Eero Väreen vuonna 1949 levyttämän tangon nimi on "Surun kukkia". Sen on säveltänyt Olavi Helsky. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Helsky on myös sanoittaja, mutta Kansalliskirjaston tietueen mukaan sanoittaja on tuntematon.Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiSurun kukkia YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=nuxd_ByOctA
Ilta-Sanomien vuosien 1932-1939 digitoidut numerot ovat vapaasti luettavissa verkossa. Vuosien 1940-1979, 2017-2021 digitoidut numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Lähimmät vapaakappalekirjastot ovat Kansalliskirjasto, Eduskunnan kirjasto ja Turun yliopiston kirjasto. Kansalliskirjastossa toimii jäljennepalvelu, jonka kautta voi tilata jäljenteitä kirjaston aineistosta. Tässä linkki palvelun sivulle, josta löytyvät tiedot tilaamisesta ja hinnastosta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jaljennepalvelu
Verbi on tavallisesti yksikössä, kun tekijää tms. tarkoittavana subjektina on lukusanan sisältävä ilmaus. Verbi voi olla myös monikossa silloin, kun puhe on tyhjentävästi kaikista puheena olevista. Näin voisi siis olla "300 valitsijamiestä olisivat tehneet", koska valitsijamiehiä on aina tietty määrä.Mainitsemassanne tapauksessa kuitenkin lienee parasta, jos kumpikin verbi on yksikössä.Lisää aiheesta esimerkkeineen voit lukea Kielitoimiston ohjepankista:https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/verbi-yksikossa-tai-monikossa-…https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/verbi-yksikossa-tai-monikossa-…
Huge tuli Stadin slangiin ruotsin kielen sanasta hundra. Sillä viitattiin siis lukuun sata, erityisesti sataan markkaan.Suomen etymologinen sanakirja:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ddd01a6b1a5decc34645…
Suomen ympäristötietokeskus kertoo, että sininen väri tulee kuolevista sinilevä- eli syanobakteerisoluista vapautuvasta fykosyaniini-nimisestä yhteyttämisväriaineesta. Parempikuntoiset sinileväsolut ovat väriltään vihertäviä tai kellertäviä, mutta kuivuessaan niiden väripigmentti muuttuu sinisemmäksi, ja tästä sinilevät ovat kutsumanimensä saaneet. Syke: Sinilevät värjäävät jäätä siniseksi Suomenlahden rannikolla
Vanhoja Koululainen-lehden vuosikertoja voi lukea Kansalliskirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3423710?sid=4726359870Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjaston asiakaspalveluun, jos haluat käydä lukemassa lehtiä.https://kansalliskirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86154Pasilan kirjaston lehtiosastolla on myös luettavissa joitakin satunnaisia numeroita, mutta ei kokonaisia vuosikertoja.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Hilja Grönforsin "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjaan" sisältyy laulu "Minä näin sinut aamuna toukokuun", jonka sanoitus on hyvin lähellä muistamiasi sanoja: "minä näin sinut aamuna toukokuun / kätes valkoisen tarjosit mulle / olit oksista kaunehin ruusupuu / ja sun vartesi nuppua kantoi". Laulu on kansanlaulu, joten siitä saattaa olla olemassa erilaisia toisintoja. Grönfors kertoo oppikirjassaan oppineensa laulun lapsuudessaan Tuusniemellä. "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjassa" on laulun melodianuotinnos, sanat ja liitteenä cd-levy, jolla Hilja Grönfors laulaa laulun. Laulun nuotinnos ja sanat on julkaistu myös Kansanmusiikki-lehden vuoden 2019 numerossa 2 (s. 28).
Jarno Saarisen taitoluisteluharrastuksesta ei löytynyt suoraan mitään tietoa. Saarisesta on kirjoitettu elämäkerta Ikuisesti nuori: Jarno Saarista etsimässä, jonka saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet.fi:stä Tieto luisteluharrastuksesta saattaisi löytyä siitä.Jarno Saarisesta on kirjoitettu tietokirja myös lapsille! Teoksen nimi on Paroni: Jarno Saarisen elämä. Tarkista saatavuus Helmet.fi:stä
Hei, sellaisia lauluja ovat ainakin Leevi and the Leavingsin "Poika nimeltä Päivi"Portion Boysin "Päivit tua menee"Tuuttimörkö X Kube: "Mis Päivi on? Päivi? Missä sä oot?"Kake Randelin: "Päivi hei" Lähteet:Spotify - Web Player: Music for everyone
En löytänyt tietoa syistä tämän Porolahden sukupuolijakoihin liittyvän epäsäännöllisyyden takana. 1960-luvulla sekä tyttöjä että poikia sisältävät yhteinäisluokat olivat yleistyneet, mutta myös tytöt ja pojat erottelevia erillisluokkia oli edelleen. Yksi mahdollinen selitys koulun epäsäännönmukaiselle linjalle tyttöjen ja poikien erotteluun voisi löytyä poikkeavista opiskelijoiden määristä kullakin luokalla.Voit yrittää löytää aiheesta tarkempaa tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:Roihuvuoren historiaa käsittelevä kirja, jonka takana on Roihuvuori-seura: Roihuvuori : Ehrensvärdin kartanon maista vehreäksi kaupunginosaksi / Kaarina Hulkkonen; julkaisija: Hulkkonen, Kaarina [Roihuvuori-seura] | 1999Porolahden kansakoulun...
Valitettavasti emme löytäneet tällaista Nalle Puh -satua. Kukaan vastaajistamme ei muistanut sitä, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei, mahdatko tarkoittaa “Shalom aleichem” tai "Salam aleikun"? Jos näin, ilmaisu on heprealainen tervehdys "rauha olkoon teidän kanssanne". Vastaava tervehdys arabian kielessä on salam aleikum (rauha kanssasi). lähde: Šalom – Wikipedia
Laitan vinkkejä linkkien muodossa. Listat avautuvat niiden takaa. Etsi kirjoja oman kirjastosi järjestelmästä: Etusivu | Lastu-kirjastot (finna.fi)Taltuta klassikko: ikisuosikkeja meiltä ja muualta | OUTI-kirjastot (finna.fi) Klassikoita nuorille | Kirjasampo (Erityisen kattava!)Maailmankirjallisuuden klassikoita taitotasoille 4-6 (peda.net)
Mainitsemasi kansanlaulu on nimeltään "Minun kultani kaunis on" tai toiselta nimeltään "Kullan ylistys".Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Finnasta löysin tiedon, että Hjalmar Frey lauloi kyseisen kappaleen vuonna 1903 fonografilla soitettavalle äänilevylle. Se näyttäisi löytyvän digitoituna SKS:n Kansalliskirjastosta.Minun kultani kaunis on SKS:n Finnan sivuilla
Uusia suomennoksia Charles Dickensin teoksista on tehty lähinnä Joululaulu tai Saiturin joulu -nimillä tunnetusta teoksesta (alkuteos on A Christmas Carol). Se sopii hyvin kaikenikäisille. Kyseisestä teoksesta on olemassa esimerkiksi Marja Helasen suomennos vuodelta 1984 (teos julkaisu nimellä Joululaulu: aavetarina joulusta), Tero Valkosen suomennos vuodelta 2001 (Valkosen suomentama teos julkaistu nimillä Joululaulu vuonna 2001 ja Saiturin joulu: joululaulu vuonna 2012), Antti Aution suomennos vuodelta 2007 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu) ja Jussi Korhosen suomennos vuodelta 2018 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu).Kovin monesta muusta Charles Dickensin romaanista ei vaikuta olevan tehty uusia suomennoksia...
Eepos-kirjastoilla, joihin Kauhavankin kirjastot kuuluvat, ei ole enää käytössä Kirjastokinoa. Sen tilalle on tammi-helmikuun vaihteessa otettu käyttöön Cineast-elokuvapalvelu, joka toimii kirjastokortin tunnuksella ja pin-koodilla samalla tavalla, kuten Kirjastokino ennen. Cineastin löydät tämän linkin takaa.Kirjastokortin numero on kirjastokortissasi oleva kirjaimista ja numeroista muodostuva sarja. Se voi olla kortin etu- tai takapuolella riippuen siitä millainen kirjastokortti sinulla on käytössäsi. Pin-koodi on puolestaan nelinumeroinen korttiisi liitetty salasana. Mikäli pin-koodi on unohtunut, sen voi tarkistaa käymällä lähimmässä Eepos-kirjastossa paikanpäällä. Puhelimitse tai sähköpostilla pin-koodia ei tietosuojasyistä voida...
Tutkiskelin sekä karjatalousaiheista että kansantapoja esittelevää lähdeaineistoa siinä toivossa, että olisin löytänyt asialle selkeän järki- tai uskomusperäisen selityksen. Ensinmainitut – kuten esimerkiksi muuten erinomaisen seikkaperäinen Laina Vehasen Karjaväen kirja – neuvovat kyllä usein käsin lypsettäessä tekemään sen lehmän oikealta puolelta, kuitenkaan antamatta syitä tai perusteluja käytännölle. Lypsämiseen liittyvistä uskomuksista tai karjataioista en taas löytänyt minkäänlaista kannanottoa kysymykseen siitä, millä puolella lehmää lypsäjän tulisi olla. Lopulta vanha Suomen maatalousseurojen aikakauslehden Maan numero osasi antaa ihmetyksen aihetta antaneelle tavalle mitä suurimmassa määrin yksinkertaisen selityksen...
Kasvit tuottavat rypälesokeria hiilidioksidista ja vedestä kasvukautensa jokaisena valoisana hetkenä. Rypälesokerista ne valmistavat ruokosokeria, tärkkelystä ja selluloosaa. Kukkien mesi on sokerivettä. Sen sokeri on ruokosokeria, hedelmäsokeria ja/tai rypälesokeria. Mesi erittyy ja varastoituu terälehtien pullistumina syntyneisiin kannuksiin tai pusseihin. Kukkien mettä muodostavat ja erittävät rauhaset, mesiäiset, ovat kukissa monesti piilossa. Aurinkoisina päivinä mesi voi tiivistyä veden haihtumisen takia tai sateella se voi laimeta. Kasvit kuitenkin tavallisesti "piilottavat" metensä niin hyvin, ettei sää siihen juuri vaikuta.Kasvit eivät voi suojautua auringon paahteelta, mutta ne pystyvät hankkiutumaan eroon ylimääräisestä lämmöstä...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan Seitsemän veljeksen uusin saksankielinen käännös on vuodelta 2014 (kääntäjä Gisbert Jänicke).LähdeSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
