Sukupuuta en kirjailijasta valitettavasti onnistunut löytämään, mutta verkosta löytyy tietoa kirjailijasta:
Kaari Utrion kotisivut, http://kaariutrio.fi/wp/, varsinkin osassa usein kysyttyjä kysymyksiä löytyy tietoa Kaarin lapsuudesta ja sukulaisista http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=33 . Sivulta löytyvät myös yhteystiedot sekä artikkelista Kirjailijan elämä ja työ http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=53#kirjailija,
Helsingin yliopiston 375 humanistia, http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/kaari-utrio
Kirjailijasta kertoessa kannattaa keskittyä kertomaan Kaari Utrion tuotannosta sekä hänen tavastaan kirjoittaa. Tutustu Utrion vaikkapa johonkin kirjaan ja siitä tehtyihin arvosteluihin, esim. Kirjasampo.fi-palvelun avulla, http://www....
Ilmeisesti olet lukenut sellaisen painoksen Viimeisestä mohikaanista (esim. vuodelta 1974), jonka lopussa on lyhyt kirjailijaesittely. Tässä vuoden 1974 painoksessa tosiaan mainitaan että yksi Nahkasukka-sarjan kirjoista olisi nimeltään Uudisasukkaat. Teoksen vuoden 1989 painoksen vastaavassa osuudessa tätä tietoa ei enää ole. Ja kuten totesit, ei myöskään
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta tätä tietoa löydy. Voimme siis olettaa, että kääntäjällä/esipuheen kirjoittajalle on tullut virhe tekstiin, joka on myöhemmin huomattu ja korjattu uudemman teoksen esittelyyn.
James Fenimore Cooperista kirjailijana löytyy tietoja mm. seuraavista teoksista
:
TEKIJÄ KOSKI, Mervi
NIMEKE Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan...
Kaikki Suomessa tavattavat sammakkoeläimet ovat rauhoitettuja eläimiä, myös sammakkoeläinten kutu ja poikaset. Tämä tarkoittaa, ettei niitä saa tappaa eikä edes ottaa haltuun tai tarpeettomasti häiritä. Sammakoita ei siis saa pitää lemmikkeinä, joten teidän pitää päästää sammakot takaisin sinne, mistä olette ne ottaneet. Muistakaa, ettei olosuhteet terraariossa koskaan muutenkaan vastaa luonnollista elinympäristöä. Voitte kuitenkin tarkkailla sammakoita niiden omassa elinympäristössä. Sammakot ovat paikkauskollisia eläimiä, joten niiden elämää on suhteellisen helppo seurata. Kirjastoista löytyy varmasti paljonkin tietoa sammakoista, mutta seuraavalta nettisivultakin löytyy kattava esittely maamme kaikista sammakkoeläimistä.
http://www....
Hyviä perusteoksia Lapin ruokaperinteestä ja nykyisestä ruokakulttuurista ovat:
Lapin ruokia : poroa, lohta, hillaa. - WSOY, 1981
Elsa Saukko: Keittokodasta tämän päivän keittiöön. - Lapin lääninhallitus, 1986
Tapio Sointu: Lappi a la carte -kirjat, viimeisin: Erä ja tulistelu, 1998
Suomalaista rekisteritietoa ihmisten pituuksista ei aikuisten osalta kattavasti ole. Puolustusvoimat on julkaissut tietoa varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten pituudesta ja painosta vuosina 1993-2024. Ajanjakso vastannee suunnilleen aikaa, jolta kysyjällä on tuntumaa. Nämä tiedot eivät tue ajatusta. Tiedot löytyvät täältä https://puolustusvoimat.fi/web/sotilasliikunta/varusmiesten-kuntotilastot
Kielitoimiston sanakirjan mukaan hohottaa tarkoittaa nauramista ääneen, täyttä kurkkua, remakasti.Sanoisin, että "hohottelee kohti kurkkuaan" on kuvallinen ilmaus, kielellä ja sanoilla leikittelyä. Se ei ole vakiintunut sanonta.Mikäli sinua kiinnostaa lukea lisää Reino Helismaan kieli poskessa kirjoittamista sanoituksista, suosittelen Helismaasta kertovia tietokirjoja Helismaa : sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä (kirja Helmet Finnassa) sekä Reino Helismaa : Jätkäpoika ja runoilija (kirja Helmet Finnassa).
Sköördi-föördin – josta tapaa myös muotoa skördi-fördi – tausta ja alkuperä ei valitettavasti tutkimistani lähteistä selvinnyt. Varhaisimmissa vastaani tulleissa ilmausta käyttäneissä yhteyksissä puhuttiin yleensä "skördi-fördi-englannista", mikä panee ajattelemaan, että kyseessä on samantapainen nonsense-fraasi kuin Hullujussi-yhtyeen 70-lukuinen "Friduna skikuna": sinänsä vailla merkitystä oleva loppusoinnutettu sanapari, jonka tarkoitus on yksinkertaisesti luoda mielikuva mielekkäästä vieraskielisestä ilmauksesta.
Ainakin Ylellä on esitetty viime vuosina muun muassa seuraavat australialaiset televisiosarjat:Rakkautta ja jälkikasvua (Offspring)Offspring (TV series) - WikipediaKotiin takaisin (A Place to Call Home)Kotiin takaisin – australialainen draamasarja alusta asti, rakastettu sukutarina valloitti suomalaiset – Yle TV1 – yle.fiSydänlääkärin syöksykierre (A Heart Guy)Sydänlääkärin syöksykierre – australialainen draamasarja uraohjuksen elämänmuutoksesta – Yle TV1 – yle.fiKimppakämppä Kimppakämppä – australialainen draamakomedia viiden sinkun päähänpistosta – Yle TV1 – yle.fiKaksi sinkkua ja Colin (Colin from Accounts)Kaksi sinkkua ja Colin -komediasarja sijoittuu SydneyynRakkauden ja häpeän hedelmät (Love Child)Australialaissarja Rakkauden ja...
Elsevier's dictionary of plant names and their origin -teoksen mukaan monet "snake"-nimet liittyvät kasvin tai sen osien myrkyllisyyteen. Dracaena trifasciata (aiemmin Sansevieria trifasciata) on kuitenkin vain lievästi myrkyllinen.Snake plant -nimen synonyymeja englannin kielessä ovat mm. Mother-in-law's tongue, Devil's tongue ja Saint George's sword. Tutkimissani lähteissä kaikki nämä nimitykset on selitetty kasvin lehtien muodolla, joka muistuttaa hyökkäämään valmistautunutta käärmeettä, terävää kieltä tai miekkaa. Snake plant -nimeen liittyvät myös kasvin lehtien vuorottelevat vaalean- ja tummanvihreät raidat, jotka tuovat mieleen suomuisen käärmeennahan.Yhdellekään näistä anopinkielen englanninkielisistä nimityksistä ei löytynyt...
Kirjaston palveluthan ovat olleet olemassa pitkään ja tietopalvelu kirjastossa on toiminut jo aikoina ennen Internetiä. Kun netin käyttö yleistyi, pohdittiin, tarvitaanko kirjastoja ja kirjastonhoitajia, kun Google kehittyi ja nousi käytetyimmäksi selaimeksi, arveltiin, että kirjaston tietopalvelua ei tarvita ja nyt keskustellaan asiasta tekoälyn osalta. Pohditaan, mitä kaikkea tekoäly korvaa, mutta eipä sitä, korvaavatko kirjastonhoitajat tekoälyn. Saattaa olla, että tekoälyn kaikkivoipaisuuden odotus laantuu ja se asettuu sille sopiviin palveluihin samoin kuin edellisetkin ilmiöt.On melkoisen varmaa, että kirjaston tietopalvelu jatkaa toimintaansa, kunhan vain kirjastoissa siihen panostetaan ja työntekijöitä siihen koulutetaan. Siitä,...
Elokuvateatteri, missä Jäniksen vuosi -elokuvan kutsuvierasnäytös 16.12. järjestettiin, ei selvinnyt Audiovisuaalisen kulttuurin kirjaston lähteillä, vaikka tuosta illasta on paljonkin muisteluksia. Todennäköisesti kysymyksessä on ollut jokin elokuvaa levittäneen Suomi-Filmi Oy:n teattereista, joita olivat tässä vaiheessa esimerkiksi Ritz, Joukola ja Scala. Työryhmän ilta jatkui joka tapauksessa juhlilla Katajanokan kasinolla ja tuotantoyhtiö Filminorin toimistolla Katajanokalla. Yöllä Jarva saatteli ystävänsä Lehtisaareen ja kuoli paluumatkalla Kuusisaaressa taksin ajamassa kolarissa.
Ilmaisun merkityksestä ei löytynyt täysin varmaan tietoa. Reijo Pajamo analysoi laulun sanoja lyhyesti kirjassaan Maakuntalaulumme (WSOY, 1987), mutta ei valitettavasti käsittele kyseistä kohtaa. Oletettavasti laulussa kuitenkin lauletaan "jokaisen kynnen kylmenemisestä" eikä kyntäjien kylmenemisestä. "Kynnen kylmeneminen" on ilmeisesti myös vertauskuva kuolemiselle, mutta ilmaisua ei löytynyt Lahden pääkirjaston suomen sanontoja yhteen kokoavista kirjoista.Ilmaisu on esiintynyt Savolaisten laulun lisäksi esimerkiksi Matti Kokkosen vuoden 1974 dekkarissa "Kenen kynsi kylmenee" (https://finna.fi/Record/lastu.1705899?sid=5142556181) ja Jerry Cotton -lehden numerossa 21/1975 "Moni kynsi kylmeni" (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index....
Verbi jaella on frekventatiivijohdos verbistä jakaa. Frekventatiivi ilmaisee useasti tapahtuvaa, toistuvaa tai jatkuvaa tekemistä.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/jaella?searchMode=allhttps://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:frekventatiivinen
Kirjastoaineisto luokitellaan sisällön perusteella, ei fyysisen julkaisutyypin tai aineistolajin perusteella. Yleisissä kirjastoissa käytetään Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). Fiktiiviset elokuvat, joissa on suomenkielinen tekstitys, sijoitetaan esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa luokkaan 84.2. Fiktiiviselle aineistolle on mahdollista antaa sanallinen lisäluokka, esimerkiksi Jännitys, Scifi, Fantasia.YKL - Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä:https://finto.fi/ykl/fi
"Punainen puu" esiintyy lestadiolaisten kirjallisessa tuotannossa paikkana, josta käsin "linnut" katselevat taivaalliseen Jerusalemiin tai taivaan valtakuntaan. Linnut tässä yhteydessä tarkoittanevat uskovia, mutta punaisen puun merkitys ei oikein avautunut minulle - punainen väri tuntuisi mahdollisesti viittaavan Kristuksen vereen. Ks. "punainen puu" digitoiduissa lehdissä.En saanut selvitettyä mainitsemasi laulun nimeä, mutta sen sanoja on siteerattu esimerkiksi kuolinilmoituksissa, ks. linkki. Laulu saattaa löytyä jostakin Siionin laulut tai Siionin virret -kirjan painoksesta.Lestadiolaisuudesta:Aspegrén, Jorma: Näkökulmia lestadiolaisen kansanliikkeen vaiheisiinLiniakumpu, Aini: Politiikka, talous ja työ - lestadiolaisuus...
Hei,Vainajan kuolinsyy ilmenee yleensä kuolintodistuksesta. Kuolintodistuksen voi pyytää Tilastokeskuksen arkistosta. Tästä linkistä löydät ohjeet kuolintodistuksen pyytämiseen:https://stat.fi/tup/kuolintodistusarkisto/kuolintodistuksen-pyytaminen.html
Lähimmät sijainnit sinulle taitavat olevan Kansalliskirjasto Helsingissä ja Turun yliopiston sanomalehti- ja pienpainatepalvelut Raisiossa. Alla linkit kyseisten paikkojen kokoelmiin Savon sanomien osalta, sekä yhteystiedot. Kotilainaanhan niitä ei saa, mutta voit lukea niitä paikan päällä ja ottaa kopioita.https://www.finna.fi/Record/fikka.3422988?sid=5096916244 (Kansalliskirjasto. Pohjoissaliin tilattavat mikrofilmit)https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedot#palveluiden-yhteystiedothttps://www.finna.fi/Record/utu.992958685405971?sid=5096916244 (Turun yliopisto. Sanomalehti- ja pienpainatepalvelut, varastokokoelma, Raisio. Käyttö vain kirjaston tiloissa)https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/...
Waltarilla lienee tässä ollut mielessä kyynikkofilosofi Diogenes, jonka kerrotaan kulkeneen Ateenan kaduilla keskellä päivää lyhty kädessään "etsimässä ihmistä". Gunnar Aspelinin "omalaatuiseksi katufilosofiksi" (Ajatuksen tiet) luonnehtima Diogenes ei mielestään ollut kohdannut ketään, jota hän olisi voinut pitää ihmisenä sanan täydessä merkityksessä. Fraasisanakirjoissa ei tällaista sanontaa vastaani tullut.Tauno Karilaan kirja Suurmiesten seurassa (WSOY, 1916) sisältää useita mainioita anekdootteja Diogeneesta. Lyhtytarinakin siitä löytyy:Diogenes suri usein sitä, että ihmiset olivat harhautuneet kauas jumalallisesta alkuperästään ja lakanneet olemasta ihmisiä.Kerran kulki hän torilla. Hän näki ihmisten hyörinän, toiset toruivat ja...
Hei, tietoa Suomen kansantaloudesta helpointa on kysyä Tilastokeskuksesta. Kysyttäessä s-postilla on varminta määritellä, että mitä ajanjaksoa tarkoitatte.Helmet-kirjastosta löytyy tietoa kirjallisessa muodossa. Esimerkiksi emeritusprofessori Markku Kuisma on kirjoittanut aiheesta.Tästä löydät yhteystiedot Tilastokeskuksen neuvontapalveluun.https://stat.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot/neuvonta-ja-tietopalveluSähköposti: info@stat.fiPuhelin: p. 029 551 2220
Näinhän se menee: kieli muokkautuu ja muuttuu käytössä, ja muutoksiin tottuminen ottaa oman aikansa – ja niinkin voi käydä, ettei oma kielikorva mukaudu lainkaan uusiin käytäntöihin.Pikaisen lehti- ja kirjallisuuskatsauksen perusteella 'jouheva' on alkanut pikku hiljaa nousta 'juohevan' rinnalle merkitykseltään samana jo 1900-luvun alkupuolella: "Näen kuinka tuvassa käy harras haastelu ja jouheva keskustelu -- " (Keskisuomalainen 17.1.1918). Kielitoimiston sanakirja hyväksyy molemmat muodot: 'juoheva' ohjaa käyttäjän aakkosissa ensin tulevaan 'jouhevaan'.Alun perin 'jouhevaa' on – kantasanansa jouhen mukaisesti – käytetty varsinkin hevosen kuvailuun: "jouheva harja ja otsatukka", "harja ja häntä musta ja jouheva", "mitä...
