Nykysuomen sanakirjan mukaan nakki on jo sinänsä lihatuotteeseen viittaava sana. Toisaalta puhutaan kuitenkin "nakkimakkarasta", ja nakki voidaan nähdä nakkimakkaran puhekielisenä muotona. Tältä pohjalta voisi olla mahdollista tulkita asiaa niin, että nakki viittaa enemmänkin elintarvikkeen ulkoisiin ominaisuuksiin kuin koostumukseen. Myös sanan etymologia tukee tätä ajatusta: nakki pohjautuu - ruotsin knackkorvin kautta - saksan kielen sanaan Knackwurst. Saksalainen Knackwurst on saanut nimensä napsahtavasta äänestä ("Knack"), joka kuuluu, kun makkara puraistaan poikki. Saksassa on samaan tapaan ajateltu näkkileivän (Knäckebrot) olevan itse asiassa "Knackbrot", leipää puraistaessa kuuluvan äänen mukaan,...
Tammen ja WSOY:n Nobel-sarjassa ilmestyi kolmekymmentä kirjaa vuosien 1976 ja 1977 aikana. Lyriikka-antologiaa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa lukuunottamatta kaikki sarjan nimekkeet olivat uusintapainoksia aiemmin julkaistuista kirjoista. Sarjaan sisältyvät kahden teoksen yhteisniteet ilmestyivät tässä asussa yleensä ensimmäistä kertaa, mutta nämäkin koostuivat aikaisemmin erillisinä ilmestyneistä nimekkeistä. Kaikesta päätellen Nobel-sarjaa ei tarkoitettukaan jatkuvaksi, vaan enemmänkin kertaluonteiseksi paketiksi. Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa -valikoimaan laatimassaan esipuheessa sen koonnut Aale Tynni viittaa kirjallisuuspalkinnon lähestyvään 75-vuotispäivään (ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 1901), joten...
Tuollaiseen tapaukseen ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.vaalit.fi/fi/index/vaalit/presidentinvaali/aanestaminenjaaan…. Kotona äänestäminen on mahdollista, jos äänestäjä ei ”pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia”. Silloin vaalitoimitsija saapuu kotiin, jotta äänestäminen on mahdollista.
Kotona äänestämisestä täytyy kuitenkin ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen kunnan keskusvaalilautakunnalle. Vuoden 2017 presidentinvaalissa määräaika on tiistai 16.1.2018 ennen kello 16. Ilmoitus tehdään yllä olevassa osoitteessa olevalla lomakkeella tai puhelimitse. Myös keskusvaalilautakuntien yhteystiedot löytyvät yllä olevan linkin takaa.
Etsitty laulaja saattaisi olla Jukka Törmä, ja laulu Rakastan tätä päivää Törmän ja hänen Omuna-yhtyeensä vuonna 1981 julkaistulta ensilevyltä Jukka Törmä & Omuna. Sen kertosäe on seuraavanlainen: "Tätä päivää rakastan / niin paljon / niin paljon kuin rakastaa voi".
Etsitty "nolo"-kirja saattaisi olla tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja Anne-Mari Jääskisen Mitä sä rageet? : ♯tunteita sikanolosta sairaan siistiin (Lasten keskus, 2017), joka on nuorille suunnattu tunnetaitojen opas. Tähän kirjaan liittyy erillinen kasvattajille tarkoitettu käsikirja Mitä sä rageet? : lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa.
Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
Eila Kivikk'ahon runo Kädet alkaa juuri tuolla rivillä. Runo on kokoelmasta Parvi (1961) ja se on luettavissa myös Eila Kivikk'ahon Kootuista runoista, josta on ilmestynyt useita painoksia.
Kivikk'aho Eila: Kootut runot (WSOY, 1979)
Jotta kysymykseen voisi vastata, täytyisi tietää, mitä kysyjä tarkoittaa sanalla "kansallismusiikki". Yleensä puhutaan "kansallislauluista" tai "kansallishymneistä", mutta ehkä kysyjä tarkoittaa "kansanmusiikkia" eli niitä musiikin lajeja, joita Sveitsin alueella on perinteisesti harrastettu.
Tähänkään kysymykseen ei ole helppoa lyhyesti vastata, koska Sveitsi jakautuu kolmeen etnisesti ja kielellisesti toisistaan eroavaan ryhmään (saksankielinen, ranskankielinen ja italiankielinen). Esimerkiksi useimmille tutut sveitsiläiset kansanmusiikki-ilmiöt kuten jodlaus ja alppitorvi ovat lähinnä vuoristoseutujen perinnettä.
Suomen kielellä ei ole julkaistu mitään yleisesitystä Sveitsin perinnemusiikkityyleistä, eikä asiasta kerrota kunnolla edes...
Tässä Aleksis Kiven Seitsemän veljestä vanhimmasta nuorimpaan: Juhani, Tuomas ja Aapo (kaksoset), Simeoni, Timo ja Lauri (kaksoset), Eero
Aleksis Kiven seitsemää veljestä kuvataan seuraavissa teoksissa:
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset. Kansanvalistusseura, 1917.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987.
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet. WSOY, 2002.
Ilkka Malmbergin kirjassa: Seitsemän miestä (Helsingin Sanomat, 2005) Laurista kerrotaan omassa kappaleessaan, Lauri ja Linkola, s. 126-131.
Suomen kielen sanalla silta on useita merkityksiä. Se voi yhteydestään riippuen tarkoittaa mm. jonkin esteen yli johtavaa rakennelmaa, silmälasien linssejä nenän yläpuolella yhdistävää sankojen kaarta, hampaisiin ankkuroitua kiinteää hammasproteesia tai urheiluterminä asentoa, jossa vartaloa taivutetaan kaarelle (Lähde: MOT, Kielitoimiston sanakirja).
Useissa murteissa silta tarkoittaa myös lattiaa, permantoa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö, 2000). Jouluyönä tontut siis varmaankin hiipivät varpahillaan kotikoloihinsa tuvan lattian alle.
Haminan pääkirjastossa voi tulostaa asiakaskoneilta. Tulostaminen on maksullista. Alla olevista linkeistä löydät lisätietoa Haminan kirjaston asiakaskoneista ja tulostamisesta kirjastossa.
https://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto
https://www.kyyti.fi/palvelut/asiakastietokoneet-ja-internet-tyoasemat#
https://www.kyyti.fi/palvelut/haminan-asiakaskoneet
https://www.kyyti.fi/palvelut/maksut-hamina
Heti ensimmäiseksi suosittelisin Reetta Aarnion Maan, veden ja tulen väki -sarjaa (osat: Maan kätkemä, Veden vanki, Virvatulen vartijat, Tuulien taikuri), jossa on paljon Harry Potteria muistuttava asetelma mutta suomalaista mytologista taustaa. Olen itsekin pitänyt kovasti tuosta.
Toisena voisin suositella hiukan eeppisempää fantasiasarjaa: Ilkka Auerin Lumen ja jään maa -sarjaa (osat: Sysilouhien sukua, Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta, Ikitalvi). Siinä Nonna-niminen tyttö joutuu monenlaisiin seikkailuihin, ja hänelle paljastuu yllättäviä asioita hänen syntyperästään. Tuo oli ainakin minusta todella vetävä sarja ja sijoittuu Auerin luomaan fantasiamaailmaan.
Kolmanteni nostaisin esiin Sini Helmisen Väkiveriset-sarjan (osat: Kaarnan...
Suomenkielinen Sonetteja Lauralle on valikoima Petrarcan Canzionere-teoksesta eikä se sisällä kaikkia alkuperäiskokoelman runoja. Valitettavasti sonetti 126 on yksi niistä, joita siihen ei ole otettu mukaan. En onnistunut löytämään sitä myöskään eri antologioissa julkaistujen yksittäisten Petrarca-suomennosten joukosta.
Sukunimet Tavas, Tavast, Tawast, Tavaste, Tavasti ja Tavastila perustuvat kaikki hämäläistä merkitsevään lisänimeen Tavast.
Suomessa oli jo keskiajalla tunnettu Tavast-suku, jonka kantaisä Nikolaus Tavast asui Hämeenlinnassa vuoden 1340 paikkeilla. Tähän sukuun kuului myös 1400-luvulla elänyt Turun piispa Maunu Tavast. Suku elää yhä. Monet muutkin hämäläislähtöiset suomalaiset ovat aloittaneet omat Tavast-sukunsa, joiden edustajien mukana nimi eri muodoissaan on levinnyt ympäri Suomen.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Keisarillisen Venäjän armeijassa upseereilla ei oikeastaan ollut yhtä "virallista" revolveria ennen 1870-luvun alkua. Venäjä ei varsinaisesti hyväksynyt nallilukkorevolvereita sotilaskäyttöön eikä siten ryhtynyt niitä suuressa mitassa valtion toimesta hankkimaan. Aseita kuitenkin hankittiin ulkomailta ja valmistettiin sekä valtion omistamalla Tulan tehtaalla että useiden yksityisten asepajojen toimesta. Upseerit kustansivat itse omat pistoolinsa ja revolverinsa, ja nallilukkorevolverit - esimerkiksi Coltin ja Adamsin mallit - tulivat yleisiksi.
Vasta vuonna 1871 tehtiin valtiollinen päätös hankkia Smith & Wessonin 4.2 linjan revolvereita vuodelta 1869. Nämä jakautuivat kolmeen päämalliin, I (1871), II (1872) ja III (1874). Smith &...
Suomen kirjakielessä pastori on mainittu ensimmäisen kerran Maskun Hemmingin hurskaiden laulujen kokoelmassa vuodelta 1616. Sana on lainasana ruotsin kielen pastor-sanasta, joka juontuu latinan kielen paimenta merkitsevästä sanasta pastor.
Sanalla pappi taas on vastineensa kaikissa lähisukukielissämme. Sanan arvioidaan olevan joko slaavilais- tai germaanisperäinen.
(Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Sana on siis kielessämme varsin vanha, mutta tietoa sen käytöstä menneinä vuosisatoina ei löytynyt.
Soturikissat on hyvin suosittu seikkailusarja ja kuuluu niinsanotusti lasten ja nuorten ahmimiskirjallisuuteen eli niitä luetaan perä perää koska seikkailu jatkuu. Tämän vuoksi kirjat sopivat kaikille jotka jo lukevat sujuvasti tai haluavat harjoitella lukunopeutta.
Soturkissoissa on sopivasti seikkailua ja jännitystä ja sopivat mainiosti 8-13-vuotiaille.
Valitettavasti Suomen Standardisoimisliiton ylläpitämän SFS Online -palvelun käyttömahdollisuus ei kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston tarjoamiin palveluihin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
https://sales.sfs.fi/fi/index/online.html.stx
Vaihtoehtoja löytyi muutama, mutta en ole aivan varma onko mikään etsimänne.
Murder in mind on elokuva vuodelta 1997. Elokuvassa nainen, joka on syytettynä murhasta, hypnotisoidaan jotta oikea murha selvitettäisiin. Elokuva ei kuitenkaan perustu kirjaan.
http://www.imdb.com/title/tt0119732/
Lars Keplerin kirja Hypnotisoija on tehty myös elokuvaksi. Teoksessa hypnotisoijaa pyydetään mukaan murhatutkimukseen.
http://dekkarihylly.blogspot.fi/2010/05/hypnotisoija.html
Viimeisessä vaihtoehdossa juoni menee kohdalleen, eli psykiatri yrittää hypnotisoida potilaan murhaamaan vaimonsa. Elokuva on vuodelta 1957 ja on julkaistu sekä nimellä The Hypnotist että Scotland Yard Dragnet. Elokuva perustuu kuitenkin näytelmään, jonka on kirjoittanut...
