Kyllä, kyseessä on slovakialainen patrioottinen eli isänmaallinen laulu. Siinä ylistetään omaa kotimaata. Tässä Youtube- linkki lauluun jossa myös englanninkieliset sanat.
https://www.youtube.com/watch?v=aLhGCI1PKuc
Valitettavasti en löytänyt nimen Heliste alkuperää mistään lähteestä. Mikäli se on vain lyhentymä muodosta Helisten, se on muotoutunut sukunimestä Hellsten. Voit kysyä nimen alkuperää Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Heliste-nimen esiintymistä voit lukea Sukunimi-infosta.
Lähde Helisten-nimen alkuperästä: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnan kysymyslomake: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/nimineuvo…
Hei!
Kiitos kysymyksestä. Kirjastoaineiston vieminen ulkomaille tapahtuu omalla vastuulla. Kadonneen aineiston lainaaja tietenkin korvaa kirjastolle. Kysymys turvatarkastuksesta onkin vähän monimutkaisempi. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että kirjaston kirja aiheutti hälytyksen kirjakaupan hälytysportissa joskus 2000-luvun alussa. Kirjassa oli kuitenkin selvät kirjaston merkinnät ja totesin vartijalle, että kirja on Bibliothèque finlandaisen. Nykyisin kirjaston aineistossa ei ainakaan Helsingissä ole hälytyksiä. Aikoinaan kirjaston aineistossa oli hälytykset ja voi poikkeustapauksessa olla vielä niin, että aineistossa on vielä vanhoja hälytystarroja. Turvatarkastuksessa kirjat ovat käsimatkatavaroissa ja ne näkyvät läpivalaisussa...
Jyväskylän rauhanyhdistyksellä ei näyttäisi olevan omia seuroja Suviseurojen aikaan.
https://rauhanyhdistys.fi/jyvaskyla/toimintakalenteri/
Jyväskylän Helluntaiseurakunnan tapahtumakalenterissa ei ole jumalanpalvelusta juhannuksen aikaan.
https://jklhelluntaisrk.fi/tapahtumat/
Tosin heillä näyttäisi olevan myös striimattava jumalanpalvelus joka sunnuntai. Seurakunnan sivulta voi kysä asiasta lisätietoa.
Violan, suomen kansallisdiskografian mukaan teksti löytyy muutamasta nuottikirjasta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Olen valinnut kieleksi italian, mutta minusta tuloksen teokset näyttävät suomennoksilta (vaikka niitä on kyllä enemmän). Valitettavasti näistä nuoteista mikään ei ole paikalla kirjastossani, joten en pysty tarkistamaan niitä.
Esimerkiksi tuo Suuri komppikirja löytyy monesta kirjastosta, tässä saatavuus, https://finna.fi/Record/anders.1352875.
Vaikka kysymyksessä jäljitetään käännöskirjaa, tarjoan siitä huolimatta kotimaista: siinä määrin sisällön kuvaus muistuttaa Maarit Verrosen romaania Pimeästä maasta (Kirjayhtymä, 1995).
Pimeästä maasta | Kirjasampo
Vuonna 1946 syntyi elävänä 106 075 lasta.
Vuoden 2021 lopussa (31.12.) heitä on 66 465 henkeä (75-vuotiaita),
poiminta Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta:
https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/729d427f-019e-4fee-bfbb-cad59806499…;
Lähteet: Tilastokeskus, StatFin, 12dx -- Väestönmuutokset ja väkiluku, 1749-2021
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_syn… ja
väestörakenne, Tilastokeskus
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…;
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Kuin tuuli tai pilvi (1949,s. 9). Runo alkaa rivillä "Enää pyydä en mitään. Jo kaiken sain."
Runo sisältyy myös Eeva-Liisa Mannerin runojen antologiaan Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, Tammi, 1999, s. 72).
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.146082
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1430219
Elonet-tietokannan mukaan Jack Witikan ohjaamassa elokuvassa "Pikku Pietarin piha" (1961) tämä mies on valokuvaaja V. Toivakka ja häntä esittää Heikki Savolainen.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Pikku Pietarin piha -elokuva ja sen kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117559
Hei!
Alastaro ja Ylistaro ovat paikanniminä kaksiosaisia. Nimen jälkimmäinen osa on itse asiassa ”taro”, joka tarkoittaa asuttua tai asutuksen läheistä seutua tai viljelysmaata. Taro sisältyy moniin länsisuomalaisiin vanhoihin, useimmiten jo rautakaudella syntyneiden asutusten nimiin. Sanan on katsottu olevan lainaa vanhasta pohjoisvenäläisestä kaskiviljelyyn liittyvästä sanasta ”dor”. Alastaron ja Ylistaron nimien jälkiosien on tulkittu selittyvän siten, että tarot ovat olleet vanhemman asutusalueen reunoille syntyneitä uudismaita. Nimien alkuosa ("ylis-" / "alas-") puolestaan on muotoutunut sijainnin mukaan: Loimijoen yläjuoksulla on ollut Ylistaro, alajuoksulla taas Alastaro.
Lähde: Paikkala, Sirkka & co 2007:...
Emme tunnistaneet lukemaasi kirjaa. Rutto-aiheisia kaunokirjoja on Kirjasammossa, ehkä tunnistat teoksen sieltä, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap8594. Helmet.fi:n hakutuloksessa on lisäksi muutama tuosta Kirjasammon tuloksesta puuttuva kirja, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Srutto__Ff%3Afacetcollectio…
Voit hakea Aku Ankka -lehtiä ja nähdä niiden sisällöt Aku Ankan verkkosivuilla. Lehtien lukemiseen tarvitsee kuitenkin tunnukset. Näyttäisi, että vuoden 1972 numerossa 1 on ollut tarina Vanhan linnan salaisuus. Voisikohan kyseessä olla tämä tarina? Kirjastosta voit lainata kirjoiksi painettuja näköispainoksia Aku Ankka -lehtien vuosikerroista. Alla linkki alkuvuoden 1972 lehtien näköispainokseen.
Aku Ankka : näköispainos vuosikerrasta 1972. 1 osa: https://outi.finna.fi/Record/outi.1383371
Lemmenlaiva-sarjassa poikettiin Suomessa kahdeksannen tuotantokauden kaksiosaisessa jaksossa Skandinavian kierros (Scandinavia cruise). Mukana on kuvaa Esplanadin puistosta, joka sarjassa tosin on sijoitettu Osloon. Skandinavian kierros esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran MTV3:n ohjelmistossa 13. ja 14. marraskuuta 1996. Yhdysvalloissa jakson ensiesitys oli 2. helmikuuta 1985.
Jaksoa varten Lemmenlaiva tekijöineen poikkesi maahamme kesäkuussa 1984. Vierailusta raportoi Katso-lehti numerossaan 26/1984 (Lemmenlaiva piipahti).
Getty Images -kuvapalvelusta löytyy pieni valikoima valokuvia Lemmenlaivan Suomen-visiitistä.
Lähteet:
Katso 26/1984
Katso 46/1996
"Lemmenlaiva" Scandinavia Cruise: Girl of the Midnight Sun/There'll Be Some...
Jasmin on luontoaiheinen nimi, joka tulee koristepensas jasmiinista. Kukkasymboliikassa jasmiini on herkän kauneuden, rakkauden ja viehkeyden vertauskuva. Useissa kielissä nimi kirjoitetaan muodossa Yasmin.
Lähde:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Kysymykseen ei voi antaa täysin yksiselitteistä vastausta, koska tuulivoimalan hiilijalanjälkeen vaikuttaa merkittävästi voimalan sijainti sekä kohteen tuuliolosuhteet.
Jesse Christensen tulee Tampereen yliopistossa tekemässä kandidaatintyössään Tuulivoiman hyödyntämisen ympäristövaikutukset seuraavaan tulokseen:
”… onshore-voimaloiden [eli maalla sijaitsevan voimalan] hiilijalanjäljet vaihtelevat välillä 3-30 gCO2- ekv/kWh ja offshore-voimaloiden [merellä sijaitsevan voimalan] hiilijalanjäljet välillä 8-28 gCO2-ekv/kWh. Arvot ovat suhteessa toisiinsa hyvinkin vaihtelevia ja tapauskohtaisia…
Hiilijalanjäljen keskiarvoksi saadaan onshore-voimaloille 11,2 gCO2-ekv/kWh ja offshore-voimaloille 16,5 gCO2-ekv/kWh. Keskimäärin offshore-...
Lapion kahvan eli ponnen keksijää ei pysty kertomaan, kyseessä on niin vanha innovaatio. Suomessakin ponsi on tunnettu jo keskiajalla. Esimerkiksi Hattulan Pyhän ristin kirkon keskiaikaisissa maalauksissa on kuva, jossa paratiisista karkotettu Aatami kaivaa ojaa pellolla lapiolla, jossa näkyy selvästi ponsi. Maalaukseen voi tutustua Hattulan seurakunnan sivulla, johon on koottu kuvia Pyhän ristin kirkon maalauksista https://www.hattulanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/pyhan-ristin-kirkko/kuvia-pyhan-ristin-kirkosta.
Suomen maatalouden historian ensimmäisessä osassa (SKS 2003) kerrotaan, että Suomessa varhaisimmat tiedot rautakärkisestä puulapiosta ovat 1400-luvulta, mutta se on luultavasti levinnyt Suomeen jo tätä...
Valittevasti kukaan vastaajistamme ei muistanut etsimääsi elokuvaa ja laulua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sisarusten lapset ovat keskenään serkkuja. Serkuksia ovat siis henkilöt, joilla on yhteinen isoäiti tai isoisä. Sisarpuolten lapsia eli serkuksia, joiden isovanhemmista vain toinen on sama, kutsutaan joskus serkkupuoliksi tai puoliserkuiksi, mutta näitä nimityksiä ei löydy esim. Kielitoimiston sanakirjasta. Serkku-nimitystä voidaan käyttää siis myös sisarpuolten lapsista.
A. Miettinen määrittelee puoliserkut näin: "Puoliserkut ovat myös sisarusten lapsia, mutta nämä sisarukset ovatkin keskenään vain puolisisarukset. Toisella heistä on eri isä tai äiti kuin toisella. Puoliserkut jakavat keskenään 6,25 % yhteistä perimää. Tämä on sama määrä kuin tarkasteltavalla henkilöllä on serkkunsa lapsen kanssa....
Yle Areenassa on tällä hetkellä katsottavissa yksi islantilainen rikossarja: Mustaa hiekkaa. Siinä rikoskomisario Anita palaa kotiseudulleen, josta löytyy nuoren naisen ruumis.
