Ei ainakaan Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun mukaan. Osoitteessa https://dvv.fi/nimipalvelu voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimiä ja tarkastella nimien yleisyyttä. Nimipalvelun mukaan Thrax-nimeä ei ole annettu kenellekään suomalaiselle etunimeksi. Se ei ole myöskään kenenkään suomalaisen sukunimi.
Jos itselleen tai lapselleen haluaa hakea nimeä, jota ei ole kenelläkään muulla, Digi- ja väestötietovirasto ja seurakunnat päättävät tapauskohtaisesti, hyväksytäänkö nimi.
Ainakin Power-Docks-niminen yritys on kehitellyt venelaitureita, joissa aurinkopaneelit on rakennettu osaksi laituria. Suurin osa näiden laitureiden yläpinnoista on aurinkopaneelia.
https://plugboats.com/solar-docks-have-batteries-included/
https://www.power-docks.com/power-docks
Books from Finlandilla on nettiarkisto, josta löytyy Rekolan kirjoituksia sekä myös maininnat numeroista joissa kirjoitukset ovat alun perin esiintyneet:
https://www.booksfromfinland.fi/author/mirkka-rekola/
Sieltä voit myös hakea lehdessä ilmestyneitä Rekola-aiheisia artikkeleita:
https://www.booksfromfinland.fi/?s=%22mirkka+rekola%22
Emme valitettavasti osaa sanoa, mistä saisi lehtiä lainattua kotiin saakka, mutta ainakin Pasilan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa pääset paikan päällä tutkimaan arkistolehtiä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421411
https://arkisto.fi/fi/asiointi-2/kirjastomme-palvelee
Hei
Ikävä kyllä Metsossa sanomalehtiä säilytetään ainoastaan 1-2 kuukautta (Kirjaston lehtikokoelmat [Tampereen kaupunki - Kirjastot - Asiakkaana kirjastossa ]). Vanhoja lehtiä löytyy mikrofilmattuna, mutta tuskin kuitenkaan vuoden 2017 lehtiä. Maarian alueen lehdestä minulla ei ikävä kyllä ole tietoa. Todennäköistä on, että lehteä ei ole Metsoon tilattu, eikä sitä olisi muutenkaan säilytetty kuin Tampereen kirjaston verkkosivulla mainitut 1-2 kuukautta.
En valitettavasti löytänyt tietoa kyseisestä kirjasta. Yleisten kirjastojen kokoelmissa ei noin vanhaa aineistoa ole saatavilla ja kehottaisin kääntymään asiassa esimerkiksi Kansalliskirjaston tai Turun yliopiston kirjaston puoleen. Ohessa yhteistietoja:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut-henkiloasiakkaille
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
Ehkäpä Raamatun mainitsemat suolalähteet ovat mineraalilähteitä, joita on olemassa eri puolilla maailmaa.
Lähteet:
Kaiken takana onkin vesi : tietokirja vedestä (Docendo, 2014)
Kurlansky, Mark: Suola - eräs maailmanhistoria (Like. 2007)
https://www.britannica.com/science/mineral-spring
Tampereella ei ole eikä ole ilmeisesti koskaan ollutkaan Lenin-patsasta. Jari Niemelän mukaan Tampereella on neljä Lenin-aiheista muistolaattaa, joista kolme on Hämeenpuistossa Tampereen työväentalon seinässä ja neljäs Kyttälänkatu 11:n seinässä. Työväentalossa toimii myös länsimaiden ainoa Lenin-museo, joka avattiin vuonna 1946. Vuodesta 2014 lähtien se on kuulunut hallinnollisesti Työväenmuseo Werstaaseen.
Vuonna 1947 Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja Lenin-museo suunnittelivat Lenin-Stalin patsaan pystyttämistä Lenin-museon eteen. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus kuitenkin harasivat vastaan eikä kaupunginhallitus suostunut rahoittamaan hanketta. Hanke kuitenkin eteni ja luonnoskilpailu järjestettiin vuonna 1948....
Kuvassa on Helsingin yliopiston Metsätalo, joka sijaitsee Unioninkadun ja Fabianinkadun välissä. Kuva on otettu Metsätalon Unioninkadun puoleiselta sisäänkäynniltä (Unioninkatu 40), sisäpihalta.
https://vaantaja.wordpress.com/2013/08/18/metsatalokierros-kerros-kerro…
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003tyf
https://finna.fi/Record/lusto.knp-144029
En löytänyt vahvistusta tapaukselle Sukellusinfo sivustalta, jossa on listattu kuolemaan johtaneita suomalaisten sukellusonnettomuuksia. Sukellus.infoTapaus saattaisi löytyä Helsingin sanomien uutisia selailemalla. Kansalliskirjasto.fiLinnaisten alueesta on kirjoitettu myös muutama paikalishistoria, joissa asiasta saattaa olla maininta. Finna.fiVantaan kaupungimuseosta voi löytyä lisätietoa. kaupunginmuseo@vantaa.fi
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan "pilkku" seuraavasti:
"ympäristöstään väriltään t. valoisuudeltaan erottuva pieni kohta, laikku, läikkä, läiskä, piste."
Ulla-Maija Kulosen toimittamasta teoksesta Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | 1995, löytyi tieto, että sana pilkku juontaa sanasta pilkka.
Pilkka tarkoittaa (puuhun lyöty) merkki, rasti; maali (ammuttaessa); täplä, laikku.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/kielitoimiston_sanakirja
https://www.kotus.fi/sanat
Valter Juva on suomentanut Robert Burnsin runon A red red rose kaksikin kertaa. Suomeksi runon nimi on Mun kultani on ruusunen. Voit lukea suomennokset alla olevasta linkistä. Suomennokset löytyvät myös teoksista Lauluja ja balladeja (1918) ja Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (1926).
https://fi.wikisource.org/wiki/Mun_kultani_on_ruusunen
Oskar Uotilan suomennos runosta sisältyy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kristiyhteisö on syntynyt Rudolf Steinerin (1861-1925) oppien pohjalle. Steinerin kristologia ei ollut puhdasoppista, eivätkä kristilliset kirkot hyväksyneet sitä. Joukko luterilaisia pappeja perusti vuonna 1922 Kristiyhteisön (Die Christengemeinschaft), joka ilmentää Steinerin kristillistä teologiaa. Monet kristilliset suuntaukset eivät ole tunnustaneet tai eivät ole ottaneet kantaa Kristiyhteisöstä kristillisenä uskontokuntana. Kristiyhteisö ei ole Suomen ekumeenisen neuvoston eikä Kirkkojen maailmanneuvoston jäsen.
Lähteet:
Uusien uskontojen käsikirja, Kirjapaja 2006
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristiyhteis%C3%B6
https://kristiyhteiso.fi/tutustu-kristiyhteisoon/yleista/
S-ryhmän ja esim. HOK-Elannon nettisivuilta voi löytyä tietoja lakkautetuista kaupoista.
Valitse sivustolta uutiset tai ajankohtaista -välilehti. Sieltä löytyy jonkin verran uutisia/tiedotteita kauppojen avaamisista, lakkautuksista, toimintojen myymisestä jne.
Sellaista tilastoa, jossa olisi kaikki lakkautetut s-marketit, ei ikävä kyllä löytynyt.
https://hok-elanto.fi/
https://s-ryhma.fi/
Valitettavasti tähän on todella haastavaa löytää vastausta. Tiedustelin asiaa k-kauppiasliitosta ja sieltä vastattiin ettei heillä ole tällaisia listoja. K-kauppoja pyörittävät yksityisyrittäjät ja vaihtelu on todella suurta. K-kauppiaita on tällä hetkellä yli tuhat ja viime vuonna aloitti 56 uutta yrittäjää. Mitään rekisteritietoja kauppiaista entisistä tai nykyisistä ei voi ulkopuolisille antaa.
Lähde: https://www.k-kauppiasliitto.fi/
Sinuttelusta ja teitittelystä on kysytty aikaisemminkin tällä sivustolla, vastauksissa on hyviä linkkejä aiheesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-oli-viela-tavallista-etta?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/teititeltiinko-omia-vanhempia-viela-50?from=term/196553&language_content_entity=fi
Sinuttelun yleistyminen sairaalan työntekijöiden kesken liittyy varmasti yleiseen tapakulttuurin muutokseen Suomessa 60-70-luvuilla. Sinuttelu, vapaampi pukeutuminen ja esimerkiksi tittelien poisjättäminen puheessa yleistyivät nopeasti Suomessa noihin aikoihin. Aluksi sinuttelun otti omakseen vasemmistoradikaali älymystö, mutta myös suomenruotsalaiset naapurimaamme Ruotsin vaikutuksesta, jossa sinuttelu vietiin...
Olen katsonut Diktoniuksen suomennetuista kokoelmista:
- Runoja, 1963 / suomentanut Viljo Kajava
- Kirjaimia ja kirjavia, 1956 / toimittanut Jörn Donner
- Runoni, 1972 / suomentanut Arvo Turtiainen
Antologiat:
- Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja, 1985 / valikoinut ja suomentanut Leena Krohn
- Aika laulaa lauluaan : valikoima suomalaista ja suomenruotsalaista lyriikkaa 1800-1900 luvulta, 1990 / toimittanut Eino Karhu
- Suomenruotsalaisen lyriikan antologia : Edith Södergranista Bo Carpelaniin, 1968 / toimittanut Nils Börje Storbom
Valitettavasti mistään näistä teoksista ei löytynyt runoa, jossa unta näkevä kantaa väsynyttä lintua.
Jos googlaat "unta näkevä kantaa väsynyttä lintua", löytyy...
Juhannusjuna on kulkenut vuonna 2012. Ylen elävästä arkistosta pääsee palaamaan kyseiseen ohjelmaan, mutta jos haluaisit tästä uusinnan tv:stä tai uuden ohjelman, kannattaa pyyntö laittaa suoraan Ylen ohjelmatoiveeseen.
Tästä pääsee palaamaan juhannusjunan kyytiin: Juhannusjuna vei matkalle läpi yöttömän yön | Elävä arkisto | yle.fi
Ohjelmatoiveen voi esittää täällä: Palaute (yle.fi)
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
1900-luvun alkupuolella aviottomat lapset muodostivat yhteiskunnalle paitsi moraalisen ja sosiaalisen ongelman, myös taloudellisen taakan (esim. Pulma ja Turpeinen: Suomen lastensuojelun historia. 1987). Avioton äitiys oli vuosisadan alun Suomessa tyypillisesti alimpiin sosiaaliryhmiin kuuluva ilmiö, kirjoittaa neljän helsinkiläisen 1900-luvun alussa eläneen aviottoman äidin elämäntarinan avulla aihetta tutkinut Katriina Kokko teoksessa Matkoja Moderniin: Lähikuvia suomalaisten elämästä. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen, ”äpärän” asema oli turvaton ja ankea, isättömyys oli lapsellekin elämänikäinen häpeä. Maaseudulla aviottomat saattoivat joutua kerjuulle tai kunta saattoi myydä heidät ”...
Nurmolaisten lasten ja nuorten kirjoittamia satuja ja tarinoita sekä piirroksia on koottu teokseen Nurmolaisia satuja ja tarinoita. Sen on julkaissut Nurmon kulttuurilautakunta vuonna 1985. Tästä vihkosesta löytyy myös tarina Kun siili heräsi unestaan.
Teos on lainattavissa Seinäjoen Aallon kirjaston lastenosastolla. Se on myös Nurmon kirjaston kotiseutukokoelmassa, jota voi käyttää kirjastossa mutta ei saa kotilainaan. Kotiseutukokoelman teokset ovat kirjaston yläkerrassa tietokirjojen perällä erillisessä hyllyssä.
