Evästeistä ja muista käyttäjän päätelaitteille tallentuvista tiedoista säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 205 §:ssä. Traficom eli Liikenne- ja viestintävirasto antaa ohjeita ja valvoo evästekäytäntöjen noudattamista. Heidän sivuillaan kerrotaan, että verkossa olevien sivustojen ja mobiilisovellusten palveluntarjoajien, jotka haluavat tallentaa evästeitä päätelaitteellesi ja lukea tietoja niistä, tulee kertoa sinulle selkeästi ja ymmärrettävästi käyttämistään evästeistä tai muista vastaavista tekniikoista, niiden tyypeistä, käyttötarkoituksista ja toiminta-ajasta, sekä pyytää suostumustasi tietojen tallentamiseen ja käyttöön.
Palveluntarjoajien on siis lain mukaan kysyttävä evästeistä. Traficomin sivuilla on...
Suomessa Haalikas-nimellä tunnettu perunalajike on polveutunut Gammal svensk röd-nimisestä, Ruotsiin 1730-luvulla tuodusta perunasta, ja sitä on viljelty Ruotsissa ja Islannissa. Haalikas kuuluu perunamaatiaisiin, ja Luonnonvarakeskuksen kautta on mahdollista saada lajia istutettavaksi. Maatiaisperunat ovat usein heikkosatoisempia kuin nykyiset lajikkeet, ja niiden muodossa ja värissä on enemmän vaihtelua. Niille tyypillistä on vahva maku.
Lähteet:
Sanna Mansikkamäki & Pia Inberg: Peruna - Parhaat reseptit (2018)
Luonnonvarakeskuksen linkit:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar…
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar…
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/...
Eeva-Kaarina Kolsin artikkelissa on tieto että: "Mary Gallénin etunimi lausuttiin Meerinä. Akseli Gallen-Kallela antoi vaimolleen lempinimet Mia ja Mi. Itse hän pysyi puolisolleen aina Axelina tai Akkena." https://www.is.fi/viihde/art-2000005570195.html
Tämä voi pitää paikkansa, sillä :"Ruotsi oli Maryn äidinkieli mutta hän puhui lastensa ja piikojensa kanssa suomea. Hän oli lukenut koulussa ranskaa ja saksaa. Niitä tarvittiin matkoilla kuten myös englantia Lontoossa kesällä 1895 ja Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Swahilia Mary käytti Brittiläisessä Itä-Afrikassa paikallisten kanssa. Ja ilmeisesti italiaa firenzeläispuodeissa asioidessaan keväällä 1898. Vieraskielisiä kirjoja perheen kirjastossa on paljon." Gallen-Kallela.fi
Äänikirjan...
Annettujen vihjeiden perusteella arvelen, että kirja on ollut Anna Gavaldan Lohduttaja (Gummerus, 2009). Kirjan paljon matkustelevan päähenkilön Charles Balandan vie Ranskaan uutinen hänen lapsuudenystävänsä Alexis Le Menin äidin kuolemasta. Charles matkustaa tapaamaan ystäväänsä, johon ei ole ollut yhteydessä pitkään aikaan, ja matkallaan hän kohtaa Katen... – Kirjan "vanha transu" on takaumajaksoissa muisteltu Tantiksi kutsuttu Maurice Charpieu, joka huolehti Alexisista tämän sairaanhoitajaäidin ollessa töissä. Kirjaan sisältyy kuvaus Tantin hautajaisista, joihin Charles ja Alexis osallistuivat.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1396713
Aiheesta on kysytty aiemminkin tällä palstalla:
"Kysytty 2.4.2012:
Hei! Onkohan Mary Elizabeth Fryen runosta "Do not stay at my grave - -" olemassa virallista suomennosta? Televisiosarjoissa ja kuolinilmoituksissa siitä on kyllä monenlaisia versioita (Älä seiso haudallani itkien jne.)."
ja siihen annettu vastaus 4.2.2012 (vastauksen linkki ei enää toimi):
"Mary Elizabeth Frye ei koskaan julkaissut runoa tai suojannut sitä tekijänoikeudella, joten siitä ei ole alkuperäisenä eikä myöskään suomennoksena "oikeaa" versiota tai käännöstä. Tämä tieto on peräisin Poetry Libraryn sivuilta:"
http://www.poetrylibrary.org.uk/queries/faps/#5
Sama tieto, ettei hän koskaan virallisesti julkaissut ja suojannut runoaan, löytyy täältä, kuvauksen...
Tämä on lasteni mummun kertomus. Hän oli syntynyt Jääskessä Järvenkylässä alkuvuodesta 1929.
Lähdimme ensimmäistä kertaa evakkoon 9.3.1940. Oli tullut määräys, että lapset ja vanhukset on evakuoitava pois. Jääsken asemalta meidät lastattiin junaan ns. härkävaunuihin mainitun päivän iltana. Juna kulki Keski-Suomen kautta Satakuntaan. Matkustaminen kesti neljä päivää. 13.päivän iltana saavuimme Peipohjan asemalle, missä saimme kuulla ne ikävät ja raskaat rauhan ehdot. Ne olivat järkytys meille kaikille! Peipohjan asemalta jatkoimme linja-autolla matkaa Köyliöön eri kyliin. Meidän joukko päätyi Tuiskulan kylään. Ensin meidät majoitettiin Tuiskulan koululle ja sieltä sitten Kaivolan taloon. Palasimme syyskuussa 1941 Järvenkylään takaisin....
Valitettavasti en saanut selville, oliko Me naiset -lehdessä Twiggy sarjakuvaa.
Digitoituna Me naiset lehteä ei löydy 1960-luvulta, mutta mikrofilmattuna aineistoa on saatavissa Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjasto hakutulos.
ComicVine sivuston mukaan Twiggystä olisi tehty englanninkielistä Tippy teen-sarjakuvalehteä. https://comicvine.gamespot.com/twiggy/4005-3055/issues-cover/
Teoriassa siis on mahdollista, että Twiggy sarjakuvaa julkaistiin suomennettuna jossakin aikakauslehdessä 1960-luvulla.
Kenties jollain lukijalla olisi muistikuvia aiheesta. Ne voisi mielellään lisätä kommenttina.
Yksi (vahva) teoria on, että syy niin kaljuuntumiseen kuin toisaalta kehon muiden karvojen kasvun lisääntymiseen on testosteroni.
Lähes jokaisella ihmisellä kyllä kasvaa karvoja lähes jokaisessa kehonsa ihokohdassa (vain kämmenet, jalkapohjat ja huulet poislukien). Testosteroni - tai tarkemmin sen sivutuote dihydrotestosteroni - vaikuttaa nimenomaan nenä- ja korvakarvojen kasvuun kiihdyttävästi. Päänahan karvatuppiin se puolestaan vaikuttaa niin, että se lyhentää hiustupen elinkaarta, pienentää niiden kokoa ja ärsyttää hiustuppia niin, että lopulta ne voivat lakata tuottamasta hiuksia (=kaljuuntuminen). Testosteroni aiheuttaa myös sen, että harmaantuessaan karvat tulevat karkeammiksi ja paksuuntuvat. Siksi siis korva- ja nenäkarvojen...
Asiasanotoituksessa kuvataan kirjojen sisältöä, aihepiiriä, lajityyppiä ja joskus myös näkökulmaa. Naiskirjallisuus ei tarkoita pelkästään naisten kirjoittamaa kirjallisuutta vaan kirjallisuutta, jossa hyödynnetään erityisesti naisten kokemusta ja naisten kokemusmaailmaa. Kyse on yleensä emansipatorisesta kaunokirjallisuudesta. Ajatus erityisestä naiskirjallisuudesta perustuu näkemykseen, jonka mukaan naisen kokemus ja tapa hahmottaa maailmaa on perustavasti erilainen kuin miehen. Käsite syntyi 1900-luvun loppupuolella ja termiä on kritisoitu, mutta toistaiseksi sitä käytetään vielä kirjallisuudentutkimuksessa. Myös mieskirjallisuus on asiasana, jota käytetään samalla tavalla kuvaamaan yleensä kaunokirjallisuutta, joka kuvaa...
Wivi Lönnin syntymästä on piakkoin 150v. Hän syntyi 20.5.1872 Tampereella. Tällaiset tasavuodet (syntymästä/kuolemasta) innoittavat usein tietokirjojen kirjoittajia koostamaan elämäkertoja jne.
Wivi Lönn oli aikansa harvinainen poikkeus; naispuolinen arkkitehti ja Suomen ensimmäisen oman toimiston perustanut naisarkkitehti. Opiskellessaan Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolla 1892 hän oli vasta toinen naispuolinen opiskelija. Wivi oli ilmeisen lahjakas ja parhaiten menestynyt opiskelija ja tästä syystä hänen pääopettajansa, arkkitehti Georg Schreck suositteli siirtymistä Helsinkiin Polyteknilliseen opistoon ylimääräiseksi oppilaaksi. Wivi valmistui arkkitehdiksi 1896, viidentenä naisena Suomessa.
Wivi Lönn menestyi myös...
Aku Ankka -lehdellä on vuoteen 1951 asti ulottuva arkisto, johon pääsee linkistä Lehdet - Aku Ankka
Lehteä klikkaamalla näkee, mitä tarinoita se sisältää, vaikka ei olisi hankkinut lukuoikeutta. Kysymäsi tarina saattaisi olla numeron 1968: 3 Haaksirikkoinen perhe.
Mm. nämä tiedot löytyivät tohtorinmiekkaan liittyen:
Miekka tohtorin arvon symbolina otettiin Suomessa käyttöön Helsingin yliopiston (silloisen Aleksanterin yliopiston) 200-vuotisjuhlassa vuonna 1840.
Suomessa tohtorinmiekkana käytetään valtion ainoaa virallista siviilimiekkaa, jonka on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela eli muita virallisia siviilimiekkoja ei ole olemassa.
Ainoastaan promootiossa (läsnä- tai poissaolevana) promovoiduilla maistereilla ja tohtoreilla on oikeus käyttää akateemisen arvon merkkejä, tohtorinmiekka kuuluu näihin.
Yksityisiä ansiomerkkejä on monilla järjestöillä ja yhteisöillä kuten yrityksillä, ammattiliitoilla ja ylioppilaskunnilla. Yksityisiä ja yhteisöjen myöntämiä ansiomerkkejä kannetaan...
Alpakka ja laama ovat molemmat kamelieläimiä eli kameli on niiden sukulainen. Niitä erottavat alkuperä, koko ja käyttötarkoitus. Alpakka on jalostettu vikunjasta ja sitä on ensisijaisesti käytetty villantuotantoon. Laama taas on jalostettu guanakosta, ja se on alpakkaa isompi, painavampi ja lihaksikkaampi. Klassisen laaman karva ei ole yhtä pehmeää kuin alpakan karva ja lisäksi karvoitus on ohutta laaman päässä ja jaloissa. Karvoitus ei tartu yhtä helposti risukkoihin ja laama pärjää vielä korkeammalla vuoristossa kuin alpakka. Siksi laamaa on käytetty ensisijaisesti kantojuhtana. Alpakka on myös luonteeltaan rauhallisempi ja itsenäisempi, laama taas aktiivisempi ja seurallisempi.
Soiluva, Maire. Avuliaat alpakat ja lempeät...
Liikenneviraston julkaisemassa Maanteiden liikennevalojen suunnitteluohjeessa (2016) kerrotaan yksityiskohtaisesti, millaiset suunnitteluperiaatteet lain mukaan määrittelevät liikennevalolaitteiden rakennetta. Ohjeessa todetaan, että "nuolikuviolla varustetussa opastimessa vihreän valon aukko on nuolen muotoinen", kun taas "punaisen ja keltaisen valon aukoissa toistetaan vihreän nuolen suuntaan osoittava nuoli mustin ääriviivoin." Ohjeessa ei erikseen perustella, miksi vihreän valon rakenteen on poikettava punaisesta ja keltaisesta.
Olettaisin, että nuolikuvioin varustetut valot eroavat toisistaan johtuen värien havaittavuuteen liittyviin tekijöihin. Liikennevalojen suunnittelussa keskeistä on juuri havaittavuus, joten on hyvin...
Oikeastaan liukuportaissa on oikeanpuolinen liikenne. Helsingin Metron liukuporrasetiketti: "Liukuportaissa seistään oikeassa reunassa, jotta kiireisemmät matkustajat pääsevät vasemmalta ohi." Kaupunkiliikenne.fi
Samanlainen ohje on luullakseni monilla mielessä esim. pyöräteiltä tai autoliikenteestä.
Tutkimusten mukaan liukuportaissa ohittelu ei kuitenkaan ole se tehokkain matkustustapa. Jos väkeä on paljon, on nopeampaa seistä ja antaa portaiden kuljettaa. MTV Uutiset 8.3.2017
Lapin kirjastosta löytyy kirjanen Hannukkala, Puikulan viljelytekniikka Lapissa, 1991. Minulla ei valitettavasti ole opasta käytössäni, joten vastaan kysymyksiisi nettisivustojen perusteella.
Puikulan alkuperää ei tunneta. Sitä on viljelty 1700-luvun lopulta lähtien Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa, missä sitä yhä yleisesti viljellään. Lisätietoa https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar… .
Peruna yleistyi Suomessa 1700-luvun lopulla, joten se on ollut suomalaisessa ruokapöydässä keskeinen elintarvike jo kauan ennen 1930-lukua. https://www.spk.fi/fi/perunan-historiaa/ .
Violetinpunaisia perunalajikkeita ovat ainakin Blue Congo, Rosamunda ja Lady Rosetta. https://www.spk.fi/fi/lajikkeet/ .
...
