Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kappaletta.
Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hyvä lähde Suomen uhanalaisiin ja jo hävinneisiin lajeihin perehtymiseen on Suomen lajien uhanalaisuus : punainen kirja 2019. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema teos on luettavissa myös verkossa. Se sisältää arvion lähes 22 500 eliölajin uhanalaisuudesta.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/299501
Wikipedian luettelo Suomesta hävinneistä eläinlajeista näyttäisi yhtäpitävältä punaisen kirjan kanssa. Suurin osa lajeista on hyönteisiä. Lajin katoaminen Suomesta ei toki useimmiten tarkoita, että se olisi kuollut tyystin sukupuuttoon kaikkialla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomessa_h%C3%A4vinneist%C3%A4_e…
Kyseessä lienee alkuperäinen Battlestar Galactica eli Taisteluplaneetta Galactica -sarja, jota tehtiin vuosina 1978-79. Ihmissankareiden vastustaja oli siinä Baltar-niminen mies, joka oli pettänyt oman väkensä ja siirtynyt cylon-robottien puolelle.
Galactica.tv-sivusto: https://www.galactica.tv/battlestar-galactica-1978-main-cast/john-colic…
Battlestar Galactica -wiki: https://en.battlestarwikiclone.org/wiki/Throne_room
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Tiedustelin asiaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Heidän mukaansa Juha Kuisma on selvittänyt "mennä putkeen" sanonnan taustoja ja alkuperää v. 2015 julkaistussa teoksessaan "Tupenrapinat: idiomeja maan uumenista". Kun asiat sujuvat täydellisesti ja esteittä, voidaan sanoa, että ne ovat ”menneet putkeen". Ilmaisu ei ole kovin vanha, verrattuna moneen muuhun idiomiin. Se on syntynyt keihäänheittäjien parissa 1970-luvulla, kun tietokoneet ja liikevoimina laskettu tieto saatiin Pauli Nevalan ja Jorma Kinnusen heittojen mittaamisen tueksi. Näiden avulla kyettiin analysoimaan keihäänheiton askelsarja ja heiton liike erilaisten voimien vektoreina. Kun keihäs osuu optimaaliselle lentoradalle, se ”osuu putkeen...
Eläinten älykkyydestä ja kielellisistä kyvyistä on keskusteltu tiedeyhteisössä varsin paljon. Ei ole yksiselitteistä, ovatko ihmiset ainoita olentoja, joilla on kieli ja älykkyys. Tutkimusten mukaan esimerkiksi apinoilla ja valailla voisi olla kyky oppia kieltä.
Ihmisten kyky oppia ja käyttää monimutkaista kieltä on ilmeisesti syntynyt luonnonvalinnan seurauksena. Ihminen on sosiaalinen eläin, jolle kyvystä välittää tietoa kielen avulla on ollut huomattavaa hyötyä.
Lisää tietoa:
Hedeager, Ulla: Is Language Unique to the Human Species? http://www.columbia.edu/~rmk7/HC/HC_Readings/AnimalComm.pdf
Meijer, Eva: Mistä valaat laulavat? Eläinten kiehtova kieli
Telkänranta, Helena: Millaista on olla eläin?
Kyseinen julkaisu on tilattavissa varastokirjastosta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön verkkolomakkeella. Kaukolainasta peritään toimitusmaksu 1 €.
Oulun keskusmielisairaala 1925-1975 löytyy myös Oulun yliopiston kirjastosta, mutta sieltä sitä ei voi tilata Limingan kirjastoon, vaan asiakkaan tulee asioida kirjastossa paikan päällä.
Signeeraus näyttäisi olevan K. Kervinen. Samalla signeerauksella löytyy netistä muutama teos. Sen sijaan taiteilijasta ei löydy mitään tietoa. Työt näyttävät olevan 60- ja 70-luvuilta.
Valitettavasti emme näillä tiedoilla onnistuneet tunnistamaan kirjaa. Kirjasampo-palvelussa voit hakea kirjoja kansikuvan perusteella ja asiasanahaussa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
Lauluja ja virsiä on melko monia samantapaisista aiheista.
Kaikkein tutuimmat laulut löytyvät Vahvikkeen sivulta. https://www.vahvike.fi/fi/musiikki/laulunsanat Sieltä löysin vanhan tutun On meillä metsässä nuotiopiiri.
Virsiä voi hakea avainsanoilla Virsikirja.fi palvelusta.
Nuoren seurakunnan veisukirjasta löytyy rippikoululauluja. Helmet.fi
Itse katselin muutamia virsiä, jotka voisivat olla tarkoittamasi laulu (eivät kuitenkaan ihan käy yhteen)
Partiomessussa on nuortiopiiriä, Jumala loi auringon, Kun päivä laskee Emmaukseen virressä murretaan leipää,
Kenties joku lukijoista muistaa heti oikean laulun ja liittää sen kommentiksi.
Aluehallintavirastoista säädetyssä laissa todetaan: "Aluehallintovirastoa johtaa viraston johtaja. Viraston johtaja vastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta ja viraston yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta." Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.
Manner-Suomessa on kuusi aluehallintovirastoa. Ahvenanmaan aluehallintoviranomainen on Ahvenanmaan valtionvirasto. Muista aluehallintovirastoista poiketen Ahvenanmaan valtionviraston päällikön virkanimikkeenä on maaherra.
Aluehallintovirastojen ylijohtajat valittiin tehtäviinsä vuosiksi 2020-2024. Kuusi ylijohtajaa esittäytyy blogikirjoituksessa: https://avi.fi/blogikirjoitukset/-/blogs/aluehallintovirastojen...
Kyseessä näyttäisi olevan Jukka Haaviston säveltämä ja Airi Hastin sanoittama kappale Primaballerina vuodelta 1962. Kappaletta esitti Marjatta Leppänen. Laulu on tallennettu kahdelle äänitteelle, äänilevylle Sweety : Primaballerina (1952) ja CD:lle Onnea Jukalle! (2000). Valitettavasti äänitteitä ei ole lainattavissa kirjastoissa. Myöskään laulun sanoja ei ole julkaistu.
Äänite Sweety: Primaballerina on kuunneltavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4578089
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot/aineiston-saatavuus-ja-kaytto#kuunteluhuone
https://finna.fi/
Kyseessä lienee Peter von Baghin radiosarja "Elämää suuremmat elokuvat".
Valikoituja jaksoja esitettiin toiveuusintoina Yle Radio 1:ssä vuosina 2015-2017.
Nämä toiveuusinnat, useampia kymmeniä jaksoja, ovat kuunneltavissa KAVI:n Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä koronarajoitukset huomioiden.
1940- ja 50-luvulla ilmestyneissä suomen kieliopeissa vanhoja ja uusia nimityksiä käytetään usein rinnakkain. Näistä ehkä kätevin lähde terminologisessa mielessä on Lauri Merikallion Äidinkielen opas (WSOY, 1940), jonka loppuun liitetty kieliopillisten nimitysten hakemisto palvelee oivallisesti kaivatunlaisena listauksena. Merikallio puoltaa vahvasti suomalaisten kieliopillisten nimitysten käyttöä, ja ne ovatkin hänen kirjassaan vielä ensisijaisia: "vieraat" nimitykset esitetään suluissa "niiden varalta, jotka haluavat tutustuttaa oppilaansa myös näihin nimityksiin".
Tapio Pitkäranta Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ojensi auttavan kätensä ja vastasi kysymykseen näin:
"Kyse voisi olla tästä Youtubessa tallella olevasta sutkautuksesta:https://www.youtube.com/watch?v=86-XNSG4YaU
"Я тебя поцелую...потом...если захочешь" – ”Suutelen sinua, myöhemmin, jos haluat.”
Sitaatti on neuvostokomediasta "Здравствуйте, я Ваша тётя!" (Hei, olen tätinne) vuodelta 1975.
https://www.youtube.com/watch?v=ECGs6QIXURA
Fraasilla tarkoitetaan suunnilleen, ”jos teet niin kuin haluan, saatan tehdä jotain hyväksesi myöhemmin.”
Videon tilanne liittyy todennäköisesti toiseen Tšetšenian sotaan.
Kommersant-lehden mukaan (https://www.kommersant.ru/doc/227136 ) lausahdus sanottiin lehdistötilaisuudessa lokakuussa 1999...
Yle-veroon liittyy hallituksen esitys HE 28/20212, asian käsittelytiedot:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+28/2012
Hallituksen esityksessä todetaan mm. seuraavaa (s. 3):
Esillä on edelleen ollut henkilökohtainen kaikille tasasuuruinen veroluonteinen maksu tai vero taikka tulojen mukaan määräytyvä vero, joka perittäisiin tuloverotuksen yhteydessä. Näistä jälkimmäinen olisi toteutettavissa siten, että se täyttää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksen.
Budjettirahoitukseen perustuvan vaihtoehdon yhteydessä on ollut esillä rahoituksen järjestäminen nostamalla jonkin olemassa olevan veron tasoa. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi kiinteistöveron korotus, tulo- tai yhteisöveron...
Koulunkäynnistä 1800-luvun alkupuolella on vähemmän lähteitä tarjolla kuin loppuvuosikymmeniltä, joista on ylioppilasmatrikkeli, https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/aakkosittain.php ja keisarillisia määräyksiä kouluille (Hans kejserliga majestäts nådiga skolordning för storfurstendömet Finland, eri vuosilta). Autonomian ajan alusta löytyy kouluolojen historiasta kuvausta Turusta Ikonen Kimmo, Turun koulut aikansa ilmiönä, https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//turun_koulut_hist…
Porvoon kymnaasista löytyy 1800-luvulla kirjoitettua historiaa Alopeus, M. J. Borgå gymnasii historia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=borg%C3%A5+gymnasii+histori…. Se voi sisältää kiinnostavaa...
Kyseessä on Juho Lahtisen säveltämä laulu" Kevät on!". Laulu on sävelletty Klaus U. Suomelan runoon. Sanat sisältyvät muun muassa teokseen Suomalaista urheilurunoa (toimittanut Klaus U. Suomela, Helsinki : Valistus, 1958).
Saatte runon sähköpostiinne.
