Kirjastossa työskentelevien kollegoiden omat, samanikäiset, pojat ovat tykänneet kovasti esimerkiksi näistä:Timo Parvelan ja Björn Sortlandin Kepler62-sarja, koukuttava avaruusseikkailu, jonka ensimmäinen osa on Kirja yksi - Kutsu (WSOY, 2015).Kristina Ohlssonin jännitystrilogia Lasilapset, joka on hurjan koukuttava ja yliluonnollisia elementtejä sisältävä sarja, jonka ensimmäinen osa on Lasilapset (WSOY, 2018). Mikäli lapsesi pitää jalkapallosta, voin suositella lämpimästi myös Jukka Behmin englantiin sijoittuvaa, 13-vuotiaasta jalkapalloilijasta kertovaa sarjaa. Ensimmäinen osa on Ihmepoika Leon (Tammi, 2023) ja toinen osa on Enkelin nyrkki (Tammi, 2024). Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-...
Tässä muutama DDR:n sijoittuva lukuvinkki, joukossa joku vanhempikin teos: Andersen, Henrik: TurvavyöhykeBrasch, Marion: Ja nyt hiljaisuus: romaani suurenmoisesta perheestäniHein, Christoph: SäestäjäHein, Christoph: Vieras, ystäväKlussendorf, Angelika: TyttöJanne Kuusi: Sielusta sieluunPulkkinen, Riikka: Paras mahdollinen maailmaRuge, Eugen: Vähenevän valon aikaanShakespeare, Nicholas: LumessaSchulze, Ingo: Adam ja EvelynValkama, Meri: Sinun, Margot
Ihmisen ja monien muiden lajien jälkeläisiä yhdistävät tietyt ulkonäköpiirteet. Tällaisia ovat pään suuri koko suhteessa muuhun ruumiseen, korkea otsa, pieni nenä ja suu sekä kasvojen ja kehon pyöreät muodot. Ihmisen silmissä tämä "vauvamaisuus" herättää helposti positiivisia tunteita ja tarpeen hoivaamiseen ja nämä piirteet tunnistetaan helposti lajirajojen yli.Eläinten kesyttämiseen ja jalostamiseen liittyy usein neoteniaksi kutsuttu piirre, jossa näitä infantiilejä piirteitä suositaan jalostusvalinnoissa ja aikuiset yksilöt säilyttävät pentumaisia piirteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi monien koira- ja kissarotujen suuret silmät, lyhyt kuono ja pyöreys, mutta myös käytös- ja luonteenpiirteet. Aikuiset sudet eivät juurikaan hauku, mutta...
Staalo (saam. stállu) kuuluu saamelaiseen uskomusperinteeseen. Se on usein kuvattu koiransa kanssa kulkevaksi miespuoliseksi olennoksi, joka on ihmistä kookkaampi, mutta se ei kuitenkaan ole jättiläinen. Staalokertomuksissa on silti samoja piirteitä kuin jättiläistarinoissa. Lähde ja lisätietoaJuha Pentikäinen: Saamelaiset : Pohjoisen kansan mytologia (1995)
"Vakka-Suomen saaristolle tunnusomainen luotonimitys karra eli karta tarkoittaa matalaa pikkuluotoa, jonka maankamara on kivistä moreenia. Karra on siten hiekkaisen säikän (yleiskielen särkän) ja kivikkoisen riutan välimuoto."Lähde: Sakari Hinneri, Vohdensaaren paikannimet
Ensisijaisesti osoitetietoja kannattaa etsiä väestötietojärjestelmästä. Omat tiedot pääsee näkemään kirjautumalla Suomi.fi -verkkopalvelun Henkilötiedot -sivulle. Väestötietojärjestelmään on tallennettu vain kaikki ne osoitteet, joista on ilmoitettu Digi- ja väestötietovirastoon, joten osoitetiedoissa voi olla puutteita. Lähde ja lisätietojaDVV: Tarkasta omat henkilötietosi https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosi
Enter ry:n opastukset on tarkoitettu ensisijaisesti ikääntyneille. Yhdistys järjestää vertaistukitoimintaa ja neuvontaa tietotekniikan käytössä. Helsingin kirjastosta saavat apua tietotekniikan kanssa muutkin kuin seniorit. Henkilökunnan puoleen voi kääntyä aina, joskin kirjaston arki on usein liian kiireistä pitkälliseen neuvontaan. Monessa kirjastossa tarjotaan ajanvarauksella digineuvontaa, jotta asiakkaan pulmiin ehditään perehtyä tarkemmin. Voit varata maksuttoman digitukiajan Helmetistä: Digituki | helmet.fi
Työssäkäyntitilaston (https://stat.fi/tilasto/tyokay) vuoden 2022 tietojen mukaan yleisin ammatti oli5223 Myyjät (ammattiluokituksen taso 4). Tässä tarkempi luokan kuvaus: https://stat.fi/fi/luokitukset/ammatti/ammatti_1_20100101?code=5223.Tästä taulukosta pääset tarkastelemaan työllisten määriä eri ammattien mukaan: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/89b4e99d-7b0b-493f-9f45-230789074ebc.Lähde: Työssäkäynti, taulukko 115r -- Työlliset ammattiryhmän (AML 2010, tasot 1-5), sukupuolen, iän ja vuoden mukaan, 2010-Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2022. Vuoden 2023 tietoja julkaistaan 3. kesäkuuta: https://stat.fi/tilasto/tyokay#calendar. Tässä työssäkäyntitilaston viimeisin julkaisu aiheesta: Entistä useampi nainen työskenteli...
Suomen Kansan Vanhat Runot -kirjasarjassa (SKVR) julkaistiin vuosina 1908–1948 ja 1997 merkittävimmät arkistoihin tallennetut ja kirjallisista lähteistä löydetyt karjalaiset, inkeriläiset ja suomalaiset kansanrunot. Verkkopalvelu SKVR perustuu tähän teokseen.Tekstihaulla "pitkiä pellavia" löytyy koko joukko runoja, esimerkiksi tällainen: Lasen, lasen laskiaista, / Virokaista pellavaista! / Miulle silkkiä, samettia, / Muille töppötappuruista! (http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-028439)Makupalat.fi:n haulla sananparret löytyvät Matti Kuusen Sanaparsikokoelma, Suomen kansan sananparret, Elias Lönnrotin Suomen kansan sananlaskuja sekä muutama muu, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A91784
Kysymys on tainnut jäädä kesken, mutta ehkä tässä tarkoitetaan Paavo Cajanderin Salomaa-runon säettä "Kuin kukat kirren alt’ elpyvät taas elohon."Sanan perusmuoto on kirsi, ja se tarkoittaa routaa. Se taipuu siis samoin kuin hirsi, hirren.Lähde:Nurmi, T. (2004). Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja (Kolmas, korjattu ja päivitetty painos.). Gummerus Kustannus Oy.
Kyseessä on George Sidneyn ohjaus Jupiter's Darling vuodelta 1954. Pääosaa elokuvassa esitti näyttelijä ja uimari Esther Williams, jonka erikoisuutena olivat taitouintinumeroihin perustuvat musikaalit. Hannibalia elokuvassa esitti Howard Keel.Elokuvaa ei ilmeisesti ole julkaistu Suomessa lainkaan tallenteena eli alkuperäisen teatterilevityksen jälkeen elokuva on ollut mahdollista nähdä vain TV2:lla 26.10.1985 ja TV1:llä 3.5.1996. Elokuvaa voi yrittää etsiä kaupallisista suoratoistopalveluista, mutta niissä on yleensä varsin suppea valikoima tämän ikäluokan elokuvia. Lisätietoja elokuvan levityksestä Suomessa löytyy Elonetin sivuilta osoitteesta https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_771284
Alla olevien lähteiden perusteella keskiajalla juotiin myös vettä. Juomavettä sai esimerkiksi virtaavista vesistä ja erilaisista lähteistä. Lapset saattoivat ilmeisesti juoda myös maitoa. Olutta tai viiniä käytettiin juotiin myös, mutta molempia laimennettiin usein vedellä, joten alkoholipitoisuuskin laski. Lähteet ja lisätietoaHowStuffWorks: Did Medieval People Drink Beer Instead of Water? https://history.howstuffworks.com/medieval-people-drink-beer-water.htmMedievalists.net: Did people drink water in the Middle Ages? https://www.medievalists.net/2023/05/drink-water-middle-ages/MTV.fi: Olut oli ennen osa suomalaisten ravintoa – turvallisempi vaihtoehto kuin vesi https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/olut-oli-ennen-osa-...
Jatkosodan historia -teossarjan joukko-osastohakemiston mukaan henkilötäydennyskeskuksien numerointi päättyi kolmeentoista. Voisiko kyseessä olla esimerkiksi suurpiirteisesti kirjattu HTK/14.D, eli Lieksan nurmijärvellä sijainnut 14. divisioonan henkilötäydennyskeskus, jonka nimeksi muutettiin 1943 Henkilötäydennyskeskus 9?Lähteitä ja lisätietoja:Raunio, A. et al. (toim.) (1994). Jatkosodan historia: 6, Meri- ja ilmapuolustus ; Hallinto ja sotatalous ; Huolto ja aselajit ; Kotijoukot. WSOY.Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Pro gradu, Maanpuolustuskorkeakoulu.Tolvanen, T. (2022). Koulutusorganisaatiosta taisteluyksiköksi - Täydennyspataljoonien muotoutuminen ja toiminta vuosien 1942-1944 aikana....
Hei,Tämäntyyppisille urbaaneille legendoille on yleensä mahdoton löytää yksiselitteitä alkuperää. Selvittelyjen perusteella tieteellisessä artikkelissa on maininta (Coke it is! /Pasi Falk julkaisussa: The Cambridge Journal of Anthropology Vol. 15, No. 1 (1991), pp. 46-55 (10 pages)Published By: Berghahn Books) jo 1983, joten tarina lienee tuttu jo 1970-luvulla - ehkä jopa aiemmin.Lisätietoa löytyy myös tästä artikkelista:Smith, P. “Contemporary legends and popular culture: "it's the real thing"”;. Contemporary Legend, vol. 1, Dec. 1991, pp. 123-52, https://scholarworks.iu.edu/journals/index.php/cl/article/view/34764.
Sanonta "Hanaa" tai "Hanat auki" tarkoittaa että laitetaan moottoriajoneuvolla, tässä tapauksessa moottoripyörällä kaasu täysille=mennään kovaa. Prätkähiiret myös joivat kotikaljaa joten ehkä tässä on myös haettu kaksoismerkitystä että kaljahanat auki?
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että pandan lähtökohtana on lähinnä ranskan panda ’panda’, jonka alkuperä on epäselvä.Etymonlinen verkkosivu taas kertoo ranskalaisen lähetyssaarnaajan Armand Davidin löydettyä eläimen vuonna 1869, se oli tunnettu osittain värillisenä karhuna (parti-colored bear), mutta nimi muutettiin pandaksi sen jälkeen, kun eläintieteellinen suhde punaturkkiseen pikkupandaan (Ailurus fulgens) oli vahvistettu. Ranskalainen nimi johtuu ilmeisesti eläimen nepalilaisesta nimestä (पाण्डा, Pāṇḍā).Lähteitä:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ce61649168c4550c2f7acab92354dc6e&word= https://www.etymonline.com/word/panda
Nimi löytyy taiteilijoita ja oikeudenhaltijoita edustavan Kuvaston tuntemattomien taitelijoiden listalta, jolla pyritään tavoittamaan taiteilijoita/ taiteilijan perikuntaa korvausasioihin liittyvissä asioissa. https://kuvasto.fi/taiteilijat/tuntemattomat-taiteilijat/Kansallisgallerian kirjastosta löytyy seuraavat aineistot:Aleksanteri Suutarinen : ateljeerissäni Mannerheimintie 106 A 3, huhtikuun 28 - toukokuun 8 välisinä päivinä klo 11-18 [ 1945 ]. - Helsinki, 1945. - 1 lehti ; 30 cmJulkaisemattomasta kirjasta ["Maalaustaiteen kohtalo"] / A. Suutarinen. - Helsinki : Tekijä, 1955. - 45 s.Kovin tarkkoja päätelmiä henkilötiedoista ei näillä tiedoilla pysty tekemään, mutta nämä viittaavat siihen, että taiteilija on työskennellyt...
Akat voi ottaa, saada tai tehdä, ja ilmeisestikin alkuun sanonta on tarkoittanut lumihankeen kellahtamista yleensä; vasta myöhemmin sen merkitys on täsmentynyt koskemaan mäenlaskussa tapahtuvaa kaatumista. Siitä en tutkimastani lähdekirjallisuudesta löytänyt viitteitä, että suksisauvan katkeaminen olisi pakollinen osa "akkoja".Vaikka jollekulle voisi ehkä helposti tulla kiusaus nähdä asia niin, että sanonta olisi jotenkin naissukupuolta väheksyvä ja perustuisi miehiseen ajatukseen suksilla kaatumisesta "akkamaisena", todellisuudessa asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Niistä fraasi- ja idiomisanakirjoista, jotka ylipäänsä "akat" noteerasivat, havainnollisimmin sanontaa taustoittaa Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja...
Vuonna 1917 Suomen väliaikainen hallitus asetti valtion oppikoulujen lukukausimaksuksi 20 markkaa (nykyrahassa n. 9 euroa). Kansallisarkiton oppikouluja koskevan tekstin mukaan erot valtion ja yksityisten oppikoulujen lukukausimaksujen kohdalla olivat suuria. Kalliolainen-blogissa suuri ikäluokka muistelee opintojaan Kallion yhteiskoulussa. Blogikirjoituksessa on mukana kuva tuntemattomasta lähteestä vuodelta 1958, jossa rehtori Hugo Knuutila kertoo lukukausimaksun olevan 14 000 markkaa (nykyrahassa noin 417 euroa). Rahanarvonlaskimen mukaan vastaava lukukausimaksu olisi vuonna 1965 ollut noin 190 markkaa. Tässä tulee ottaa huomioon inflaatio ja vuoden 1963 rahauudistus. Lähteet: Asetus Suomen valtion...
Jutta Grahnin mies ilmestyi ensimmäisen kerran Huovisen novellikokoelmassa Rasvamaksa. Se sisältyy myös Huovis-valikoimiin Vapaita suhteita ja Naiset on kultia.Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa aikaisemminkin.
