Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Yritin myös selailla lorukirjoja, mutta kyseisiä lorupätkiä ei löytynyt. Mikäli muistat jotain sen kansikuvasta, voit yrittää etsiä kirjaa Kirjasampoon listatuista lasten lorukirjoista: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirja%20suomi%20obj:kok…
Voisiko kyse olla Kyllikki ja Saara Villan yhdessä kirjoittamasta kirjasta Äidin lokikirja (Like, 2013). Kirja kertoo useista matkoista, joita äiti ja tytär tekivät yhdessä. Matkoista kaikkein pisin johti Siperian läpi Japaniin, sieltä Hawajilla ja Panaman kanavan kautta Karibialle ja sieltä Eurooppaan. Olisiko tämä kaipaamasi kirja?
https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2137879?sid=4648782417
Kirjavinkit : https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/aidin-lokikirja/
Kysytyistä kuvauspaikoista ei valitettavasti oikein löydy julkista tietoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiheesta aiemminkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-tuija-lehtisen-kirjoihin-perustuva?… Vastauksen kommentista ja verkosta löytyy tieto, että yläasteen kuvauspaikka on Ilolan koulu Vantaalla.
Tiedustelin leirikeskuksen, järven ja lukion kuvauspaikkoja sarjan tuotantoyhtiöstä sekä silloiselta vastaavalta tuottajalta, mutta heillä ei ollut tietoa tai muistikuvaa niistä. Kuten aiemmassa vastauksessa ehdotettiin, kuvauspaikkoja voisi kysyä myös Yleltä. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Ehkäpä myös sarjan tekijöitä tai näyttelijöitä voisi lähestyä. Tiedot löytyvät Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta....
Jaana Tarma on tehnyt kaksi kissa-aiheista kirjaa, joissa on kolme erilaista juonta ja kolme erilaista loppua, sen mukaan, millaisia valintoja lukija tekee: Kolmen kohtalon katti (1998) ja Seitsemän meren kissa (1999). Molemmat sisältävät runsaasti runomuotoisia osuuksia. Olisikohan etsitty kirja jompikumpi näistä?
Ilmasotakoulun kirjastosta vinkattiin mainio matrikkeliteos, josta löytyy ainakin osittainen vastaus:
Stenman, K. (2020). Hävittäjälentäjät Suomen ilmavoimissa 1939-1945 (1. painos.). Koala-kustannus.
Teokseen on listattu vähintään yhden sotalennon sotavuosina lentäneet hävittäjälentäjät syntymäaikoineen ja lyhyine palvelustietoineen.
Nuorin sotavuosien lentäjistä vaikuttaisi pikaisen laskeskelun perusteella olevan 4.10.1922 syntynyt Eero Mäkinen, joka määrättiin 12.5.1941 vänrikkinä Lentolaivue 30:een. Mäkinen kaatui 7.8.1941, kun hänen koneensa iskeytyi mereen Tytärsaaren luona.
Talvisodan hävittäjälentäjistä nuorimmasta päästä olivat Martti Eerik Sillanpää, synt. 22.8.1919 ja Tage Ingerman Reinhold...
Simpanssille nimeltä Washoe opetettiin viittomakieltä. Voit lukea siitä Roger Foutsin kirjasta Simpanssini Washoe: yhteinen matkamme... ja mitä simpanssit opettivat meistä ihmisistä (1999).
Kirjan sisäkannessa kuvataan kirjaa "Simpanssini Washoe-teoksen kuvaus alkaa Renon kokeellisen psykologian laitoksen puutarhasta, jossa innostunut assistentti Roger Fouts kärsivällisesti opettaa villiä simpanssivauvaa puhumaan. Viisivuotiaana Washoe käyttää luotettavasti jo toistasataa viittomakielen sanaa ja ymmärtää satoja muita viittomia."
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy koko kuvaus: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub64ef0d5-482f-41f4-87d8-b…
Brittiläisen hemofiliatutkimuksen professorin Edward Tuddenhamin mukaan kuningatar Viktorian kantama verenvuototautia aiheuttava geeni on "lähes varmasti" sammunut tautiin sairastuneiden poikalasten varhaisen kuoleman vuoksi: Viktorian jälkipolvissa Leopold oli viimeinen miespuolinen jälkeläinen, joka eli lisääntymisikäiseksi saakka. Tuddenhamin artikkeli kirjassa Molecular biology in medicine sisältää havainnollistavan sukupuun geenin kulkeutumisesta Viktoriasta eteenpäin (s. 4).
Lähteet ja kirjallisuutta:
E. G. D. Tuddenham, Haemophilia : molecular biology at the centre of human disease. – Teoksessa Molecular biology in medicine
D. M. Potts & W. T. W. Potts, Queen Victoria's gene : haemophilia and the...
Kysyin asiaa KAVI:lta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) ja he vastasivat näin: "Kysymys on kinkkinen. Ylen vuosien 1957–2008 digitoimat tv-ohjelmat ovat kylläkin Ritva-tietokantamme kautta etsittävissä, esimerkiksi Pikku kakkosen jaksoja 90-luvulta löytyy paljon meidänkin tietokannastamme. Jaksoihin ei kuitenkaan yleensä ole liitetty kuin varsin vähän kuvailutietoa, esimerkiksi yksittäisiä, pikku kakkosen sisällä esitettyjä ohjelmia ei tavallisesti ole erikseen kuvailtu.Etsimäsi ohjelman pituus 15–25 minuuttia saattaisi viitata siihen, että ohjelma on voitu esittää pikku kakkosen ulkopuolella itsenäisenä lastenohjelmanaan. Jos kyseessä on ollut ulkomainen tuotanto, se tuskin löytyy meiltä, eikä tuskin Yleltäkään. Tarkempi tieto...
Helmet-sivustolla esitellään uutuuksia ja varatuimpia kirjoja. Löydät utuuslistan täältä: https://helmet.finna.fi/Content/kirjallisuus#uutuudet
Perinteisen Helmet-aineistohaun kautta voi myös etsiä kirjastoon tilattuja kirjaan kirjoittamalla hakukenttään aihepiirin (tai pelkkä *-merkki, jos haluat nähdä kaikki tilatut teokset) ja rajaamalla hakua "Tulossa kirjastoon" hakuehdolla. Näistä kirjoista on jo tehty tilaus kirjastoon, joten ne näkyvät tietokannassa ja ovat myös varattavissa. Perinteinen Helmet-aineistohaku löytyy täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/
Laulun Elämälle kiitos (Gracias a la vida) on säveltänyt Violeta Parra (1917-1967). Laulun espanjankieliset sanat ovat myös Parran käsialaa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Olisikohan kyseessä Tara Koivukosken Rikottu enkeli: nainen bikereiden maailmassa (2020)? Kirja vastaa aika tarkasti kuvailuasi.
Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.1538843?sid=4559335896
Kyseessä voisi olla Victoria Poolen Torstain lapsi (WSOY, 1981), "Äidin kertoma dramaattinen tositarina vaikeaa sydänsairautta potevan 17-vuotiaan Samin ihmeenkaltaisesta pelastumisesta."
Muistellusta sananparresta puuttuva sana on ahmattia merkitsevä 'ähmäri': "Ei ähmäri koskaan kylliksens saa ja ahne on aina vajaa." Satakuntalainen sananparsi on alun perin kerätty talteen Lavialta.
Lähde:
Satakunnan sananparsia
Ruotsalaisen Tradera.com sivuston mukaan kortti on Lars Carlssonin piirtämä. Kuva on H. C. Andersenin sadusta Keisarin uudet vaatteet.
https://www.tradera.com/item/270218/531387971/sagokort-signerat-lc-lars…
WSOY:n sivuilta en löytänyt mainintaa kyseisestä sarjasta, mutta 1960-luvulta ainakin vielä vuoteen 2010 se on ollut käännöskirjallisuutta esittelevä sarja "A-kertojat". Siihen kuului mm. Salman Rushdien Firenzen lumoojatar ja Paolo Giordanon Alkulukujen yksinäisyys. Muita sarjaan kuuluneita kirjailijoita ovat olleet mm. John Bath, Jorge Luis Borges ja Mihail Bulgakov.
Lähde
HS WSOY:n A-kertojat terästi sarjaluonnettaan 17.1.2010: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004705542.html
Virhe oli juoksija Mona-Lisa Pursiaista käsittelevän käännöskokeen tekstissä. Siinä saksan että-sana dass oli muuttunut artikkelisanaksi das: "Als Krönung ihrer Anstrengungen tangierte die junge Dame kürzlich in Helsinki mit der Zeit von 51,0 Sekunden den 400-Meter-Weltrekord von Monika Zehrt aus der DDR und Marilyn Neufville aus Jamaika, wobei hinzuzufügen ist, das letztere mit der elektrisch gestoppten Zeit von 50,98 immer noch vor den beiden anderen liegt." [kursiivi lisätty] (Aamulehti 4.4.1974)
Lyhyen saksan ylioppilaskokeiden tehtävät vuoteen 1976 saakka löytyvät Eino Miettisen kirjasta Saksan kielen ylioppilaskirjoitukset vuosina 1948–1976 : sanastolla ja selityksillä varustettuina. B, Ylimääräiset kirjoitukset.
Ainakin Katie Daynesin kirja Miksi eliöt kuolevat? voisi sopia nelivuotiaalle. Siinä on mukava kuvitus, paksut lehdet ja luukkuja, mutta täyttä asiaa kuolemisesta.
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla vuodelta 1914, joka on ilmestynyt suomeksi 1985. Juhannusaattona pikku Liisa pääsee mukaan kukkien juhliin ja toden totta paikalle saapuvat villikukkien ja vihannesten lisäksi myös rikkaruohot.
Äidin isän sisar on sinulle isotäti, ja hänen lapsensa on isotädin lapsi. Muuta nimitystä tälle sukulaisuudelle ei löydy ainakaan Tuomas Salsteen tekemästä kaaviosta, johon voit tutustua tästä linkistä: Sukulaiset (salste.net)
