Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat Sukunimet-kirjassaan, että nimen taustalla on ortodoksinen ristimänimi Patja, jonka lähtökohta on todennäköisesti miehennimi Obadja. Se mainitaan Vanhassa testamentissa erään profeetan nimenä; ortodoksikirkko tuntee tämän lisäksi toisenkin Obadja-nimisen pyhän miehen. Obadjan (myös Obadias) kansankielisiä asuja ovat mm. Opa, Patti ja Patia. Karjalassa sukunimenä tunnetusta Patjasta löytyy asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien: Olli patiain 1549, Jacob Patia 1654, Anders Padia 1681, Mats Padja 1766.
Kyseessä saattaisi olla M. M. Kayen lähes 800-sivuinen Kaukaiset paviljongit - olkoonkin, että se on ilmestynyt suomeksi vasta 1980.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11869
Hei,
Cmnd on lyhennelmä termistä command paper.
Sen tarkempi merkitys on seuraava:
"A command paper is a document issued by the UK Government and presented to Parliament.
White papers, green papers, treaties, government responses, draft bills, reports from Royal Commissions, reports from independent inquiries and various government organisations can be released as command papers, so called because they are presented to Parliament formally "By Her Majesty's Command".
B.C.C. on hankalampi lyhennelmä, sillä se voi viitata useisiin eri asioihin. Sen tarkempi merkitys riippuu siis kontekstista, jossa sitä käytetään.
Lyhennelmää voidaan käyttää esimerkiksi tarkoittamaan seuraavia asioita:
Bail Court Cases...
Hei
"Suomessa toimii useita eri eliöryhmiin erikoistuneita yhdistyksiä ja toimikuntia, joiden yhtenä päätehtävänä on ollut suomenkielisen nimistön luominen omalle eliöryhmälleen." Teksti on suora lainaus Natura-lehden artikkelista, johon linkki alla. Yhdistykset ja toimikunnat tekevät ehdotuksia nimistä ja niistä avataan julkinen keskustelu. Suomenkielen lautakunta antaa ehdotuksista oman mielipiteensä. Alla linkki myös aihetta koskevaan Kielikellon artikkeliin.
https://www.kielikello.fi/-/maailman-nisakkaiden-suomenkieliset-nimet
https://www.naturalehti.fi/2017/03/10/mista-lajien-nimet-tulevat/
Moi!
Ylen äänitetietokannan mukaan kyseinen kappale on tosiaan Paul Fagerlundin sävellys. Ensimmäisen kerran se on levytetty vuonna 1978 Vexi Salmen sanoittamana Kössi Härmän albumilla "Tee mulle niin". Tässä on linkki kappaleen tietoihin fono.fi-äänitetietokannassa: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=5cd657c0-645b-4778-9f41-1fd0… (laulettu versio) ja http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=tee+mulle+niin&culture=… (Fagerlundin instrumentaalinen sähköurkuversio)
Valitettavasti kappaleen nuottia ei löydy suomalaisten kirjastojen kokoelmista, ei edes kansalliskirjastosta tai varastokirjastosta. En löytänyt myöskään mitään viitteitä nuotin olemassaolosta esimerkiksi antikvariaattien valikoimista, joten pahoin...
Samaa asiaa on kysytty Hiidenkivi-lehden kysymyspalstalla vuonna 1995. Silloin kysymykseen vastasi tutkija Tiina Manni-Lindqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osastolta seuraavasti:
Houlanmäen lähellä ovat myös Houlanlampi ja Houlansuo. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston kokoelmissa on muita Houla-alkuisia
nimiä vain Kangasniemen naapuripitäjästä Hankasalmelta.
Kangasniemestä mainitaan jo 1500- ja 1600-lukujen asiakirjoissa nimi Houlansuo (Houlasoo vuonna 1561, Houlansuo vuonna 1664).
Kivikkoa, louhikkoa, kallionkoloja, luolia ja maanlaskeumia nimitetään suomen kielessä eri puolilla maata esimerkiksi sanoilla lоuho, heula, holo, huolanne. Myös houla saattaisi olla tällainen maastosana.
Tämän...
Hei
Kysyt J:llä alkavan kartanon elämästä kertovaa kirjailijaa, mutta olisiko kyse sittenkin Hovimäen kartanosta?
Hovimäestä on kirjoittanut tällainen kirjailijaporukka: Anna-Lisa ja Carl Mesterton, Kirsti Manninen, Jussi-Pekka Aukia.
Jos tämä on vastaus kysymykseesi, niin teosten saatavuuden löydät Helmet kirjastojen sivuilta https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Tiedonhaku tai Kirjastot.fi:n monihausta.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
(lisätty 9.7.21) Kyseessä voi myös olla Tarja Jussilan Torpparin tytär Anjalan Junkkarilta ja sen jatko-osa Paluu Junkkarille.
Mikäli tämä on hakemasi, voit tarkistaa saatavuuden kirjastosi verkkosivuilta.
Kyseessä voisi olla Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla. Kansikuva ja kuvaus sisällöstä löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…. Kirja ei kuulu mihinkään sarjaan, mutta Beskowilta on julkaistu paljon muita kuvakirjoja (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucb0bdb53-d7a3-4519-8c07-c…).
Germaanisia lainasanoja varhais- ja myöhäiskantasuomessa on tutkinut edesmennyt professori Jorma Koivulehto. Hänen artikkeleitaan löytyy julkaisusta Verba vagantur (Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016). Siitä löytyy artikkelien lisäksi myös lista Koivulehdon tutkimista ja selittämistä lainaetymologioista Lainaetymologioita neljältä vuosikymmeneltä sekä laaja sanarekisteri.
Suomen murteiden tutkimus on Kotimaisten kielten keskuksen yksi tutkimusalueista, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet. Verkosta löytyy teos Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/
Hämäläismurteista löytyy teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset+m…
Kalevi Viik on tutkinut myös lainasanoja, ehkä...
Suurin osa suomenkielen sanoista on lainoja, kuten Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa kerrotaan. https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/viikon_vinkkien_arkisto_(2015-2019)/viikon_vinkit_2019/lainaa_sain.29325.news
Varmaan myös pikku- sana on laina jostain. Aivan varmaksi en saanut alkuperää selvitettyä. Suomen sanojen alkuperä (1995) kertoo, että sanaa pieni on arveltu germaanisesta lainaksi. Samanta lähteestä peräisin olevaksi kuin paanu ja piena. (s.348)
Samantapaisia sanoja on monissa kielissä esim. unkarissa pici, picike = pikkuinen ja mongolian bici-ken = hyvin pieni. (s.375)
Kenties kotimaisten kielten keskus voisi selvitellä asiaa paremmin? https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot
Kovin paljon henkilötietoja runoilija ja kääntäjä Jean-Pierre Rousseausta ei valitettavasti löytynyt. Seppo Lappalaisen kanssa yhteistyössä tehdyssä runokokoelmassa Les oreilles de souris = Hiirenkorvat (1977) kerrotaan, että hän on syntynyt 28.12.1944 Caudéranissa, Ranskassa, julkaissut runoja Ranskassa sekä toiminut kielen opettajana ja puutarhurina Suomessa.
Pohjois-Karjalan jälkeen Rousseau toimi ranskan kielen lehtorina Tampereen yliopistossa lukuvuoteen 1982-83 saakka. Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia ranskalaisten kustantajien kautta: esikoisteos Herbier ilmestyi vuonna 1977; toistaiseksi viimeisin on 2015 julkaistu L'ame partagée. Vuonna 2004 ilmestyneen Leino-valikoiman lisäksi Rousseau...
Hei
Tukholmaa ympäröi vettä, joka tulee Mälarenista. Tämä vesivirta jakautuu moneen eri osaan, joilla on eri nimet. Tukholman eduskuntatalon kohdalla oleva virta on nimeltään Lilla Värtan. Voit itse tutkia asiaa tarkemmin esimerkiksi Google Mapsin avulla.
Kun sota päättyi, piti jäljelle jääneeseen Suomeen sijoittaa noin 430 000 siirtolaista. Heistä 407 000 oli karjalaisia. Kotiseudultaan pois joutuivat siirtymään myös petsamolaiset sekä osa Sallan ja Kuusamon asukkaista, yhteensä 23 000 henkeä. Siirtolaisia oli 11 % maan kaikista asukkaista. Lähde: Karjalan Liitto
Julkaisu löytyy Kansalliskirjastosta sekä Viikistä että Fennica-kokoelmasta Kansalliskirjastosta. Viikin kappaleen saa kotilainaan ja tuon Fennican lukusalilainaan, Salamajärven kansallispuiston runkosuunnitelma | Helka-kirjastot | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi). Teosta löytyy myös muista yliopistokirjastoista Frank-monihaulla saat muutkin sijainnit esiin, Kirjastot.fi: Frank-monihaku.
Sen sijaan tuota jälkimmäistä en löydä mistään. En löydä edes mainintaa siitä, ainoastaan Salamaperän luonnonpuiston runkosuunnitelman ja järjestyssäännöt, mutta sitäkään dokumenttia en mistään kirjastoluettelosta.
Ehkä Viikin kirjastossa osattaisiin auttaa. Julkaisua kyllä pitäisi löytyä jostain ja Kansalliskirjaston kokoelmat...
Mm. vanhasta Helsingin Sanomien nettiuutisesta (10.8.2001) löytyi seuraava tieto:
"Stephanie Forresteria esittää Seela Sella, Sally Spectraa Liisa Paatso, Ridgeä Oskari Katajisto, Tayloria Kristiina Halttu ja C. J. Garrisonia Jasper Pääkkönen."
Lisää uutisia löytyy hakusanoilla "Kauniit ja rohkeat suomeksi".
Tähän venäläiseen kansanlauluun ”Ei, uhnem” on olemassa useita suomenkielisiä sanoituksia ja laulu esiintyy julkaisuissa myös monilla eri nimillä, esimerkiksi nimillä ”Volgan lautturien laulu”, ”Volgan lautturit”, ”Volgan lautturi”, ”Lotjamiesten laulu Volgalta”.
Hannes Saaren levyttämän ”Volgan lotjamiesten laulun” sanoituksen tekijä on tuntematon. Täsmälleen tätä sanoitusta en löytänyt tekstinä, mutta melko lähellä on ”Tie vapauteen” -lehdessä julkaistu ”Volgan venemiesten laulu” (s. 15, Eino Mäen mieskuorosovitus s. 16-17; digitoitujen sivujen välissä on muutama tyhjä sivu). ”Tie vapauteen” oli Yhdysvalloissa ilmestynyt suomenkielinen työväenlehti. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy...
Vanhoissa ja perinteisissä kellotauluissa on tavallisesti käytetty roomalaisia numeroita, kun taas moderneissa kellotauluissa arabialaiset numerot ovat yleisimpiä etenkin länsimaissa. Roomalaisista numeroista arabialaisiin numeroihin siirtymiselle on vaikea osoittaa tarkkaa historiallista ajankohtaa ja syytä. Samoin syy kellotaulun numeroiden asettelun muutokseen on vaikeasti selvitettävä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaakatasossa olevat arabialaiset numerot ovat erityisesti modernien kellotaulujen piirre, kun taas vanhoissa, roomalaisia numeroita hyödyntävissä kellotauluissa numerot on kohdistettu keskipisteeseen.
Arabialaisten numeroiden yleistymiseen Euroopassa vaikutti voimakkaasti italialainen matemaatikko Fibonacci (n. 1170-1240...
Ylellä on tallenteet kaikista Euro2020 otteluista Areenassa katsottavana, löydät ne esim. sivulta https://yle.fi/urheilu/3-11948652
Pääset katsomaan niitä klikkaamalla sinistä Yle-kuvaketta ottelun tuloksen jälkeen tai suoraan Areenasta hakemalla.
Suomen suurin jalkapallofoorum on osoitteessa http://futisforum2.org/ jonne voit myös luoda tunnuksen keskustellaksesi asiasta.
