Asia vaihtelee suuresti kirjastoittain sen mukaan, mitä järjestelmiä kukin kirjasto käyttää. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa käytetään kirjastojärjestelmän lisäksi monia muitakin järjestelmiä esimerkiksi tietokoneiden hallintaan, mutta niiden oppiminen on melko helppoa. Toki ohjelmien tarve riippuu myös työtehtävistä: jos tehtäviin kuuluu kirjaston mainoksien tekeminen, saattaa kuvankäsittelyohjelmien hallinnasta olla apua. Mutta tosiaan käytettävät ohjelmat vaihtelevat kirjastoittain, ja usein samantyyppisen ohjelman osaaminen auttaa oppimaan toisenkin ohjelman helpommin.
Erityisen tärkeää lienee olla yleinen tietotekninen tuntuma erilaisiin asioihin ja sellaisten asioiden osaaminen, joissa etenkin yleisissä kirjastoissa...
Täydellisimmät listaukset säveltäjän teoksista löytyvät teosluetteloista. Tässä muutama:
- Poroila, Heikki: Yhtenäistetyt Straussit : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo
- Trenner, Franz: Richard Strauss : Werkverzeichnis
- Schönherr, Max: Johann Strauss Vater : ein Werkverzeichnis
- MUELLER VON ASOW, ERICH: RICHARD STRAUSS : THEMATISCHES VERZEICHNIS 1-3
- Mailer, Franz: Joseph Strauss : kommentiertes Werkverzeichnis.
Poroilan kirja löytyy Turun kaupunginkirjastosta, muita voi kysellä kaukolainaksi.
Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä.
Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä.
Esimerkkejä muistolauseluetteloista:
http://www.nurro.fi/File/Kootut-muistolauseet.pdf?312617
http://ilmoita.aamulehti.fi/files/AL_Kuolinilmoituskansio_2015_web.pdf
Kyseessä on Niko Ahvosen kappale Poikaystävä, joka on julkaistu vuonna 1997 albumilla Painovoimaa vastaan. Kappale löytyy YouTubesta.
Pätkä lyriikoista:
Lauantaiaamuna mun täytyi lähtee
poissa olit sinäkin, kai onnen tähtee
seurata koit
silti lungisti voit
valkkaa poikaystävää
sen täytyy olla aito gentleman
ja vielä paljon enemmän
sen kanssa avajaisiin päästä vois
se ei juopuis vaikka miten jois
ja parhaansa mukaan
hän jos kukaan
oisi poikaystävä
Maria Jotuni kirjoitti Jussi ja Lassi -kirjan pienten poikiensa puheita mukaillen. Kari Tarkiaisen Jotuni-elämäkerrassa "Maria Jotuni: vain ymmärrys ja hymy" (Musarum minister, 2013, s. 257) kerrotaan, että perheessä puhuttiin kahta kieltä, kotona savoa ja muiden kuullen suomea. Lisäksi Marian ja hänen poikiensa kieleen kuului monia itse kehiteltyjä ilmauksia, kuten "hairale" (suurenmoinen) ja "kankelo" (hieno, elämyksellinen"). Sanatarkkojen selitysten lisäksi lukija voi yrittää eläytyä lasten maailmaan ja savon murteeseen Jussia ja Lassia lukiessaan ja löytää ilmauksille vielä muitakin merkitysvivahteita.
Tätä kappaletta emme löytäneet, ikävä kyllä. Chuck Berryn Riding along in my Automobile:ssa löytyy tietysti myös baby, joka matkustaa mukana, mutta se ei sovi tyylilajiina, https://www.youtube.com/watch?v=0aZ6v679JtQ . ZZ Top'in She loves my Automobile ei ehkä oikein osu sekään sisällöltään. Widespread Panicin Little Lilly ei oikein sekään istu kuvaukseen, https://www.youtube.com/watch?v=HG89lzBn9Tk. Sam Morrison Band I gotta ride ajelee itse, mutta en juuri saa selvää, mitä muuta sanoissa kerrotaan. Yritin kuunnella Black Crowes'ia, Drive-by Truckersia, Mountainia, Allman Brothersia, Huble Pie'ta, Blackfootia, Georgia Satellites'ia ja Jason and the Scorchersia, mutta ei tärpännyt. Kollegoilta tiedustelin valtakunnallisella listalle...
Ilmeisesti kyseessä on vanha sammutin. Suutinosa on kartion kapeassa päässä ja kahvasta on pidetty käsin kiinni. Finnan kuvahaulla tällaisista löytyy useita esimerkkejä hakusanalla "sammutin" tai "sammuttaja". Kotimaisen Lux-sammuttimen kuvateksti mainitsee laitteen jauhesammuttimeksi ja esimerkiksi saksalainen Pluvius oli vesikäyttöinen: "Laukaisu avaan säiliön, josta vapautuva kemikaali aiheuttaa veden ylipaineen säiliössä ja saa veden suihkuamaan ulos." Kysyjän lähettämän kuvan laitteen kyljessä oleva teksti ei oikein näy kunnolla. Se voisi antaa osviittaa sammuttimen toimintaperiaatteesta.
Emme varsinaisesti ole päteviä antamaan antiikkiesineille hinta-arvioita. Huutokauppa Bukowskin verkkosivuilla vanhalle...
Alexandra Salmelan romaanissa 27 eli kuolema tekee taiteilijan on useita kertojia, mm. pehmoeläin herra Possu. Alice Seboldin romaanissa Oma taivas kertoja on nuori tyttö, joka on kuollut. James Hannahamin (ei-suomennetussa) romaanissa Delicious Foods yksi kertojista on huume, crack-kokaiini. Tibor Fischerin niinikään suomentamattomassa romaanissa The Collector Collector kertojana toimii antiikkinen vaasi. Orhan Pamuksin Nimeni on punainen -romaanissa kertojina toimivat mm. kolikko, Saatana ja syntymätön lapsi.
Hyönteiskertoja on Rebecca Millerin romaanissa Jacob's Folly, ja ainakin hyönteisnäkökulmia mm. Viktor Pelevinin proosateoksessa Hyönteiselämää.
Unen tarve vaihtelee eri ihmisillä iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan. Aikuisen on arvioitu tarvitsevan keskimäärin seitsemästä kahdeksaan tuntia unta. Arviolta kymmenen – viisitoista prosenttia tulee toimeen viiden kuuden tunnin unilla ja suurin piirtein sama määrä tarvitsee yli yhdeksän tunnin yöunet.
Lyhytaikainenkin unettomuus rasittaa elimistöä monin tavoin. On arvioitu, että yksi uneton yö vastaa noin promillen humalaa. Samantasoinen vaikutus on viikkoja kestäneellä puolittuneella unenmäärällä. Huonosti nukkunut on alttiimpi onnettomuuksille.
Toisaalta tilapäinen unettomuus on osa arkea, sen liiallinen pohdinta saattaa aiheuttaa lisää unettomuutta.
Löytyypä kirjallisuudesta tietoa, jonka mukaan lyhyt yhden yön...
Aivan täysin näihin tuntomerkkeihin osuvaa elokuvaa ei löytynyt. Paljon samanlaisia elementtejä sisältää elokuva Nuori Hannibal (Hannibal Rising) vuodelta 2007. Tiivistelmän elokuvan juonesta voit lukea esimerkiksi Wikipedia-artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuori_Hannibal_(elokuva)
Muutaman lehtiartikkelin mukaan, esim. Aamulehti 19.9.2017, puolustusvoimien hankkimia ruumispusseja käytetään kaatuneiden kantamiseen ja säilyttämiseen ennen arkutusta.
https://www.aamulehti.fi/a/200401220
Tämän enempää tietoa ei löytynyt.
Enter ry on tehnyt selkeän esityksen tästä amerikkalaisesta yhtiöstä Se löytyy alla olevasta linkistä:
https://bin.yhdistysavain.fi/1577988/mI6VEavfJZxtCCbENKe40SdYOs/Kansalliset_Seniorit_Googlen_palvelut.pdf
Marko Ahon tekemässä ja Tietosanoman vuonna 1999 julkaisemassa nuottikokoelmassa "Vankilalauluja" on kappale nimeltä "Postijuna yössä", joten ainakin tuonniminen laulu on kyllä olemassa
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22postijuna+y%C3%B6ss%C3%A4%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Valitettavasti Finnan tiedoissa ei ole tarkemmin kappaleen säveltäjää tai laulun alkusanoja, joten ei ole varmaa että kyseessä on sama teos.
Merkkien # (hashtag) ja @ (at) käyttö on yleistynyt sosiaalisen median myötä.
Risuaita eli hashtag eli #-merkki viittaa aihetunnisteeseen, jonka avulla voi useissa sosiaalisissa medioissa kuten Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa löytää muiden julkaisujen pariin, joilla on sama aihetunniste. Esimerkiksi jos julkaisee kesäisen kuvan ja haluaa antaa sille aihetunnisteen #kesä2020, syntyy medioissa linkki, jota linkkaamalla pääsee näkemään muita kuvia ja julkaisuja, joilla on sama aihetunniste.
@-merkki eli entinen miukumauku tunnetaan yleisimmin nimellä at. Se tarkoittaa, että jokin on jossakin. Somessa julkaisuun voi vaikkapa merkitä, että @Vesilahti, mikä viittaa siihen, että julkaisun tapahtumat ovat Vesilahdessa...
Italialaisen tv-sarjan "Ihme" ("Il miracolo", "The miracle") tunnuskappaleen nimi on "Il mondo" ja sen esittää Jimmy Fontana, oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli. Yleisradion Fono-tietokannassa Jimmy Fontana on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes". Tv-sarjan lopputeksteissä tekijät mainitaan näin: "Meccia/Greco/Pes/Fontana".
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Single Fontana: "Il mondo / Allora si" Discogs-tietokannassa:
https://www.discogs.com/Fontana-Il-Mondo-Allora-...
Toimitusjohtaja Diplomi-insinööri A Hakola 1.1.1955- ainakin vuoteen 1963 saakka
Teknilliset johtajat:
V Palomäki 1924-1925
U Tikkanen 1925-1927
K Veltheim 1927-1929
V Asplund 1929-1932
O Leppänen 1932-1945
A Hakola 1945-1954
Lähde
Terä, Martti V. Lapuan patruunatehdas 1923-1963, Helsinki 1963
Toki lähetysten pitäisi perille tulla siinä missä normaalioloissakin, mutta huomattavasti tavallista hitaammin. Lentoyhteyksien vähenemisen vuoksi suurin osa ulkomailta tulevasta postin rahti- ja pakettiliikenteestä kulkee tällä hetkellä maitse ja meritse. Tämä taas on lisännyt tuntuvasti kansainvälisten lähetysten määrää niissä kuljetusyhtiöissä, joilla on käytössään omaa lentokonekalustoa, joten niilläkin toimitusajat ovat COVID-19-tilanteen myötä todennäköisesti normaalia pitemmät.
Yhdysvalloistakin voi toki tavaraa tilata, mutta jos toimitus tapahtuu postitse, kannattaa varautua odottamaan. USPS (Yhdysvaltain posti) ei tällä hetkellä pysty kuljettamaan postia Eurooppaan kovinkaan säännöllisesti. Sen julkaisemien tiedotteiden...
Vaihto-oppilastoiminnasta kertovat mm. seuraavat kotimaiset romaanit :
-Jaantila, Anu : Jenkkivuosi, Dear Sanna, Sanna ja Sam forever
Joutsen, Britta-Lisa : Taivas, mikä sisar WS 1969
-Lehtinen, Tuija : Mirkka, Masa ja Miss Usa O 1994
-Lehtinen, Tuija : Saimi ja Selma : tornihuoneen uusi kingi O 2018
-Lähteenmäki, Laura : Aleksandra suuri WS 2010
-Nuotio, Eppu : Venla T:n se ainoa oikea O 2015
Australia tapahtumapaikkana on mm. seuraavissa kirjoissa :
McCullough, Collen : Okalinnut
McKinley, Tamara teokset
Swan, Anni : Arnellin perhe
Turner, Ethel : Seitsemän sisarusta, Sisarusten varttuessa
