa.
Joka tapauksessa veneen varaukset todennäköisesti tehdään samaan tapaan kuin viime kesänäkin eli puhelimitse tai sähköpostitse Arabianrannan kirjastoon tai käymällä paikan päällä kirjastossa.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjas…
http://artova.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Arabianrannan_kirjasto…
Löytyy mm. PIKI-kirjastojen kokoelmasta Pirkkalasta, on tällä hetkellä lainassa ja varauksia on ennestään 1 kpl. Löytyy myös pääkaupunkiseudun HelMetistä, mutta siellä varausjono on 7 varauksen pituinen.
Boksia voi tavoitella myös useimmista muista Suomen maakuntakirjastoista eli käytännössä kirjastokimpoista (Kyyti, Satakirjastot, Vanamo), joiden varaustilanteen näkee haun jälkeen. Hämeenlinnassa sarjaa näyttää olevan hyllyssä, mutta se on jaettu kuudeksi osaksi, jotka täytyy varata ja lainata erikseen, eivät siis ole pakettina. Kotkassakin on hyllyssä, mutta ei ole varmaa, antavatko kaukolainaksi.
Kirjaa on Outi-kirjastoissa kaksi: Oulun pääkirjastossa ja Kaukovainion kirjastossa. Molemmat kirjat ovat lainassa, ja varauksiakin on kymmenen, joten kovin nopeasti sitä ei valitettavasti voi saada. Tilanteen näet Outi-kirjastojen sivulta. Samalta sivulta voit halutessasi tehdä varauksen:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Novellia “Super-Toys Last All Summer Long” koskeva englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Super-Toys_Last_All_Summer_Long kertoo, että samaa teemaa käsitteleviä novelleja ovat Aldissin ”Super-Toys When Winter Comes” ja ”Super-Toys in Other Seasons”. Kyse on siis varmaankin juuri noista novelleista, joskin esimeriksi Internet Movie Database osoitteessa http://www.imdb.com/title/tt0212720/ mainitsee elokuvan perustuvan vain tuohon ensimmäiseen novelliin.
Näyttäisi siltä, ettei noita kahta muuta novellia ole suomennettu, sillä niitä ei löytynyt tietokannoista tai muistakaan tutkimistani lähteistä. Englanniksi tarinat löytyvät kokoelmasta ”Supertoys Last All Summer Long And Other Stories of Future Time...
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) kertoo, että Nanan nimipäivää voidaan viettää 9.7., jolloin juhlivat myös Nanna, Nanny ja Nanni. ”Nana” on nimen ”Nanna” ranskalainen muoto ja peräisin nimestä ”Anna”. Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Anna” on puolestaan peräisin heprealaisesta nimestä ”Hannah”, jonka merkitys on ’armo’.
Saatte Vera-asiakastunnukset menemällä Polvijärven kirjastoon, missä teidät rekisteröidään Vera-asiakkaaksi. Voitte myös rekisteröityä verkossa verkkolomakkeella http://vaarakirjastot.fi/fi/celia Saatte Vera-tunnukset turvapostina sähköpostiosoitteeseenne. (Viestin, jossa ne ovat voi aukaista uudelleen ainoastaan sillä laitteella, jolla ne on ensimmäisen kerran aukaistu.) Voitte kuunnella Celia-kirjoja joko suoratoistona tai tallennettuna. Jälkimmäisessä tarvitaan Pratsam Reader -ohjelma, jonka tunnukset ainakin kirjastossa rekisteröidyttyäne tulevat myös automaattisesti sähköpostiinne.
Opettajasi muistama kohtaus on Richard Wrightin romaanista Musta poika (Black boy). Vuoden 1947 suomennoksessa (s. 41-42) pienen pojan äiti kutsuu saarnaajan päivälliselle, ja tapahtumat sujuvat juuri kuten opettajasi muistaa.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smusta%20poika%20wright__Ff%…
Tässä muutamia ehdotuksia:
Alakoski, Susanna: Sikalat
Kirja perustuu Susanna Alakosken omiin lapsuudenkokemuksiin. Tarinan alussa perhe muuttaa Ystadiin vuokrakaksioon. Kaikki näyttäisi olevan hyvin, mutta menneisyyden ongelmat siirtyvät uuteen ympäristöön, eikä yritys sopeutua ruotsalaiseen kulttuuriin helpota tilannetta.
Lisätietoa Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9188#.VugvA1IYGzU
Koskiniemi, Sisko: Kääntöpuolella lapsuus
Teoksen päähenkilö, sosiaalityöntekijä Kaija on työssä keskisuuren kaupungin poliisilaitoksella. Hänen vastuullaan on lastensuojelu. Karuja asioita ratkoessaan Kaija miettii, miksi naiset jäävät väkivaltaisiin suhteisiin ja kenen syynä nuorten häiriökäyttäytyminen lopulta on.
Kytömäki...
Sivustolta sukunimi.info löytyy jonkin verran tietoa Jäderholm-nimestä sekä useita hyödyllisiä linkkejä suku- ja väestörekistereihin. Nimi on suojattu ja suhteellisen harvinainen, mikä varmaankin selittää sitä, miksi ette ole löytänyt siitä tietoa.
Suomen sukututkimusseura pitää yllä keskusteluforumia, jonne usein lähetetään juuri tämäntyyppisiä kysymyksiä. Sitä kannattanee kokeilla.
Varaushyllyn aakkostuksessa noudatetaan pitkälti samaa periaatetta, jota käytetään kirjaston kirjojen aakkostamisessa. Aakkostuksen perusteena on ns. pääsana, joka on yleensä tekijän nimi. Kuitenkin teoksissa, joissa on paljon tekijöitä, pääsana onkin teoksen nimi. Esimerkiksi elokuvissa, konsolipeleissä ja artikkelikokoelmissa tekijöitä on sen verran monta, ettei ketään heistä nosteta pääsanaksi vaan pääsanana käytetään teoksen nimeä.
Elokuvat ja tv-sarjat löytyvät siis varaushyllystä elokuvan tai sarjan nimen kohdalta niissä Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, joissa on itsepalveluvaraushyllyt. Useissa kirjastoissa elokuvat ja levyt on myös laitettu eri kohtaan varaushyllyä kuin kirjat, jotta ne erottuisivat helpommin eivätkä...
Seuraavissa kirjoissa ainakin asioidaan kirjastossa :
-Mika Waltari : Palava nuoruus (ylistyslaulu Rikhardinkadun kirjastolle
-Rauha S. Virtasen kirjoissa käydään usein kirjastossa :
-Ruusunen (kirjastoautossa)
-Joulukuusivarkaus
-Virva Seljan yksitysasia
Märta Tikkasen Miestä ei voi raiskata-romaanin päähenkilö on
töissä kirjastossa
-Anna-Liisa Haakanan Ykä yksinäinen-kirjassa keskustellaan kirjastoauton käytöstä joka on hankalaa invaliiditeetin takia
-Enni Mustosen romaanissa Emännöitsijä päähenkilö Ida käy Rikhardinkadun kirjastossa
Koivusalon kamariin on sijoitettu mikrofilmien ja -korttien lukulaitteita sekä kaksi nettikonetta ja suomen kielen opiskeluun tarkoitettu Suomioppi-kone. Tila on nimetty seinäjokelaisen Esko Koivusalon mukaan.
