Hei,
Etsimäsi kappale voisi olla laulaja Anneli Sarin esittämä 'Ken oli hän?'.
Kappale on julkaistu Mustalaisten lauluja -kokoelmalevyllä (1969/1970), jolla esiintyy useita eri laulajia. Myöhemmin kappale esiintyy monilla Anneli Sarin kokoelmalevyillä, myös kappaleen nimeä kantavalla albumilla Ken oli hän (1975).
Kappale on kansansävelmä ja sen on sanoittanut Pirkko Ahlgren. Myös muut laulajat ovat kappaletta esittäneet.
Lähde: Äänitetietokanta fono.fi
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Kähkösen romaaneja ei toistaiseksi ole käännetty englanniksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Ruotsin, tanskan, viron ja ranskan kielellä käännöksiä on saatavilla.
Laulu on nimeltään Pumppuräppi ja sen esittää "soitin- ja keitinyhtye" Los Piratos (Olli Liimatainen ja Janne Jukarainen).
Laulu löytyy muutamalta eri tallenteelta Outi-kirjastojen kokoelmista. Myös Youtubessa laulusta on useita versioita.
Tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Kyseessä on puolalaisen Maria Krügerin romaani Punaruusun aikaan. Siinä neljätoistavuotias Anda sattuu rikkomaan lasin vanhasta valokuvasta, jossa kaunis Eleonora-täti seisoo ruusu kädessään. Koko Andan suku siirtyy 80 vuotta taaksepäin ja alkaa elää vanhaa elämää. Anda ei ymmärrä mitä on tapahtunut ja ihmettelee kummallisesti pukeutuvia vanhempiaan ja oudosti käyttäytyviä ystäviään, joilla ei ole mitään tietoa puhelimesta tai sähköstä. Koulussakin voimistellaan korsetissa ja ulkona on aina oltava hattu, jotta olisi säädyllinen...
Teos kuuluu Nuorten toivekirjastoon numerolla 221.
Jersildin kirja, johon Westö viittaa, lienee Calvinols resa genom världen, jota ei ole suomennettu. Kirjan päähenkilö Calvinol aikamatkustaa historian tapahtumissa ja osallistuu Lützenin taisteluun Kustaa II Adolfina.
Helmet-kirjastossa kirjaa ei ole, mutta sen voi lainata Helsingin yliopiston kirjastosta.
Saat varmaan parhaiten tietoa asiasta ottamalla yhteyttä kirjastoalan koulutusta järjestäviin tahoihin, esimerkkinä mainitsemasi Tampereen yliopisto avoin.tau@tuni.fi, puhelimitse 0294 520 200 tai Seinäjoen ammattikorkeakoulu https://www.seamk.fi/kaikki-koulutukset/tradenomi-amk-kirjasto-ja-tieto….
Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaan peruskouluissa suomen kielen opiskelu on aina ollut vapaaehtoista, mutta lukioissa aiemmin pakollista. Vuonna 2005 toisesta kotimaisesta kielestä tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, näin myös Ahvenanmaalla. Suomen kieltä voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
The crawl -nimisestä tanssista löytyy mainintoja 60-luvun lyhytaikaisiksi jääneitä tanssivillityksiä käsittelevistä lähteistä, mutta valitettavasti yhdestäkään vastaani tulleesta en löytänyt siitä askelkuvioita tai sanallista selostusta.
Sixties City - Sixties Dance Crazes
Keskustelua käytiin mm. siitä Mikä on taidetta? Teemu Mäki itse kysyi Millä tavalla eläimen tappaminen ruuaksi eroaa eläimen tappamisesta taiteen välineenä?
Kannanottona voitaneen pitää sitäkin, että Mäki sai Helsingin hovioikeudessa 1 400 markan sakon eläinrääkkäyksestä, koska kissan tappaminen tuotti tarpeetonta kipua pitkäkestoisuutensa takia, ja kissa oli hankittu epärehellisesti. Tappamisen kuvaaminen ja käyttö taiteessa ei ollut oikeuden mielestä tuomittavaa. Teemu Mäki on toiminut viisi vuotta Aalto-yliopistossa professorina.
Laajemmin asiaa käsitellään Sini Palosaaren pro gradu -työssä.
hs.fi. Taiteesta ja etiikasta keskusteltiin Muu ry:ssä, 10.12.1990. (maksumuurin takana).
Palosaari...
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja selittää takavarikon taka- ja vara-sanojen yhdistelmäksi: 'takana oleva paikka' ja 'varat, säästetty omaisuus' ovat yhdessä 'talletuspaikka, varasto, säilö, säästö'.
Lauri Hakulisen mukaan 'takavarikoida' nykyisessä merkityksessään kuuluu 1900-luvun alun sanastouutuuksiimme.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys
Eri maiden onnellisuutta mittaavan The World Happiness Reportin on laatinut Sustainable Development Solutions Network. Kyseessä on Yhdistyneiden kansakuntien aloitteesta perustettu voittoa tavoittelematon järjestö.
Lähteet:
https://yle.fi/a/74-20022690
https://worldhappiness.report/about/
https://www.un.org/en/academic-impact/page/sdsn
https://www.unsdsn.org/
Verkkokirjastosta voi hakea uutuuksia esimerkiksi laittamalla hakusanaksi kaunokirjallisuus ja samalla rajaamalla hakua kielen, aineistomuodon ja julkaisuvuoden perusteella. Tämän jälkeen saatuja hakutuloksia voi vielä rajata esimerkiksi aikuisten aineistoon tai tietyn päivän jälkeen ilmestyneisiin teoksiin. Halutessaan voi ottaa käyttöön uutuusvahdin, jolloin sähköpostiin tulee valinnan mukaisesti päivittäin tai viikoittain ilmoitus, kun verkkokirjastoon ilmestyy uusia hakuun sopivia teoksia.
Lisää uutuusvahdista:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#newitems
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-uutuusvahti-toimii-vaskissa?languag…
Verkkokirjaston seuraamista kätevämpää saattaa olla kustantamoiden viestinnän seuraaminen, jolloin...
Marokosta Sudaniin on käännösversio kappaleesta El cumbanchero, jonka on säveltänyt puertoricolainen Rafael Hernández. Suomenkieliset sanat teki Kullervo eli Tapio Lahtinen. Suomenkielisen version levytti ensimmäisenä Veikko Tuomi vuonna 1949.
Yleisradion äänitetietokanta Fono.fi: Marokosta Sudaniin
Second Hand Songs: Marokosta Sudaniin
YouTube: Marokosta Sudaniin
Säveltäjä Arvo Pärtistä ei ole suomenkielistä elämäkertaa. Ruotsin kielellä on kirjoittanut Torsten Kälvemark: Aldrig förstummas - Arvo Pärt och musikens källor (2015) ja englannin kielellä löytyy teos "The Cambridge companion to Arvo Pärt" (2012).
Kaksi lyhyehköä artikkelia suomen kielellä löytyy hakuteoksista:
Suuri musiikkitietosanakirja. Osa 5 (Weilin + Göös, 1991, s. 121-122) ja Otavan iso musiikkitietosanakirja. Osa 4 (Otava, 1978, s. 656).
Jaana Venkulan toimittamassa teoksessa "Ajatuksen voima : tieto, usko ja kauneus ihmisen kohtalossa" (1993) on Pentti Ritolahden kirjoittama artikkeli "Hiljaisuuden voima - Arvo Pärtin musiikin anti nykyihmiselle (s. 165-173).
Jaana Venkulan kirjassa "Taiteen välttämättömyydestä" (2003)...
Lastenkirjoista tulee mieleen Aurinkosarjassa (1., v. 1987) julkaistu helppolukuinen lastenkirja Vili, lystikäs lääkäri (Willi, Tierarzt für Kinder) / Elfie Donnelly, suom. Kaija Pakkanen.
Vai voisiko kyseessä olla elokuva Unser Willi ist der Beste (Saksan Liittotasavalta 1970, ohj. Werner Jacobs) pääosassa Heinz Erhardt (Willi)?
Kirjaa en löytänyt tällä nimellä, ja kyseinen elokuva on aikuisten komedia, vaikka ei se lapsilta kiellettykään ole (Saksassa ikäraja 6 vuotta).
Valitettavasti en ole saanut selville, mikä tuo esine on. Lähetin kysymyksesi kaupunkiympäristön hoidosta vastaaville. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy.
Urheilumuseo Tahdosta kerrottiin näin:
Helsingin olympiakisojen opaskirjassa annettiin kyllä yksityiskohtaisia ohjeita liikennejärjestelyistä Helsingissä ja katureiteistä, joita pitkin kisapaikoille tuli ajaa. Maanteiden viitoitusjärjestelyistä ei kuitenkaan ole lisätietoja, joten mainittu kirja lienee paras asiaa koskeva lähde.
Saksan kielen oikeinkirjoitusta uudistettiin vuonna 1996 niin, että kielen erityispiirteitä, kuten substantiivien iso alkukirjain sekä ß-kirjain (kaksois-s, "Eszett") otettiin entistä johdonmukaisempaan käyttöön. Uudistusta on viilattu jonkin verran vuosien mittaan, mutta keskeinen sisältö on pysynyt samana.
Uudistuksen jälkeen ß-kirjainta käytetään ainoastaan pitkän vokaalin jälkeen, kuten esimerkiksi sanoissa fließen (virrata) ja Straße (katu). Sen sijaan lyhyen vokaalin jälkeen käytetään kahta s-kirjainta: muß > muss (täytyy), Roß > Ross (hevonen).
Sveitsissä ja Liechtensteinissa ß-kirjainta ei tavallisesti käytetä ollenkaan, vaan se korvataan ss-yhdistelmällä.
Kielikellon artikkeli saksan kielen...
