Teksti Liisa Tavin levyttämään Syksyisemmät päivät -kappaleeseen sisältyy Itkosen sanoituksia sisältävään kirjaan Miljoonan markan pakarat : laulutekstejä vuosilta 1973-2007.
Tavin Naamioita on edelleen saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea LP-levynä.
Minuuttitasoista kulutusta en löytänyt, enkä oikeastaan edes koko kaupungin tarkkaa sähkönkulutusta vuodessa.
Osavaltiotasoinen selvitys antaa kuitenkin jonkinlaista käsitystä Vegasin energiankäytöstä verrattuna muihin alueisiin. energy.nv.cov
Referenc-sivustolla kerrotaan: "According to Forbes magazine, Las Vegas uses 5,600 megawatts of electricity on a summer day. This usage is expected to hit 8,000 megawatts by 2015. Furthermore, each new resident will need 20,000 KWh of electricity every year." referenc.com sähköä kuluu siis nykyisin noin 8000 megavattia päivässä valaistukseen ja toimintojen ylläpitoon. Lisäksi tulevat turistien ja asukkaiden sähköntarpeet.
Pieni valopilkkuhurjassa sähkönkulutuksessa on se, että Las Vegas...
Kysymykseen on vaikea vastata näkemättä kyseistä kaupunkikarttaa. Olisiko sitä esimerkiksi korjailtu / täydennetty jälkeenpäin? Syyskuussa 1941 lehdet uutisoivat Karjalankadun nimenmuutoksesta. Viipurin kaupunginvaltuusto ja hoitokunta lähettivät Mannerheimille sähkeen ja kyselivät tämän suostumusta nimenmuutokseen. Näin asian uutisoi esimerkiksi Laatokka-lehti.
12.09.1941 Laatokka no 102 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Jos asia mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä Arkkitehtuurimuseon arkistoon ja kirjastoon. Kirjaston arkistoaineisto - Arkkitehtuurimuseo (mfa.fi)
Arkistossa on Otto-Ivar Meurmanin kokoelma, johon on koottu myös Viipurin asemakaavaa koskevat käsikirjoitukset. Ehkä selitys kadunnimeen löytyy...
Kruunuvuoren nimestä on merkintöjä jo 1700-luvun alkupuolelta. 1750-luvun kartoissa se esiintyy muodossa Crono berget, 1777 Kronberget ja lopulta 1933 Kruunuvuoret–Kronbergen. Vuori sisältyi sotamarsalkka, kreivi Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) linnoitussuunnitelmiin, mistä komea nimi on luultavasti saanut innoituksensa. Kruunuvuori on antanut aiheen myös Kruunuvuorenselän nimelle. Kruunuvuoren vastarannalla olevan Kruununhaan nimi on kuitenkin eri perua.
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta/asuminen/kruunuvuore…
Pirunsaari-nimelle ei löytynyt suoraa selitystä, mutta Laajasalon taiteilijaseuran syysnäyttelyn esittelytekstissä Häkkinen kirjoittaa seuraavasti:
Laajasalo. Degerö. Pirunsaari.
Helsingin 49....
Kyselemäsi kirja kuuluu Ratamo-kirjastojen yhteiseen kokoelmaan. Jos sinulla on kirjastokimpan kortti ja siihen liittyvä pin-koodi, pääset lainaamaan tai varaamaan e-kirjan. Kehittämistyön menetelmät | Ellibs Library .
Yleinen vastaus kysymykseesi on, että kirjastokorttia ei voi saada etänä. Kirjastokortin haltijoiden henkilöllisyys on tarkastettava. Sähköinen tunnistautuminen ei ole kirjastoissa mahdollista.
Luultavasti joudut käymään poliisin haastattelussa. "On mahdollista, että poliisi kutsuu sinut haastatteluun ennen luvan myöntämistä. Aselupa-asiassa haastatellaan aina
ensimmäistä ampuma-aselupaa hakevat
ne, joiden edellisen luvan myöntämisestä on kulunut enemmän kuin kymmenen vuotta
15 vaan ei 18 vuotta täyttäneen rinnakkaisluvan hakijan huoltaja, joka hakee lupaa aseen säilyttämistä ja kuljettamista varten
alaikäiset hakijat
Sinut kutsutaan haastatteluun myös siinä tapauksessa, että lupavalmistelussa ilmenee jotain sellaista, minkä perusteella sinun voidaan katsoa olevan mahdollisesti sopimaton pitämään hallussasi ampuma-aseita (esimerkiksi väkivalta, päihteet, terveydelliset syyt). " https://poliisi.fi/hae-aselupaa...
Periaatteessa Suomessa voi muuttaa metsään asumaan. Jokamiehenoikeus takaa kaikilla mahdollisuuden
liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä
ratsastaa maastoa vahingoittamatta
oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua
poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja
veneillä, uida ja kulkea jäällä
onkia ja pilkkiä
onkiminen ja pilkkiminen on kielletty joissakin vesistöissä (mm. vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueet). Rajoitukset voi tarkistaa osoitteesta kalastusrajoitus.fi. Jokamiehenoikeudet
Yöpyminen saattaa kuitenkin olla haastavaa, sillä avotulen tekoon tai pidempiaikaiseen oleskeluun ei...
Tästä aiheesta ei näytä vielä olevan tutkimusta, mutta jonkinlaista muistitietoa kylläkin.
Jenni Soinnisen ja Leea Keski-Nisula artikkeli (2019;135(24):2437-45 Duodecim) kertoo yleisestä tilanteesta Suomessa: "Vuonna 1939 kotona synnytti yli 70 %, joista vielä lähes joka kolmas ilman koulutettua synnytysapua (9). Kunnanlääkärit hoitivat kotisynnytyksiä harvoin eli yleensä vain, kun oli kyse komplisoituneesta synnytyksestä (10). Sairaalasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä ohitti kotisynnytysten osuuden 1940-luvun loppupuolella (9). 1950-luvulle siirryttäessä synnytyskomplikaatiot siirrettiin hoidettavaksi sairaaloihin (10).
Vuoteen 1961 mennessä lähes kaikki synnyttäjät saivat jo koulutettua synnytysapua ja suurin osa synnytti...
Uuno Turhapuro -elokuvat ovat Spede Pasasen ja Ere Kokkosen käsikirjoittamia.
Elokuvat ja niiden käsikirjoittajat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Turhapuro
Löysin Yle Areenasta kuunneltavaksi Vahtonen-sarjan, https://areena.yle.fi/audio/1-50956860. Radio- ja televisioarkisto Ritvasta löytyy useita kuunnelmaesitystietoja. Niitä voi selata Ritvassa, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=vahtonen.
Torstaina 26.3.1972 kirjoitetussa ylioppilastutkinnon toisessa äidinkielenkokeessa yksi aiheista oli mainitsemasi Itsekkyys ja terve itsetunto. 16.3. kirjoitettiin ensimmäinen tuon kevään ensimmäinen ylioppilasaine.
HS/Aikakone
Pitää paikkansa, että luistelija saa piruettiinsa vauhtia vetämällä kädet vartalon lähelle. Yhteishyvä Veera Salomaa näyttää videossa piruetin ja valsiihypyn.
En löytänyt tukea kuvaamasin tyylin sopivuutta juuri liukkaille pinnolle.
Fysioterapeutti Kaisa mäkinen kertoo Satakunnan kansa lehdessä 16.1.2017 kaksi eri kävelytapaa, joilla pärjää liukkaalla kelillä. "Yksi hyvistä konsteista talviliukkaalla pystyssä pysymiseen on viihteen monitoimimies Pertti Pasasen esittelemä kävelytyyli, niin sanottu spede-kävely.
Siinä eteneminen tapahtuu lyhyin, harkituin askelin siten, että jalat kulkevat vähän tavallista kävelyasentoa leveämmällä ”raiteella”. Polvet joustavat.
Olennaista on jännittää sisäreiden lihaksia – sitä enemmän, mitä...
Oletan, että kyse on Laitilan seurakunnasta. Laitilan seurakunnan kirkonkirjoja säilytetään Turun alueellisessa keskusrekisterissä noin vuodesta 1860 lähtien. Tätä vanhemmat kirkonkirjat ovat Kansallisarkiston Turun yksikössä. Itse et pääse katselemaan kirkonkirjoja, mutta voit lähettää keskusrekisteriin maksullisen sukututkimuspyynnön. Tiedot sukututkimuspyynnöistä on koottu sivulle: Sukututkimus - Turun ja Kaarinan seurakunnat (turunseurakunnat.fi)
Jos on kyse vuotta 1860 vanhemmista kirkonkirjoista, voit ottaa yhteyttä Kansallisarkiston Turun toimipisteeseen. Yhteystiedot: Aukioloajat - Kansallisarkisto
Laitilan seurakunnan kirkonkirjoja on myös digitoituna ja vapaasti luettavana Suomen...
Suomessa on toiminut kymmeniä tupakkatehtaita, mutta tupakan tuotanto loppui Suomessa vuonna 2004. Suomen suurimpia tupakkatehtaita olivat Amer-Tupakka Tuusulassa, Rettig Oy Turussa ja Strengbergin tehdas Tuusulassa. Viimeisenä lopetti Amer-Tupakka vuonna 2004, kun monikansallinen Philip Morris -yhtymä osti Philip Morris -tuotteiden valmistus- ja myyntilisenssit vuonna 2003. Monikansallista yhtiötä ei kuitenkaan kiinnostanut tupakan tekeminen Suomessa. Yle Areenasta löytyy filmi, jossa esitellään tupakkatuotteiden valmistusta Strengbergin tehtaalla.
Lähteet:
Yle: Suomessa toimi ennen kymmeniä tupakkatehtaita https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/20/suomessa-toimi-ennen-kymmenia-…
Helsingin Sanomat: Tupakan tuotanto loppuu...
Voisikohan kyseessä olla Mark Twainin novelli Keskiaikainen romanssi? Novelli on muun muassa Laatunovelleja - kokoelmassa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1055450.
Sen voi myös lukea englanniksi Project Gutenbergin sivuilta https://www.gutenberg.org/files/3189/3189-h/3189-h.htm#medieval
Olisiko tämä "Joku muu"-henkilölle sopiva muistopuhe?
Joku Muu on poistunut keskuudestamme
Järkyttyneenä otimme viime viikolla vastaan tiedon, että yrityksemme kunnioitettu ja arvostettu jäsen, Joku Muu on poistunut keskuudestamme.
Jonkun Muun poismeno ei ole korvattavissa. Hän on ollut yrityksemme kantavia voimia jo vuosikymmeniä. Hän teki aina paljon enemmän yhtiön hyväksi kuin hänen osalleen kohtuudella olisi kuulunut.
Aina kun tehtävä, joka piti hoitaa, projekti joka piti vetää, työryhmä, joka kaipasi sihteeriä tai joku kiireellinen, tärkeä työ, oli kaikkien huulilla heti sanat: "Eikö Joku Muu voisi mennä?"
On yleisesti tiedossa, että Joku Muu oli yhtiön historian ahkerimpia jäseniä. Aina kun tarvittiin vapaaehtoisia, kaikki...
Asiaa pohdiskellaan muun muassa näissä sivustoissa. Molemmissa mainitaan tapauksia, joissa laukaus on sytyttänyt takin tuleen tai kuumat hylsyt ovat polttaneet (lievästi) ampujan kättä.
https://crimefictionbook.com/2015/04/28/on-writing-guns-is-the-pocket-s…
https://thefiringline.com/forums/showthread.php?t=516593
Linkitetyissä videoissa taskusta ampumista kokeillaan käytännössä. Niissä myös esitetään huoli siitä, että takki voi syttyä tuleen tai että vaatteen aiheuttama este voi saada aseen räjähtämään. Näissä esimerkeissä uhkakuvat eivät toteutuneet. Ampujat eivät myös näytä polttaneen käsiään. Jälkimmäisessä videossa ampuja korostaa, että tämä edellyttää oikeaa otetta, joka pitää käden kaukana piipusta ja rullasta.
https...
Sortavalan kaupunki ja maalaiskunta kuuluivat siihen osaan palautettua aluetta, jolla koko väestö sai jäädä paikoilleen Neuvostoliiton kesäkuisen suurhyökkäyksen jälkeen. 23.7. tosin määrättiin, että alle 15-vuotiaitten lasten, yli 64-vuotiaitten vanhusten, sairaiden sekä odottavien äitien oli poistuttava Sortavalasta.
Pakkoevakuointi määrättiin vasta 3.9.1944. Syyskuun 5. päivänä alkoi tavarain siirto ja lastaus juniin. 11. päivään mennessä oli tarpeeton siviiliväki poistunut. Välttämättömät liikkeiden ja varastojen palveluksessa olevat ja tavarain lastauksessa ja maalla viljankorjuuseen osallistuneet henkilöt jäivät. Viimeiset liikkeet ja posti sulkivat ovensa 20.9. Viimeinen siviiliväestöä kuljettanut juna lähti 22.9. kello 10....
Joensuun punaisten taisteluista sisällissodassa on todennäköisesti eniten tietoa teoksessa Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa (toim. Jenni Merovuo, 2019). Sitä ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulun yliopiston kirjastossa se on vapaakappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, mutta sitä pääsee lukemaan kirjaston tiloissa.
Joensuun historiaa yleisemmin käsittelee esimerkiksi Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998 sekä Joensuun kaupungin historia -kirjasarja (osat 1-5).
Valitettavasti en ole Joensuun murteen asiantuntija, joten en yritä kääntää lausetta. Joensuussa puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Pohjois-Karjalan murreopas (Aimo Turunen, 1956) voisi auttaa lauseen...
