Kansallisdiskografia Violan mukaan Päivänne-Mieskuoro ja Säynätsalon Sekakuoro ovat julkaisseet vuonna 1975 albumin "Kantaatti" (Posetiivi PPLP1), jolta löytyy myös tama Sibeliuksen sävellys, jonka levyllä esittää Säynätsalon Jousikvartetti. Sibelius teki sävellyksen Säynätsalon tehtaitten 25-vuotisjuhlille 28.12.1922 ja se on omistettu Walter Parviaiselle. Muun ohjelmiston johtaa Vilho Maaniemi. Muita Vilho Maaniemen levytyksiä ei valitettavasti löydy.
Tämä äänite taitaa olla erittäin hankala tapaus löytää, sillä Kansalliskirjastossa ei näytä olevan siitä omaa kappaletta. Yleisradion äänilevystössä levy on, mutta se kuullakseen täytyy asiasta sopia levystön kanssa erikseen ja tulla Pasilaan kuuntelemaan. Lainaksi sitä ei saa.
Levy löytyy...
Suurin osa 1950-luvun menestyssävelmistä Suomessa oli ulkomaista alkuperää. Erityisesti italialaisia iskelmiä käännettiin paljon. Ehkä mummi tarkoittaa juuri näitä?
Warner Music on julkaissut 2012 kuusiosaisen kokoelman iltalialaisia käännösiskelmiä. Tämä sarja löytyy myös Spotifysta. Ensimmäisessä osassa on n. 1940-1950-luvun hittejä ja kakkososassa 1950-60-lukujen hittejä. Luulen, että noissa kahdessa ensimmäisessä olisivat ne mummille kaikkein tutuimmat.
Italialainen ilta 1 – Taivaan sinessä. Esittäjinä mm. Henry Theel, Annikki Tähti, Metro-Tytöt ja Olavi Virta
Italialainen ilta 2 – Hopeinen kuu. Esittäjinä mm. Brita Koivunen, Laila Kinnunen, Ann-Christine, Katri Helena ja Vieno Kekkonen.
En löytänyt mitään Valkealan Sanomista ja tänään ehdin käydä pintapuolisesti Kouvolan Sanomat väliltä 15.11.-6.12 läpi enkä löytänyt tuollaisesta kolarista mitään mainintaa. Ehdin jatkamaan etsintöjä ensiviikolla. Minua tietenkin auttaisi huomattavasti jos pystyisit määrittämään ajankohdan vähän tarkemmin.
Hei,
Kyseessä lienee Jukka Kulomaan väitöskirja "Käpykaartiin? 1941-1944 : sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana" (Helsinki 1995). Väitöskirjassa on tilastoitu mm. karkuruutta sekä palvelusmääräysten laiminlyöntejä kunnittain ja sotilaspiireittäin kenttäoikeuksien arkistojen perusteella.
Kyseessä on Oskar Merikannon laulu "En barnsaga vid brasan", op. 82, nro 3 vuodelta 1914. Karl Asplundin sanat on suomentanut Ilta Koskimies nimellä "Lastentaru takkavalkealla". Aiheesta huolimatta kyseessä ei ole alun perin ollut varsinainen lastenlaulu, vaan yksinlauluksi tehty sävellys.
Laulun nuotit löytyvät monista kokoelmista, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 6 ja kokoelmista "Oskar Merikannon kauneimmat laulut" (Warner 1995), "Kauneimmat yksinlaulut 2" (Fazer 1977) ja "Kootut yksinlaulut 1" (Bells 2009). Näitä löytyy kirjastoista yleensä helposti.
Heikki Poroila
Wikipedian mukaan Rexonan tuotemerkin perusti australialainen farmaseutti jo vuonna 1908. Suomen merkki tuli ensimmäisen kerran vuonna 1952. Vuonna 1953 tuotemerkki siirtyi brittiläis-hollantilaisen Unilever-yhtiön omistukseen ja siitä tuli kansainvälinen tuote. Ehkä tunnetuin Rexona-tuote eli antiperspirantti tuli markkinoilla 1960-luvulle eli sen kanssa ei australialaisilla ollut enää mitään tekemistä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rexona
Heikki Poroila
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty kirjastojen yhteiseltä tietopalvelun sähköpostilistalta, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, ilmoitan sinulle.
Ylen Elävän arkiston haastattelusta (Arabisivistys oli satoja vuosia länsimaiden edellä), jossa Jorma Kallenautio ja professori Heikki Palva keskustelevat mm. lääketieteestä ei ainakaan tällaista tietoa löytynyt. Haastattelu on katsottavissa alla olevasta linkistä:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/arabisivistys-oli-satoja-vuosia…
Eälvästä arkistosta löytyy myös useita ohjelmia Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita -otsikon alta:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/11/14/muinaisen-assyrian-suurvallan-v…
Valitettavasti emme löytäneet muualtakaan tietoa kysymästäsi lääkäreiden koulutuksen tilapäisestä lakkauttamisesta.
Helsingin Munkkiniemen Munkinseutu-seurasta vastattiin näin:
"Aikoinaan ennen nykyistä Paciuksenkadun siltaa yhdisti meidät Munkkiniemeläiset kapeahko puusilta Meilahteen, mitä käyttivät raitiovaunut. Varsinainen ajotiesilta oli kaiketi lännempänä oleva ”kartanon” silta. Autokannan lisääntyessä silta kävi ahtaaksi ja ilmeisesti kun Munkkiniemi liitettiin Helsingin kaupunkiin v.1946 tuli ajankohtaiseksi uusia silta nykymuotoonsa. Huoltoaseman, silloinen Gulf, kohdalle rakennettiin melko kapea tilapäinen puinen kävelysilta joka johti siihen Mäkkärin kohdalla olevaan ”saareen”. Saaren rannassa oli muuten vielä 50-luvulla ”Nooakin arkku”, puinen iso veneen runko. Muu alue oli melko höttöä osman käämineen. Uusi nykyinen silta valmistui aivan...
Ajoneuvolakiin tuli muutoksia 1.1.2016. Sen myötä monet uudet sähköiset liikkumisvälineet tulivat liikenteessä laillisiksi. Niiden hankkimiseen ei tarvita lupaa. Sähköisiä liikkumisvälineitä ovat esimerkiksi Segway-tyyppiset kulkuvälineet, sähköiset tasapainolaudat, sähköiset potkulaudat, yksipyöräiset itsestään tasapainottuvat laitteet sekä sähköavusteiset polkupyörät.
Lain mukaan ajoneuvon teho ja nopeus määräävät mitä liikennesääntöjä noudatetaan. Koko ajoneuvolaki löytyy oikeusministeriön internet-palvelu Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021090?search%5Btype%5D=pi…
Sen pykälistä 2 ja 19a löytyy mm. sähköpotkulautaan liittyvää lakiasiaa.
Ainakin monessa verkkokaupassa näytetään sähköpotkulautoja myytävän.
Kollegani oli selvitellyt asiaa. Helle Kannilan hauta sijaitsee Hietaniemen hautausmaan uudella puolella. Sen sijainti on 02-02-21B-18-0296 eli aivan Mechelinin kadun vieressä. Opastusta löytyy osoitteesta https://www.helsinginseurakunnat.fi/hautausmaat/hietaniemi.html.
Voitto Viron teos “Vanha hautausmaa : Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas” (Otava, 1993). Käsittelee Hietaniemen hautausmaata. Vanhempi painos on suppeampi, joten nämä 1990-luvulta alkaen otetut painokset ovat kattavampia. Jonkin verran kuuluisuuksien hautoja on mainittu osoitteessa http://juhankotisivu.arkku.net/kuuluisuuksien_hautoja.htm. Mitään kattavaa listausta suomalaisten hautapaikoista ei kuitenkaan taida olla olemassa.
Valitettavasti Reijo Taipaleen esittämän Tanssi (Baila morena) –kappaleen sanoja ei löytynyt. On etsitty nuottikirjoista, Taipaleen levyjen liitteistä ja karaokelistoilta, mutta turhaan.
Eikä nuottejakaan löytynyt tähän Rafael Garcia Ferron ja Roberto Livin kappaleeseen Baila morena.
Hakusanalla ”tunneterapia” ei näytä löytyvän ainakaan Helmet-kirjastojen valikoimista oikein mitään. Aiheesta näyttäisi kuitenkin olevan tietoa esimerkiksi Antti Pietiäisen teoksessa ”Tunne, antitunne, perimä : johdanto tunteiden dynamiikkaan” (Natura Medicina, 2013) ja Marja-Liisa Veijosen teoksesta ”Luontaisesti terveeksi” (Edico, 2008).
Ilmeisesti tunneterapialla on läheinen suhde vyöhyketerapiaan. Siihen liittyvää koulusta antavia tahoja löytyy Googlella käyttämällä hakusanoja ”vyöhyketerapia” tai ”tunneterapia” ja ”koulutus”. En anna suoraan linkkejä, jotten tulisi mainostaneeksi mitään koulutusta antavaa tahoa. Vyöhyketerapiasta on myös enemmänkin kirjoja kirjastojen valikoimissa.
Sinänsä lienee ehkä syytä muistuttaa, että...
Hei,
Valitettavasti nyt kävi niin, että muistelemallasi tekstin pätkällä ei löytynyt laulua, joka vastaisi täysin hakemaasi. Alla on kolme kappaletta, joiden sanoitus menee aika lähelle etsimääsi.
Päivi Kautto-Niemen kappale:'Sun luokses jään', jossa kertosäe kuuluu: "..Sun luokses jään / Mä painan pääni kainaloos niin lämpimään / Sun luokses jään ja pääsen suojaan lempeään / Sun luokses jään en tästä kaipaa minnekään..." .
Päivi Kautto-Niemi: Laulu nimeltä 'Luoksein jää', jossa kertosäkeessä lauletaan: "...Luoksein sää / viereeni lämpimään / aamuun on aikaa hetken jokaisen voin sulle omistaa / Pyydän luoksein jää / viereeni lämpimään / Jokainen tunti, jonka kanssas jaan / näin uuteen aamuun mua valmistaa saa...".
Kirkan kappaleessa 'Ota...
Amerikan Yhdysvaltain perustuslaki, johon presidentin virkavala sisältyy, löytyy kokonaisuudessaan suomennettuna esimerkiksi Ari Helon kirjasta Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys (Gaudeamus, 2014).
Presidentin virkavalasta säädetään perustuslain toisen artiklan ensimmäisessä pykälässä: "Ennen virkaanastumistaan hänen on annettava seuraava vala tai vakuutus: 'Pyhästi vannon (tai vakuutan), että tulen uskollisesti hoitamaan Yhdysvaltain presidentinvirkaa ja parhaan kykyni mukaan säilyttämään, suojelemaan ja puolustamaan Yhdysvaltain perustuslakia.'"
Hei!
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sivustolta saat tietoa ajokorttiluokista:
http://www.trafi.fi/autoilu/ajokortit/ajokorttiluokat
Alla on myös linkit valtion säädöstietopankki Finlexin säädökset ajantasaisena -tietokantaan.
Ajokorttilaki 386/2011
4 § Ajokorttiluokat
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110386?search%5Btype%5D=pi…
Valtioneuvoston asetus ajokorteista 423/2011
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110423
Matkalaulu on saksalainen kansansävelmä. Siinä on kolme säkeistöä. Laulun nuotit ja sanat löytyvät mm. nuottikokoelmista Suuri Toivelaulukirja 19, Nuorten laulukirja (toim. Wilho Siukonen) ja Laulava toivonliitto (toim. Jussi Ilvonen).
1.
Poika (tyttö) nuori matkallaan, heissunhei, rallallei,
riemukas on ainiaan, rallallallallei!
Vaaroja on täynnä tie, seikkailusta toiseen vie.
Heissun, heissun, heissunhei, rallallei, rallallei!
Heissun, heissun, heissunhei, rallallallallei!
2.
Ja jos matka uuvuttaa, heissunhei, rallallei,
metsä suojaa tarjoaa, rallallallallei!
Siellä mätäs vuoteena, sinitaivas kattona.
Heissun, heissun jne.
3. Poika (tyttö) nuori matkallaan, heissunhei, rallallei,
riemukas on ainiaan, rallallallallei!
Surut, huolet...
Valitettavasti kirjastoista ei löydy matrikkelia kaikista poliiseista (ei Kymenlaaskon kirjastonjen Kyyti-aineistohaulla eikä yliopistokirjastojen yhteisellä Melinda-aaineistohaulla). Sen sijaan löytyy matrikkeleita poliisipäällystöstä. Kotkan kaupunginkirjastossa on poliisipäällystön matrikkelit vuosilta 1995 ja 1966. Matrikkelien tiedoissa ei ole, kuinka vanhoja tietoja ne siältävät, mutta silmäilemällä matrikkeleja näyttää siltä, että ne eivät yllä vuoden 1900-1920 tietoihin. Kouvolan pääkirjastossa on samanlainen matrikkeli vuodelta 1938, mutta senkään tiedoissa ei ole mainintaa matrikkelin kattavuudesta. Nämä poliisipäällystön matrikkelit sisältävät tiedot kaikkien kaupunkien ja kuntien poliisipäällystöstä.
