Termiä 'ranskalainen viiva' ei löydy suomen kielen fraasisanakirjasta eikä nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva ja lyhempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/ . Neuvontapuhelimissa vastataan kieleen liittyviin kysmyksiin.
Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2007.
Kustantamosta kerrottiin, että Darren Shan kirjasarjan osien 11 ("Lord of the Shadows") ja osan 12 ( "Sons of Destiny" ) suomennosten pitäisi ilmestyä vuoden 2012 aikana.
Kirjojen tarkat ilmestymisajankohdat eivät ole vielä selvillä, mutta "Lord of the Shadows" -kirja julkaistaan todennäköisesti kevään 2012 aikana.
Darren Shan -kirjoja kustantaa Suomessa Tammi. Palautelomake löytyy täältä: http://www.tammi.fi/sivut/3.
Kuri-sana on johdos, joka yhden selityksen mukaan tulee sanasta kuru(kapeikko tai sola tms). Sillä on tarkoitettu suomen kielen murteissa myös esimerkiksi pitkää syvännettä, kapeaa aittojen välistä kujaa, puron uomaa tai kahden vuorenrinteen välistä solaa.
Toisen selityksen mukaan sana olisi johdos skandinaavisperäisestä lainasanasta kura*, jonka alkuperäinen merkitys on puoli tai suunta. Tämän sanan alkumuoto olisi muinaisruotsalainen skura, joka tarkoittaa lovea tai uurretta ja jonka oletetaan vaikuttaneen myös kuru-sanan merkitykseen.
*kura on tarkoittanut vanhassa kirjakielessä vasenta eli ns. "huonompaa" puolta
lähteet:
Nykysyomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (SKS ja Kotimaisten...
Torstain vastainen yö tarkoittaa keskiviikon ja torstain välistä yötä; ollaan menossa vasten, kohti, torstaipäivää (vrt. seinää vasten ja torstaita vasten).
Terveyskeskusjärjestelmä luotiin 1970-luvulla. Sitä ennen maalla toimivat kunnanlääkärit ja kaupungeissa kaupunginlääkärit. Lääkärinviran olemassaolosta ja hoidosta säädettiin lailla. Laki velvoitti jokaisen kunnan, kauppalan ja kaupungin järjestämään alueelleen lääkärinpalvelut julkisin varoin. Kuntien velvollisuuksiin kuului järjestää myös riittävä määrä kätilöitä, terveyssisaria/ sairaanhoitajia ja koululääkäreitä. Lisäksi sairaalapaikkoja tuli jokaisella kunnalla olla käytettävissään tietty määrä asukaslukua kohti. Lähde: Terveydenhuollon historia, Gummerus, 1992
Tarkkaa aikaa tällaisille kielellisille muutoksille ei voi antaa.Nykysuomen sanakirjan (1951-1961) osassa 2, J-K (1953) muoto yksikolmatta, kaksikolmatta "21, 22" jne. todetaan "melko harvinaiseksi", joten siitä voi jo päätellä, että jo 50-luvun alkupuolella käyttö ei ollut yleistä.
Perustuslain 55§:n mukaan Tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Ja koska vaalit ovat olleet pääsääntöisesti aina tammi-helmikuussa, aloitusajankohdaksi on valikoitunut 1.3. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi KJ Ståhlberg, joka valittiin 25. heinäkuuta 1919 ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi maltillisen oikeiston ja vasemmiston äänillä eduskunnan suorittamassa vaalissa.
Sen jälkeen presidentit valittiin valitsijamiesvaalilla aina vuoteen 1988 saakka, sen jälkeen suoralla kansanvaalilla. Poikkeuksena sota-ajan valinnat Risto Ryti ja CGE Mannerheim.
Tästä listasta näkee kaikkien presidenttien virkaanastujaispäivät: https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Vuonna 1968 siirryttiin kouluissa osittaiseen viisipäiväiseen työviikkoon. Tuolloin syys- ja toukokuun lauantait määrättiin vapaiksi. Täydelliseen viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin vuonna 1971, eli lukuvuonna 71/72.
Lähteet mm:
Pihanen, Pentti. Koulun työaikojen järjestämisestä viisipäiväiseen kouluviikkoon siirryttäessä, 1968.
Karisto, A. (toim.) Suuret ikäluokat, 2005.
Turun kaupungin kansakoulut. Vuosikertomus 1973
https://valtioneuvosto.fi/sv/-/1410845/koulujen-tyo-ja-loma-ajat-lukuvu…
Ruotsin kieli tuli pakolliseksi Suomen yläasteilla (nyk. yläkoulu) peruskoulun myötä. Peruskouluun siirryttiin Lapissa 1972 ja viimeisenä pääkaupunkiseudulla 1977. Ruotsin kieltä opiskeltiin yläasteen seitsemänneltä luokalta alkaen eli kaikki n. 13-vuotiaat suomalaiset opiskelivat ruotsin kieltä vuoden 1977 syksystä alkaen. Tämän mukaan vuoden 1964 ikäluokka oli ensimmäinen ruotsin kieltä opskellut ikäluokka.
Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhte…
Poliisin sivuilta ei tosiaan suoraan löydy tietoa, milloin uutta passia voi aikaisintaan hakea. Sehän saattaa riippua siitä, kuinka ahkerasti henkilö matkustaa ja passi täyttyy leimoista. Poliisi.fi:ssä sanotaan näin:
"Kun haet passia verkossa, sinun ei tarvitse käydä poliisiasemalla, jos
-olet käynyt passivirkailijan tunnistettavana ja antamassa sormenjälkesi passi- tai henkilökorttihakemusta varten enintään 6 vuotta sitten
-nimesi on sama kuin edellisessä passissasi
-lupavirkailija pystyy toteamaan, että uusi passikuvasi esittää samaa henkilöä kuin edelliset passikuvasi
Kaikkien kolmen edellä mainitun ehdon on täytyttävä. Ei siis riitä, että sormenjäljet on joskus otettu, vaan sen on täytynyt tapahtua viimeisten kuuden vuoden...
Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ja Helsingin kaupunginkirjaston IGS-Kysy.fi:n toimitukset ovat alusta alkaen olleet kaksi eri toimituskuntaa ja sijainneet eri yksiköissä, joten valitettavasti emme osaa antaa tarkkaa vastausta kysymyksiin. Sen verran olemme tietoisia Kysy.fi:n tilanteesta, että virallisesti se on tauolla eikä lopettamispäätöstä ole vielä tehty, mutta että se ehkä tehdään.
Kysymykseen miksi osaamme antaa vain arvioita omasta näkökulmastamme, eli koska tietoa ei ole annettu oikeastaan minnekään, emme osaa antaa Helsingin kaupunginkirjaston perustelua asialla. Oletettavasti sillä on yhteyttä siihen, että tuon tapaisen palvelun ylläpitäminen vaatii valtavasti resursseja. IGSissä ja Kysy.fi:...
Joitakin mainintoja Raivolan lastenkodista löytyi kirjoista:
Mervi Kaarnisen kirjassa Punaorvot 1918 kerrotaan lyhyesti Raivolan lastenkodin perustamisesta, sivut 87-88.
Lisäksi mainitaan Panu Pulman ja Oiva Turpeisen kirjassa Suomen lastensuojelun historia, s. 132, että Raivolan lastenkodista tehtiin 1920-luvun lopulla Kannaksen ammattikoulukoti.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyy lisäksi Karjala-lehdessä 13.11.1997 ollut artikkeli, jonka on kirjoittanut Sinikka Lehtinen. Artkkelin otsikko on tunteeko kukaan kuvia : Raivolan lastenkoti Uudellakirkolla. Artikkelista voidaan tilata kaukolainaksi kopio Lahden kaupunginkirjastoon.
Kaukolainaus on maksullista.
Yksittäisten henkilöiden nimiä näissä tietolähteissä ei valttämättä mainita....
Kirjojen kirjoittamisella ei ole varsinaista alaikärajaa, kunhan on oppinut vain kirjoittamaan. On sitten eri asia, onko joku oikea kustantaja valmis julkaisemaan kirjan. Väitetään, että Yhdysvalloissa olisi julkaistu kirja, jonka kirjoittaja oli vasta kuusivuotias. Suomessa on julkaistu kirja ainakin 11-vuotiaalta. Aikuisiällään suuren suosion saavuttanut Leena Lehtolainen oli puolestaan 12-vuotias julkaistessaan esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”, jonka kustansi Kustannusosakeyhtiö Tammi. Nuo nuoret kirjailijat ovat tosin harvinaisia poikkeuksia.
Ei ole siis täysin mahdotonta, että joku julkaisisi kirjoittamasi kirjan, mutta helppoa kirjan saaminen julkaistuksi ei ole aikuisillekaan. Kustantajille lähetetyistä käsikirjoituksista...
Taiteilijaa ei löytynyt julkaisusta Kuvataiteilijat (2004). Samassa kirjassa on mm. Hugo Simbergistä ja Magnus Enckellistä niin että siinä on kyllä varhaisemmistakin kuvataiteilijoista. En löytänyt taiteilijaa myöskään internetjulkaisusta Suomen kuvataiteilijat http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Arvion teoksen arvosta voisi saada jostakin taidekaupasta. Asiakaspalautteesta kysymykseen saimme tiedon, että taitelija asui noin v. 1955 Marttilassa ja oli oikealta nimeltään U. Peuralahti, jota signeerausta hän käytti toisissa tauluissaan.
Kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielineuvonnan puoleen.Tässä linkki palveluun: https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/
Kivineitojen "likka" on englanninkielisessä alkutekstissä "lass", etenkin Pohjois-Englannissa ja Skotlannissa nuoresta (naimattomasta) tytöstä käytetty vanhahtava puhekielinen ilmaus.
Mikäli olet ottanut käyttöön suomi.fi-viestit, jolloin sinulle ei tule paperipostia, voit perua ne suomi.fi-sivustolta löytyvien ohjeiden mukaisesti: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit/suomi-fi-viestien-kayton-lopettaminenMikäli kyse on jostain muusta paperilomakeasiasta, ota yhteyttä Verohallintoon jonkin heidän kanavansa kautta: https://vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/
Postin usein kysytyistä kysymyksistä löytyi tieto, että edellisenä vuonna ostetut kävisivät. Sen vanhempia kortteja siinä ei käsitelty.Kysyin asiaa postin Chatbotista ja ainakin sen mukaan vanhoja postimaksu maksettu -kortteja voisi edelleen käyttää.Varmimman tiedon saat kysymällä postin toimipaikasta tai soittamalla. Puhelin 0100 5577. Maanantai - perjantai 8-18, lauantai 9 - 16. pvm (paikallisverkkomaksu)/mpm (matkapuhelinmaksu). Jonotus on maksullista.
