Todellakin, monikon genetiivissä on kaksi erilaista taivutustapaa. Lapsi-sanan yhteydessä molemmat, lasten ja lapsien ovat mahdollisia ja aivan yhtä oikeita, vaikkakin lasten on niistä kahdesta yleisempi.
Martti Rapola on selittänyt näiden taivutusmuotojen eroja Kielikello-lehden artikkelissa vuodelta 1991. https://www.kielikello.fi/-/monikon-genetiivi
Puhujan tausta vaikuttaa valittuihin taivutusmuotoihin ja kuten oikein arvelitkin, murre myös. On kielemme rikkautta, että esimerkiksi lyyrikot voivat valita näistä kahdesta taivutusmuodosta sen, mikä kulloinkin poljentoon parhaiten sopii.
Ystävällisin terveisin,
Elokuvassa on taidettu ottaa taiteellisia vapauksia. Stressaavassa tositilanteessa henkilökunnan jäsen saattaisi tottumuksesta vaatia maksua, mutta laskua ei todennäköisesti tule, jos kerran koko laiva uppoaa.
Tässä on joitakin nojatuolimatkailuun sopivia kirjoja:
Haavisto, Pekka: Eurooppa raiteilla
Irjala, Auli: Jään ja tulen maat: purjehdus Huippuvuorilta Tulimaahan
Itkonen, Juha: Minun Amerikkani
Kankimäki, Mia: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
Monsen, Lars: Kanada: armoton erämaa
Mähkä, Merja: Ihanasti hukassa
Pesonen-Smith, Anna: Matkalippu Bollywoodiin
Lindstedt, Risto: Pallon henki: hämmästellen maailmalla
Lundberg, Ulla-Lena: Linnunsiivin Siperiaan
Rämö, Matti: Polkupyörällä Islannissa
Sutinen, Ville-Juhani: Kiinalainen ruletti
Tähtinen, Tero: Lohikäärmeen päivät: Puoli vuotta Shanghaissa
Vakkuri, Juha: Afrikan sydämeen
Vepsä, Emma: Asfalttivolgaa etelään: peukalokyydillä Moskovasta Afganistaniin...
Ystävyyskaupungeista ei ole ilmeisesti olemassa kovin kattavaa listaa, mutta jos asiassa turvaudutaan englanninkielisen Wikipedian suomalaisten kaupunkien ystävyyskaupunkien listaan osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_twin_towns_and_sister_cities_in_F…, hyvä ehdokas suomalaisen kaupungin väkiluvultaan suurimmaksi ystävyyskaupungiksi voisi olla Espoon ystävyyskaupunki Shanghai. Tämä tieto löytyy myös osoitteesta https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Kansainvalin….
Shanghai on useilla mittareilla katsottuna yksi maailman suurimmista kaupungeista, eikä muita suurimpien tittelistä kilvoittelevia kaupunkeja näyttäisi olevan mainitussa listassa. Kaupunkien suuruuden määrittely on kuitenkin hiukan haastavaa,...
Seitsemän kynttilää sisältyy Helli Kaikkosen kirjaan Tähtien värilyhdyt y.m. esitystehtäviä lasten koulujuhliin (Kuva ja sana, 1955). Kuvaelman henkilöt ovat Rakkaus, Innostus, Rohkeus, Rauha, Usko, Toivo ja Ilo (valkopukuisia tyttöjä palavat kynttilät kädessä) sekä Viha (mustapukuinen olento).
Vaareineen metsätietä kulkeva Paavo-poika löytyy K. Hämäläisen runosta Paavon mietteet, sen toisesta säkeistöstä. Sävellys on J. N. Lahtisen. (https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-88-vuotiaan-aitini-puolesta?from=term/195555)
Kyseessä on Nord Bernhard. Bernardilta on ilmestynyt vuonna 1956 Mina fem söner, suomennettu nimellä Viisi poikaani, 1980.Lisätietoja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33737 . Vuonna 1957 ilmestyi teoksen jatko-osa Leker farligt, suomennos nimellä Vaaralliset leikit 1980. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au137b307e-f1a2-4a94-a89d-d… .
Sellon Pajassa on julistetulostin. Ensimmäiselle kerralle olisi varattava opastusaika paikan päällä tai numerosta 09 816 57607!
Julistetulostimella voi tulostaa julisteita ja valokuvia. Tulostimeen pitää tuoda omat paperit. Tulostus on rajoitettu 20 arkkia/asiakas/viikko. Sopivia ovat esim. Canon Plus II PP-201, Glossy A3, 260 g/m2 ja Clas Ohlson Glossy A3, 270 g/ m2. Julistetulostimessa käytettävien paperien pitää olla kiiltäviä. Laitteen malli on EPSON Stylus Pro 4900 A2.
Julistetulostin on kytketty Mac-tietokoneeseen, jossa on iMac Adobe Creative Cloud -ohjelmapaketti, josta löytyy mm. Photoshop, Premiere Pro, InDesign, Illustrator ja Dreamweaver. Oheiset tiedot on otettu helmetistä Sellon kirjaston sivuilta.
Varauksen...
Kesällä 1974 Rauni Mollberg sovitti ja ohjasi Aapelin teoksen Siunattu hulluus tv-elokuvaksi. Muutamia kohtauksia kuvattiin Kuopion keskustassa, muun muassa elokuvateatteri Palatsin aulassa. Osa kuvattiin Ranta-Toivalassa, joka on osa Kuopion kaupunkia. Ranta-Toivalan tie sen varrella olevat talot ja ladot ovat keskeisiä paikkoja Rummukaisten veljesten tarinassa. Valmissa elokuvassa on Ranta-Toivalan maisemissa kuvattua osuuutta noin 45 minuuttia.Vuorikarin mukaan lato, jossa elokuvassa pidetään sadetta, sijaitsee lähellä Ranta-Toivalan Uuhilahden pohjukkaa. Paikalta on Jännevirran sillalle vajaa kolme kilometriä ja toiseen suuntaan Toivalan risteykseen viisi kilometirä.Elokuvassa on kohtaus jossa poliisi pysäyttää Rummukaisten...
Edit Reinilän (myöhemmin Reinilä-Hellman), Sofie Caloniuksen ja Valma Krankin (myöhemmin Krank-Heikinheimo) Kotiruoka : keittokirja kotia ja koulua varten, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1908, julkaistiin ensimmäisen kerran ruotsiksi vuonna 1909 nimellä Kokbok för hem och skola. 30-luvulle tultaessa ruotsinkielisestä laitoksesta oli julkaistu 6 painosta (7. painos ilmestyi vuonna 1935). Kaikkiaan Reinilä-Hellmanin ja kumppanien alkuperäiseen teokseen perustuvasta Kokbokista otettiin 11 painosta, joista viimeinen ilmestyi 1952. Vuonna 1960 julkaistu 12. painos oli toteutettu kokonaan uusin tekijävoimin.
Alkuperäistä Kokbok för hem och skola -kirjaa on saatavilla kaukolainaksi esimerkiksi ...
Urbaani sanakirja kertoo, että Diftata tarkoittaa: Vetää jollain nelipyörisellä sivuluisua/polttaa kumia/ruopia. Esim. Asko driftasi koulun pihaan kunnon jäljet
https://urbaanisanakirja.com/word/driftata/
Pienen nettihaeskelun jälkeen sanoisin, että driftata tarkoittaa jollain moottorikulkuneuvolla sivuluisussa ajamista. Moottoripyörällä myös Lintata, ajaa lintassa.
Driftaus on myös kilpailulaji. Se on lähtöisin japanista ja hyväksytty SM lajiksi 2011.
Tuomarit jakavat pisteitä seuraavasti: "Itse drifting-kilpailu on arvostelulaji, jossa tuomarit ovat pääosassa. Nopeus-, kulma- ja ajolinjatuomarit jakavat kilpailussa ensin 90 pistettä (30/30/30). Tämän lisäksi annetaan kymmenen niin sanottua show-pistettä savusta ja...
Valitettavasti en löytänyt Yhdistelmää Ryömä + Brel Helmet-haulla ollenkaan.
Melinda haku löysi yhden osuman, muttei sekään ola toivottujen laulujen suomennos. https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/DGG9UHVE37HRPMDFNN224983JCGBPLAVL5V4QHGTDHI3L7LB2E-01892?func=short-0&set_number=056790
Nettihaulla löysin joidenkin Brellin laulujen suomennoksia. https://lyricstranslate.com/en/jacques-brel-lyrics.html
Sivulta löytyy myös laulujen englanninkielisiä sanoja.
CD-levyinä laulut kyllä löytyvät Susanna Haaviston esittäminä ja Liisa Ryömän kääntäminä. ( Laulusi elää Brel! 1 ja 2) Levyt ovat taltiointeja Helsingin kaupunginteatterin esityksestä, jonka Haavisto koosti 2007.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1176156__Sa%...
En löytänyt julkaisuja, joissa Satu sairaasta prinsessasta -teosta olisi analysoitu tarkemmin. Onnimanni-julkaisun numerossa 02/2008 on artikkeli "Art nouveausta bittikarttoihin ja pikseleihin : digitaalista kuvitusta Waltarin Satuun sairaasta prinsessasta", mutta nimen perusteella se käsittelee kuvitusta, ei itse satua. Portti-lehden numerossa 03/2008 on artikkeli "Unohdettua uskoa ja ihmettä : Mika Waltarin satuvalot", mutta siinäkin todennäköisesti vain mainitaan - jos sitäkään - Satu sairaasta prinsessasta.
Kirjasto ei tarjoa kontaktimuovia asiakkaille kirjojen päällystämiseen paitsi kenties joissakin erikoistapahtumissa. Esimerkiksi Helsingissä on monissa kirjastoissa ennen koulujen alkua muovitusopastusta, jossa kontaktimuovia on tarjolla muovittamisen harjoitteluun.
Tällaiseen tarkoitukseen sopivaa kontaktimuovia saa ostettua itsekin esimerkiksi kauppojen toimistotarvikeosastoilta. Tarvittaessa kaupan henkilökunnalta voi kysyä apua kontaktimuovilaadun valitsemisessa. Ohjeita kirjojen muovittamiseen löytyy esimerkiksi YouTube-videoista. Kirjastossakin voi toki kirjojaan muovittaa omalla kontaktimuovilla ja kenties apuakin voi saada, jos henkilökunnalla on siihen aikaa ja osaamista.
En ole ehtinyt lainsäädännön kaikkiin yksityiskohtiin perehtyä, mutta en ole toistaiseksi keksinyt ainakaan mitään sellaista perinteistä ja yleistä kirjastojen toimintaa, johon direktiivillä voisi olla vaikutusta sen jälkeen, kun se on implementoitu eli sovitettu Suomen tekijänoikeuslakiin. Mielestäni on järkevää odottaa, miten OKM:n virkamiehet ehdottavat Suomen lakia tarkistettavaksi ja vasta sen jälkeen ryhtyä pohtimaan, onko asialla kirjastoulottuvuuksia. EU edellyttää, että kansalliset muutokset tehdään vuoteen 2021 mennessä, joten välttämättä mitään kiirettä ei pidetä. Suomihan vastusti valtiona direktiviiä, jonka hyväksymistä pidettiin oikeudenhaltijajärjestöissä suurena voittona. Arviot siitä, mitä direktiivi tulee merkitsemään,...
Kävin konsultoimassa hankintapuolella työskentelevää kollegaa, ja hän kertoi, ettei Helsingin kaupunginkirjastossa kukaan muovita kirjoja työkseen. Suurin osa kirjastoista tulee valmiiksi muovitettuina kirjaston tukkutoimittajilta. Siellä siis on henkilöitä, jotka työkseen muovittavat kirjoja muovituskoneilla ja vaikeampia tapauksia käsin.
Helsingin kaupunginkirjasto saamia lahjoituksia ja muita kirjoja, jotka eivät ole valmiiksi muovitettuja, muovitetaan Niemikotisäätiössä. Se tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa, josta yksi osa on kirjojen muovittamista, joten sitä ei voi ihan suoraan rinnastaa vakituiseen työhön. Siitä löytyy lisätietoa osoitteesta https://niemikoti.fi.
Asiaa on aika mahdotonta kertoa koko Suomen kirjastojen tasolla,...
Katu on todellakin saanut nimensä lähellä sijainneesta lastenkodista. Kyseessä oli Helsingin rouvasväenyhdistyksen 1860-luvulla rakennuttama lastenkoti. Kadun nimi on ollut käytössä jo 1880-luvulla ja viralliseksi se vahvistettiin v. 1909. Rakennus toimi myöhemmin kansakouluna ja se purettiin 1970-luvun alussa uusien liikennejärjestelyjen tieltä.
Lähteet:
Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24. Helsinki 1970.
Kaija Ollila ja Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun – Helsingin vanhoja kortteleita. Helsingin Sanomat 1975. (s.194)
Helmet-kirjastoista löytyy hyvinkin paljon Malmin kaupunginosaa käsittelevää kirjallisuutta. Löydät ne Helmet-tietokannasta yksinkertaisesti kirjoittamalla hakukenttään sanat Malmi Helsinki ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjallisuuteen. Tässä suora linkki tuloslistaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmi%20helsinki__Ff%3Afacetcollections%3A11%3A11%3ATietokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kunkin teoksen sisältöä ja saatavuutta eri kirjastoista pääset tutkimaan klikkaamalla teosten nimiä.
Kirjan Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (1992) mukaan kaara on (tavallisesti yksipuinen) kaukalo, (puinen tai savesta tehty) ruokakulho tai kalavati; huoneen ikkunan alle kiinnitetty kouru, johon jään sulamisvesi kerääntyi.
Näistä puuastioista löytyy kuvia Finna.fi:stä https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kaara&type=AllFields.
Muodon perusteella kaara paikannimessä voisi siis tarkoittaa painannetta, mutta mitään varmaa tietoa tästä en löytänyt.
Finna.fi:stä löytyy myös kuvia Kälviällä sijaitsevasta Miekkakaarasta, jossa on kivikautinen asumuspainanne ja tervahauta
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kaara&type0%5B%5D=AllFields&filter%5B%5D=~...
