Vahingollisen gammapurkausken osuminen maapallolle aivan yllättäin on hyvin epätodennäköistä. "The good news is that Earth being blasted by a GRB is a pretty unlikely event. That's because these bursts occur so far away that the chances of being harmed by one are quite small. Still, they are fascinating events that grab the attention of astronomers whenever they occur. " https://www.thoughtco.com/gamma-ray-burst-destroy-life-earth-3072521
Purkaukset kyllä tulevat yllättäin, mutta ne saapuvat niin kaukaa, etteivät enää ole kovin vahingollisia maapallolle. Ilmakehä suojaa meitä jonkin verran.
Lähilinnunradan tähtiä olemme tutkineet jo niin kauan, ettei aivan äkillinen yllätys varmaankaan osu kohdalla. Toki yllätyksiä voi aika...
Viimeisin tällainen kokoelmateos suomalaisista kuunnelmista, joka Finnan tietokannasta löytyy, on tosiaan tuo Solja Kievarin toimittama Suomalaisia kuunnelmia 1978-1981 vuodelta 1982 https://finna.fi/Record/vaski.127628. Tätä aikaisempia valikoimia löytyy kuitenkin myös, mm. Kievarin vuosien 1970-1974 kokoelma vuodelta 1976 https://finna.fi/Record/vaski.120447 ja vuosien 1975-1977 kokoelma vuodelta 1978 https://finna.fi/Record/vaski.127251, sekä Jyrki Mäntylän toimittamat kokoelmat 1952-1963 (2 osaa https://finna.fi/Record/heili.475024 ja https://finna.fi/Record/lukki.60766) vuodelta 1964, 1964-1965 vuodelta 1966 https://finna.fi/Record/rutakko.47876, Kahden vuoden äänet : suomalaisia kuunnelmia 1966-1967 vuodelta 1969 https://finna....
Kupittaan Saven tuotteiden tunnistaminen on hankalaa, sillä he eivät käyttäneet vuosileimoja. Massaleimoja on ollut heilläkin käytössä, mutta 1950-luvulla Marjukka Pääkkönen-Paasivirran aikakaudella vakiintui käytännöksi merkitä tuotteet tussisigneerauksella: Made in Finland + esineen suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet.
Kuvissa näkyvä maljakko voi hyvinkin olla Kupittaan Saven tuotantoa. Teoksessa "Keräilijän aarteet - Kupittaan Savi" on listaus käytetyistä signeerauksista. RS näyttää olevan Raili Suvannon signeeraus eli hän on maljakon suunnittelija. Maalarin nimikirjainta M ei löytynyt kirjan listasta.
Salakari & Kalha: "Keräilijan aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011) Helmet kirjastossa:
https://haku.helmet.fi/...
Ralliautoilun B-ryhmän kehitys alkoi tosiaan Audi Quattrosta, jolla Hannu Mikkola ja Michelle Mouton ajoivat rallin MM-sarjaa vuonna 1981. Nelivetoautot oli sallittu sarjassa jo pari vuotta aiemmin, mutta siihen saakka ne eivät olleet herättäneet suurempaa kiinnostusta. Vaikka Audi kärsi teknisistä ongelmista pitkin kautta, auto osoitt myös uskomatonta kilpailukykyä ja tehokkuutta ja toi nelivetoautojen potentiaalin näkyväksi. Rallin MM-sarjaan B-ryhmä tuli seuraavana vuonna eli 1982, jolloin kansainvälinen autourheiluliitto FIA toi N-, A- ja B-ryhmät entisten numeroluokkien tilalle. B-ryhmä korvasi entisen nelosluokan. B-ryhmä jaettiin vielä neljään alaluokkaan mm. auton painon ja rengaskoon mukaan. Samalla minimivaatimusta autojen...
Sydänliiton sivuilla kerrotaan, että ihminen saa maidosta ja lihasta sen verran luontaista natriumia, että lisättyä suolaa ei tarvittaisi lainkaan. Suola on natriumin ja kloridin yhdiste.
https://sydan.fi/fakta/suolaa-vain-kohtuudella/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ruotsinkielisillä sivuilla laumasuojasta käytetään sanaa flockimmunitet (https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/information…).
Tiedemiehet ovat melko haluttomia arvailemaan, mitä maailmankaikkeuden reunalla ja sen toisella puolen olisi. Enemmistö heistä ajattelee varmaankin, kuten Steven Hawkins. "Fyysikko Stephen Hawking on usein sanonut, että koko kysymyksellä ei ole mitään järkeä, koska jos maailmankaikkeus syntyi tyhjästä ja toi kaiken olemassaolon, niin kysymys siitä, mikä on maailmankaikkeuden ulkopuolella, on kuin kysymys siitä, mikä on pohjoisnavasta pohjoiseen." https://www.livescience.com/33646-universe-edge.html
Tämä ajatus on jo hieman muuttunut, sillä nykyisen teorian mukaan maailmankaikkeuskin voisi olla ajallisesti iankaikkinen eli mitään isoa pamausta ei olisikaan ollut vaan kaikki olisi aina ollut olemassa. https://www....
Kielitoimiston sanakirjan mukaan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/luvata) luvata-verbillä on suomen kielessä useita eri merkityksiä:
1. ilmaista tai vakuuttaa antavansa jollekin jotakin, suostua tai sitoutua tekemään jotakin, antaa lupaus, sanansa jostakin
2. antaa jollekulle lupa tai suostumus tehdä jotakin
3. antaa aihetta odottaa jotakin, antaa toiveita jostakin, enteillä, olla lupauksena jostakin
Sääennusteen kohdalla kyseessä on siis kolmantena mainittu merkitys. Samanlainen enteilevä merkitys luvata-verbillä on esimerkiksi ilmaisussa "tämä ei lupaa hyvää" (vrt. "tämä ei ennusta hyvää").
"Kielitoimiston sanakirjan" (Kotus, 2006) mukaan 'huithapelia' käytetään kuvaamaan kevytmielistä ja huolimatonta ihmistä. 'Hunsvotti' on halventava nimitys, joka tarkoittaa heittiötä, lurjusta tai roikaletta. 'Hunsvotti' on siis sävyltään ehkä negatiivisempi sana kuin 'huithapeli'. Omasta mielestäni 'huithapeliin' ei välttämättä liitty tarkoituksellista epärehellisyyttä.
Kysyin asiaa tutulta ompelijalta, ja hänen mukaansa tämän tyyppiselle, käsien lämmittelyyn tarkoitetulle taskulle ei ole varsinaisesti omaa termiään. Ompelutekniikan kannalta kyseessä on "tasku sauman yhteydessä" ja taskua voisi kuvata myös ilmaisulla "saumaan upotettu rintatasku". Verkkokaupoissa myytävien takkien yhteydessä taskutyypistä tunnutaan puhuvan myös rintataskuna ja käsitaskuna, mutta nämä käsitteet voivat olla harhaanjohtavia ilman kuvaa takista.
Hei,
Vosiko kyseessä olla virolainen animaatio Piippa löytää maailman (1993)? ohjaaja Nele Tihamäe ja perustuu Vitali Biankin tarinaan.
Löytyy Finnasta. Julkaistu VHS-kasettina 1994.
Aika niukasti löytyy tietoja, mutta Keski-Suomessa Vaajakosken aluekirjastossa olisi tuo VHS saatavissa. Sieltä voisi saada ainakin kuvan kasetista, josta varmaan kävisi ilmi, onko kyseessä oikea ohjelma.
Juoni tuntuu jotenkin kovin tutulta, mutta en löytänyt enää kouluradion ohjelmistoa 1960-luvun alusta. Kenties ohjelmatietoja löytyisi Elkasta? Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on 20.1.2020 selvitelty kouluradion historiaa."Ylen arkistosta kerrottiin, että Kouluradion paperit on siirretty aikanaan Elkaan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon, Mikkeliin. Linkki Elkan arkistoluettelon Kouluradio-hakuun: https://yksa.disec.fi/Yksa4/search/ELKA/ Ja Ylen arkistomyyntiin: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon#yhteystiedot
Kirjaa voisi kysyä juonen perusteella myös Lastenkirjainstituutista. https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta...
Finnassa https://www.finna.fi/Content/about_finnafi on mukana paljon kirjastoja, arkistoja ja museoita ympäri Suomea. Mikäli löytämääsi teosta ei löydy Turun kirjastoista, voit tehdä kaukopalvelutilauksen https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Se on maksullista. Turun kaupunginkirjasto veloittaa 4 € + mahdolliset lainanantajakirjaston maksut.
Helpointa taitaisi Suomessa olla löytää laulun espanjankielinen käännös erikseen sekä nuotit erikseen.
Kappaleen nimi on espanjaksi "Amor, hablame dulcemente". Nettihaku laulun espanjankielisellä nimellä (mieluiten koko fraasi lainausmerkeissä) sekä lisähakusanalla lyrics, löytää useita verkkosivuja, joissa laulun sanat ovat espanjaksi, mm. seuraava verkkosivu: https://www.flashlyrics.com/lyrics/andy-williams/amor-hablame-dulcemente-64
Suosittu ja tunnettu laulu on nuotteineen varsin monissakin nuottikirjoissa, joita on saatavilla useista Helmet-alueen kirjastoista. Toimiva Helmet-haku on tällöin hakea kappaletta englanninkielisellä nimellään sekä rajata hakutulos sen jälkeen nuotteihin. Laulun nuotit ovat -...
1880-luvulla Euroopan rautatieverkosto oli jo melko kattava. Junamatka Suomesta Pariisiin olisi alkanut käyttämällä Riihimäen ja Venäjän Pietarin välille rakennettua ratalinjaa, joka valmistui 1870. Pietarista matka olisi jatkunut Pietari-Varsova -radalla, joka oli valmistunut 1862. Varsovasta olisi ollut luontevinta matkata mm. Berliiniin ja sieltä Ranskaan. Matkustaminen oli tuohon aikaan hidasta, mutta hyvällä aikataulusuunnittelulla rovastin mainitsema aika olisi saattanut olla mahdollinen.
Verkosta löytyy runsaasti 1800-luvun eurooppalaisia rautatielinjoja kuvaavia karttoja:
https://www.researchgate.net/figure/Railway-maps-of-Europe-1850-1890-an…
https://www.notechmagazine.com/2012/06/the-european-railways-network-18…
Joitakin...
Esko Salminen lausuu ohjelmassa Prosperon repliikin William Shakespearen näytelmästä Myrsky. Katkelma on näytelmän neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Katkelma on Arto af Hällströmin suomennoksesta (1994), jota on tekstinä lainattavissa pääkaupunkiseudulla vain Teatterikorkekoulun kirjastossa. Myrskyn ovat suomentaneet myös Paavo Cajander, Matti Rossi ja Eeva-Liisa Manner.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
https://uniarts.finna.fi/
https://www.gutenberg.org/files/44845/44845-h/44845-h.htm
Juhannus on alkujaan pakanallinen juhla jota vietettiin kesäpäivän tasauksen aikaan 20.6. Kristinuskon otettua juhlan omakseen, sen nimi muuttui Juhannukseksi koska siitä tuli Johannes Kastajan päivä. Tietoa löytyy mm. Kustaa Vilkunan Vuotuinen Ajantieto kirjasta, SKS:n Juhlakalenterista, https://juhlakalenteri.finlit.fi/juhannus, tai Yle oppimisen Juhannus-sivulta, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/juhannus-keskikesan-ja-valon-j…. Myös Wikipedian artikkeli asiasta on kattava Juhannus – Wikipedia
Fono.fi - Äänitetietokannasta löytyi Mariskan sanoittamia levytyksiä yhteensä 349 kappaletta. Hakutuloksissa on paljon päällekkäisyyksiä eli sama laulu on saatettu julkaista moneen kertaan eri levyillä. Todellinen luku on siis huomattavasti pienempi, ehkä noin puolet eli n. 175 kappaletta. Mutta voit selvittää asian laskemalla mukaan vain yhden version jokaisesta laulusta. Laulut tulevat hakutulokseen aakkosjärjestyksessä:
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=mariska&rooliText=San.+t…
On myös huomioitava, että Fono.fi sisältää tietoja vain fyysisenä teoskappaleena julkaistuista levyistä. Ulkopuolelle jäävät monet pelkästään verkossa julkaistut laulut. Näistä löytyy tietoja Discogsin kautta:
https://www.discogs.com/...
Vanhoissa teksteissä esiintyvä lyhenne s.t.s. merktsee suunnillen samaa kuin "toisin sanoen" tai "se on" tai "se tarkoittaa sitä, että...". Sananmukaisesti se on lyhenne ilmaisusta "se tahtoo sanoa".
S.t.s. ja muita vanhoja lyhenteitä on selitetty vuonna 1850 julkaistussa aapisessa "Lukemisen alku-oppi tahi Aapis-Kirja". Se on saatavissa digitoituna Kansalliskirjaston Doria-arkistosta. Selityksiä on PDF-dokumentin sivulla 9, kappaleessa Sanain lyhennykset (§ 26). Aapisen vanhassa kirjaintyylissä pikku-s näyttää hieman f-kirjaimelta.
Linkki pdf-dokumenttiin Doria-arkistossa
