Assassiineja käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa:
Bradley, Michael: Salaseurojen käsikirja
Daftary, Farhad: The Assassin Legends - Myths of the Isma'ilis
Kouvola, Karoliina: Soturit assassiineista samuraihin
Reynolds, John Lawrence: Varjojen väki - maailman salaseurojen historia
Myös Britannicasta löytyy lyhyt juttu assassiineista: https://www.britannica.com/story/who-were-the-assassins
Tässä muutama ehdokas valottamaan kysyttyä aihetta:
- Suomen sodan jälkeen : 1800-luvun alun yhteiskuntahistoria / Piia Einonen & Miikka Voutilainen (toim.)
- Äiti, emäntä, virkanainen, vartija : köyhäintalojen johtajattaret ja yhteiskunnallinen äitiys 1880-1918 / Johanna Annola
- "Työllä ei oo kukkaan rikastunna" : naisten töitä ja toimeentulokeinoja 1800- ja 1900-luvulla / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Tarja Räisänen
- Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen
Juhamatin esittämä Volga oli Suomen radiohittien kuudennella sijalla samana vuonna jona se levytettiin, eli 1980.
Kappaleen alkuperäisversio, saksalaisen Dschinghis Khan -yhtyeen esittämä Moskau puolestaan ilmestyi vuonna 1979 ja soi Suomenkin radiossa. Sen listasija oli 26.
Suomalaisille kenties tunnetuimman version kappaleesta levytti Frederik vuonna 2002, mutta tämä versio ei kilpaillut listasijoista radiosoitossa.
Lähteet:
Suomen vuosilistat -blogi
Fenno-äänitearkisto
Viola - Suomen kansallisdiskografia
Hei!
Jos kyse on lähiomaisesta, apua voisi löytyä täältä:
https://www.stat.fi/tup/kuolintodistusarkisto/index.html
Kirkkoherranvirastot ovat myös hyviä paikkoja kysyä, jos on tiedossa asuinpaikkakunta.
Muisteloissa-valssi näyttää sisältyvän nuottikokoelmaan Eino Sipposen sävelmistöä : tangot, valssit, laulut, humpat, jenkat [1] (1975). Kokoelma näyttäisi löytyvän ainakin Tampeeen ja Jyväskylän kirjastoista. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Omaksi hankkiminen voi olla hankalaa, kun on kyse melko kauan sitten julkaistusta omakustanteesta. Sipposen nuottisarjan muita osia on ollut myynnissä Tori.fi:ssä ainakin syksyllä 2022.
Saatavuustieto Piki-verkkokirjastossa.
Sinun kannattaa tutustua kahteen kotipaikkakuntasi kirjastosta löytyvään myyttien hakuteokseen:
-Myytit ja legendat : ensyklopedia / Philip Wilkinson
-Maailman myytit ja tarut / Arthur Cotterell
Myytit ja legendat lupaa takakannessaan:
"Opi tulkitsemaan myyttien sisältö ja konteksti, ymmärtämään niiden kulttuurinen vaikutus sekä tunnistamaan hahmot ja teemat."
Maailman myytit ja tarut lupaa:
"Elintärkeä teos jokaiselle, joka on kiinnostunut inhimillisen mielikuvituksen yli vuosituhansien ulottuvasta kulttuuriperinteestä. Yli 1 250 erilaista myyttiä ja tarua 18 eri kulttuurista."
https://tinyurl.com/Myytit-ja
https://tinyurl.com/Maailman-myytit-ja-tarut
Hei,
Kyseessä on Kalevi Takala, joka menehtyi vain 22-vuotiaana 1957. Häneltä ehti ilmestyä kirjat:
Hilutinutti ja klarinetti : satu aivan pienestä hiirenpojasta ja hänen ensimmäisestä kesästään ; kuv. Isa Mustakallio (Valistus 1955)
Hilutinutin lentomatka ; kuv. Isa Mustakallio. (Valistus 1957)
Etu- ja sukunimilain mukaan aviopuoliso voi ottaa toisen puolison sellaisen sukunimen, joka tällä on ollut viimeksi naimattomana ollessaan. Ritarihuoneen sivuilla taas kerrotaan, ettei nimi itsessään tarkoita aateluutta, vaan samaa sukunimeä voivat kantaa sekä aateloidut että ei-aateloidut suvun jäsenet, ilmeisesti myös aviopuolisot.
Digi- ja väestötietoviraston vihkimisasioiden notaari vielä vahvisti sähköpostiviestissä 29.8.2023, että estettä "aatelisen" sukunimen ottamiselle miespuolisollakaan ei ole, ellei nimen kantaja asiaa vastusta.
Täysin varmaa vastausta paavalinkukkien värin muutokseen ei löytynyt. Erilaisilla keskustelupalstoilla värinmuutoksen kuitenkin ajateltiin johtuvan esim. kasvin mullan pH-arvojen muutoksesta. Jos kukkaa pidetään samassa mullassa ilman lisäravinteita ja mullan vaihtoa hyvin pitkään, niin vaikuttaisi olevan mahdollista, että ainakin jotkin paavalinkukkien lajikkeet vaihtavat aikojen kuluessa väriä. Samoilla keskustelupalstoilla ehdotetaan myös ratkaisuja tähän värin vaihtumiseen, jos niin ei halua tapahtuvan.
https://puutarha.net/keskustelut/2190307/paavalinkukka_saintpaulia_sain…
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3481994/saintpauliasta
Vuodesta 2018 lähtien verkossa on toiminut julkinen Maksukyvyttömyysrekisteri, josta voi etsiä tietoja konkursseista, yrityssaneerauksista tai velkajärjestelyistä esimerkiksi nimen, Y-tunnuksen tai tapahtuman ajankohdan mukaan.
Oikeusministeriön sivuilla kerrotaan:
"Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin tiedot ovat olleet Suomessa aiemminkin julkisia, mutta ne eivät ole olleet saatavilla verkossa. Rekisterin tietoja on voinut pyytää Oikeusrekisterikeskukselta ja rekisterin ote on maksanut 22 euroa."
Kieltä oppivalle saatetaan sanoa molemmilla tavoilla.
Kotimaisten kielten keskuksen Iso Kielioppi kertoo vokaaleista: "Suomen äännejärjestelmään kuuluu kahdeksan vokaalifoneemia: a, e, i, o, u, y, ä ja ö". Linkki Kotus
Konsonatteja Kotus tunnistaa 13-17: "Suomen äännejärjestelmään kuuluu seuraavat 13–17 konsonanttifoneemia: p, t, k, (b), d, (g), m, n, ŋ, (f), s, (š eli ʃ), h, l, r, v ja j. " Linkki kotus
Kielioppi siis laskee kirjainten äänneasuja eikä itse kirjaimia.
Arkiopinnoissa vokaaleja ja konsonatteja varmasti lasketaan myös kirjainmerkein eli 9 ja 20.
Kemijärvi oli yksi Lapin taajaväkisistä yhdyskunnista vielä 1950-luvulla. Taajaväkinen yhdyskunta oli Suomen aikaisempien kunnallislakien mukaan maalaiskuntaan kuuluva asutuskeskus, jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus.
”Kemijärven kauppalan perustamispäätös annetiin 6.06.1956. Tätä ennen taajaväkinen yhdyskunta oli määrätty lakkautettavaksi 1.1. 1956. Entisestä emäkunnasta oli erotettu melkein elinvoimainen keskusta ja jäljelle jätetty huomattavasti vähemmän mahdollisuuksia omaava maalaiskunta… ” Lähde: Kemijärven historia. 2, Kemijärvi 1870-luvulta 1970-luvun alkuun / Risto Kuosmanen. Kemijärvi : Kemijärven kaupunki, 1978
Näiden tietojen perusteella voi sanoa että ennen vuonna 1957 oli jo maalaiskunta. Tätä...
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteisen sanakirja (https://kaino.kotus.fi/sms/) sanoo seuraavasti:
"talon entisen palkollisen vierailusta t. morsiamen käynnistä vihkimisen jälkeen kotonaan: ”mennä (tulla) hiiriä päästämään”".
Sen enempää sanonnan taustaa ei sanakirja kerro, mutta vahvasti agraariseen Suomeenhan tuo sanonta viittaa.
Pään suomujen ja muodon perusteella sanoisin, että kyseessä on kyy. Rantakäärmeellä ei pitäisi olla päälaella pieniä suomuja ja päänkin pitäisi olla soikeampi. Kuvan käärmeen silmäterä on kyllä omituisen paksu, joten ihan varmaa lajintunnistusta ei pysty tekemään.
Sanaa eetvartti ei löydy Suomen murteiden sanakirjasta https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Suomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan, että sanan tarkoitus on tekee eetvarttia ’tekee hyvää, olisi jotakin’. Sen alkuperä on kuitenkin epäselvä.
Sanakirjan mukaan "Epävarma selitys johtaa sanan erään Britannian kuninkaan nimestä. Edvard VII (1841–1910) oli tunnettu mukavuuden- ja nautinnonhalustaan."
Tässä linkki etymologisen sanakirjan verkkosivulle: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Kyseisellä sarjanumerolla oleva Singer on valmistettu heinä-joulukuussa vuonna 1909.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v-series-serial-numbers.html
Olisiko etsimäsi kappale Kinks-käännös "Iltapäivää", alkuperäiseltä nimeltään Sunny Afternoon. Johnnyn esityksessä tosin lauletaan: "työhön, työhön, työhön ahkeraan... " ja seuraavassa säkeessä: "työtä, työtä, työtä vastustan..."
Iltapäivää-kappaleen voi kuunnella vaikkapa YouTubelta.
Kyseessä voisivat olla Nadja von Schoultzin muistelmateokset Kuohuvat vuodet : nuoruuteni vallankumouksen pyörteissä (Weilin+Göös, 1984) ja Surun ja ilon vuosikymmenet (Weilin+Göös, 1987). Häneltä on lisäksi ilmestynyt teos Päiväkirja 1987-1988 (Gummerus, 1989).
