Hei, kappaleesta ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa nuottia. Kappaleen alkuperäisen version La Mamma ovat kirjoittaneet ranskalaiset Robert Gall ja Charles Aznavour, joista jälkimmäinen on myös esittänyt kappaletta. Kappale on käännetty ja sitä on esitetty useilla eri kielillä. Lähteet:Aznavour, Charles. Charles Aznavour [Nuottijulkaisu] : forty-two great songs arranged for voice & piano. London : Wise, cop. 1995.Kantola, Eija. Levyttänyt Eija Kantola. Nuottijulkaisu. Lahti : CAJ Music [n. 1993].Kantola, Eija. Kirkkaimmat tähdet. Nuottijulkaisu. Helsinki : F-Kustannus, 2001
Tutkielma pariloiduista porsaasta löytyy Antti Mäkisen suomentamana Parnasson numerosta 4/1999 (s. 414–417). Kaivattu kohta kuuluu siinä seuraavasti: "'Lahjat', kuten on tapana sanoa, 'tuovat ystäviä'." (s. 416)
Kielitoimiston sanakirja sanoo, että sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva. Verbiä laasta ei siis voi taivuttaa kaikissa persoonamuodoissa.LähdeKielitoimiston sanakirja: laasta https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/laasta?searchMode=all
Suomessa ei Hannu Räisäsen Erä-lehdessä 08/2024 julkaistun artikkelin "Lopullisesti hukassa?" mukaan ole enää paljon täysin asumattomia alueita. Joitain asuttamattomia paikkoja on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Artikkeliin laskettiin että pisin asustamaton suora on Suomessa 140 kilometriä pitkä ja sen päättymispisteet ovat Kilpisjärvellä tien E8 tuntumassa ja Enontekiön Hetan kylässä. Täysin varma analyysi ei ole, koska alueella saattaa olla esimerkiksi yksittäisiä mökkejä, joita ei karttapalvelussa näy.Suomessa suurimman ympyrän, jonka sisällä ei ole taloa, mökkiä tai tietä, voi piirtää saman artikkelin mukaan kartalle Lapin Lemmenjoen kansallispuistoon. Siitäkin asutukseen on pisimmillään 17 kilometriä. Suomen...
Linkeissä sekä kuva- että satukirjoja anteeksipyynnöstä ja anteeksiannosta.Anteeksipyyntö:https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=anteeksipyynt%C3%B6+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%222%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+ascAnteeksianto:https://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%222%22&lookfor=anteeksianto+kuvakirjat&type=AllFieldshttps://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=anteeksianto+sadut&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
"Norsupyssyksi" kutsuttiin asesuunnittelija Aimo Lahden kehittelemää 20 mm panssaritorjuntakivääriä L-39. Asetta kehitettäessä vaatimuksena oli, että luodin tuli läpäistä 30 mm:n panssari. Yli 800 m/s luodin lähtönopeudella ja VKT:n kehittämällä 148 gramman painoisella panssariluodilla saatiinkin riittävä läpäisykyky 1930-luvun lopun panssarivaunuille.Sotien jälkeen aseita myytiin keräilijöille pääasiassa Amerikkaan, jossa siihen on edelleen saatavana mm. patruunoiden latausvälineitä. Harrastelijat ampuvat pitkän matkan tarkkuusammuntoja tällä 500–600 metriin tarkasti ampuvalla aseella. | 20mm Lahti L39 Antitank Rifle (Shooting & History) (youtube.com)Lähde: Timo Hyytinen, Aimo Lahden asekeksinnöt
Sana on lainaa venäjästä ja tarkoittaa kiertämistä. Naverkatilla on tarkoitettu monenlaisia kiristystyökaluja.Tässä on mielenkiintoinen blogikirjoitus slaavilaisista lainasanoista suomenkielessä. Siellä naverkatin pohjaksi on annettu sanat навёртка (navertka) / навертеть (navertet).Veikko Ruoppilan Venäläisperäistä sanastoa suomen murteissa -kirjassa mainitaan selitys "naverkatti: 'kiristyskapula' ven. navjortka 'kerintä, kiertäminen'".Hiidenkivi-lehdessä on julkaistu artikkeli otsikolla Naverkatti on tiukalle kiertämistä. Linkissä on vain viittaustiedot, jos artikkeli kiinnostaa, kannattaa saatavuudesta kysyä suoraan omasta kirjastosta.
Kaksipohjaisen ns. haudekattilan käyttö on helppoa: alempaan osaa lisätään vettä, joka kiehuessaan kypsentää ylemmässä osassa olevat raaka-aineet. Haudekattila parhaimmillaan herkästi pohjaan palavien ruokien, esimerkiksi puurojen ja kastikkeiden valmistuksessa.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Maija Konttisen (1873-1949) runo "Kirkassilmä lapsi" alkaa: "Kirkassilmä lapsi, kuva Jumalan, vaeltaja pieni, tiellä taivahan". Runo sisältyy kirjaan Konttinen, Maija: "Koulutieltä : runoja ja suorasanaista" (Valistus, 1938).Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fiLastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Olisikohan kyseessä Steven Caldwellin Galax-sarja, jonka osat ovat Avaruuden muukalaisia, Avaruuden vartijat, Näkymätön planeetta sekä Tähtien sankarit. Kirjat ovat ilmestyneet vuosina 1980-81. Satakirjastojen kokoelmista löytyvät osat Avaruuden vartijat ja Näkymätön planeetta https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Caldwell%2C+Steven%22&type=Author&Finlandiakirjan sivuilta löytyy kansikuvia https://www.finlandiakirja.fi/fi/fantasiakirjallisuus-kauhukirjallisuus-tieteiskirjallisuus?filter_publication_year=5909&p=3&product_list_order=author_lastname
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arkisto vastaa Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa koskevista asiakas- ja potilasasiakirjoista. Tietopyynnön hyvinvointialueelle voi jättää sähköisellä tietopyyntölomakkeella (https://asiointi.vakehyva.fi/) tai paperisella lomakkeella. Sähköiseen asiointiin kirjaudutaan pankkitunnuksilla.Lisätietoa tietopyynnöistä löytyy täältä: https://vakehyva.fi/fi/tietopyynnot Tietoa Vantaan arkistoista löytyy täältä: https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/toimipiste/kaupunginarkisto
Oikea kirjoitusmuoto on pahvinkeräys, kun puhutaan kierrättämisestä, sillä silloin on kyse juurikin kierrätyksestä eli tietystä käsitteestä. Sen lisäksi Kiertokaari esimerkillisesti kirjoittaa sanat yhteen: Pahvi - Kiertokaari Kielikellon Yhteen vai erikseen -artikkeli auttaa pohtimaan yhdyssanaongelmia: Yhteen vai erikseen? - Kielikello
Voit saada aiheesta tietoa muun muassa alla olevista lähteistä; ensimmäinen on helposti lähestyttävä radio-ohjelma, jossa kasvifysiologi Kurt Fagerstedt kertoo aiheesta, ja toinen on tieteellinen artikkeli, joka paneutuu tarkemmin erityisesti niihin mekanismeihin, joiden kautta puut tunnistavat vuodenaikoja.Mattila, Leena & Kurt Fagerstedt (2016): Tiedeykkönen: Mistä puu tietää, onko nyt kevät, kun säähän ei voi luottaa? https://areena.yle.fi/podcastit/1-3255982Rajesh Kumar Singh, Rishikesh P Bhalerao, Maria E Eriksson (2020): "Growing in time: exploring the molecular mechanisms of tree growth". Tree Physiology, 41(4), sivut 657–678. https://academic.oup.com/treephys/article/41/4/657/5848548
Kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, joten vastaus perustuu ainoastaan kielioppilähteeseen, johon voit tutustua itse tarkemmin. Siinä sanotaan, että rinnasteisissa lausekkeissa liite on mukana yhdessä tai useammassa rinnastettavassa. Fokuspartikkeliliite -kin voi saada jälkimmäisessä rinnastettavassa asteikkotulkinnan 'jopa'. Esimerkkilauseessasi voi siis tämän perusteella ajatella, että jopa Maija innostui lätäkössä hyppimisestä. Kielitieteen asiantuntijalta voit kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnasta.LähteetIso suomen kielioppi: Fonologisia, morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=127Iso suomen kielioppi: Liitteen paikka https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys...
Helmet-kirjastojen asiakastietokoneilla on lähtökohtaisesti levyasemat ja Windows Media Player, mikä mahdollistaa tiedostojen kopioimisen CD:ltä koneelle tai tikulle. Ohjeistusta prosessiin löytyy täältä: https://support.microsoft.com/fi-fi/windows/cd-levyjen-tallentaminen-ja…
Kollega Tampereelta osasi kertoa oikean osoitteen: loru on nimeltään Porsaslaulu ja se on ilmestynyt ainakin julkaisussa Pääskysen joulukontti 1923, toimittaneet Helmi Krohn, Arvid Lydecken ja Salme Setälä. Lorun kirjoittajaa ei mainita, se on mahdollisesti joku toimittajista. Loru on luettavissa digitoituna Kansalliskirjaston sivuita https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/977251?term=Possu&term=possuja&term=possua&term=Kymmenen&term=possuista&page=48 . Julkaisun voi myös tilata kaukolainaksi Kuopion kirjaston kautta https://q.surveypal.com/kaukolaina3/0 .
Kuvauksesi mukaiset kehtolaulut löytyvät äänitteeltä "Sydänyön lauluja", joka on julkaistu lp-levynä vuonna 1980 (Lintu LINTULP180) ja cd-levynä vuonna 2008 (Lintu LINTUCD2008-1). Lp-levyn julkaisija on Lintu ja cd-levyn Esko Rahikainen, ei siis Love Records. Äänitteellä on eri esittäjiä."Kehtolaulu" alkaa: "Heijaa heijaa veikkaa nukkumaan". Sen on säveltänyt Pekka Ristola ja sanat ovat Larin-Kyöstin. Sen esittävät Pekka Ristola, Liisa Eskola ja Antero Hannula."Lapsentytön laulu" alkaa: "Aa lullaa Aatu saunan parvesta saatu". Sen on kansansävelmästä muokannut Esko Rahikainen ja sanoittanut Matti M. Ilkka. Laulun esittää Liisa Eskola.Voit tarkistaa äänitteen saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Kyseessä voisi olla eteläafrikkalaisen Martin Pistoriuksen Mykkä huuto: poika, joka jäi oman kehonsa vangiksi.Kun Martin oli 12-vuotias, hänen kurkkunsa tuli kipeäksi. Mystiset oireet valtasivat hänen kehonsa ja veivät häneltä vähitellen puhe- ja liikuntakyvyn kokonaan. Lopulta hän vaipui kooman kaltaiseen tilaan, mutta viiden vuoden kuluttua hänen mielensä heräsi eloon vaikka hän ei pystynyt puhumaan tai liikkumaan. Lopulta hän saa tietokoneen välityksellä yhteyden ulkomaailmaan, ja löytää netistä lopulta myös rakkauden.
Näet kirjan saatavuuden parhaiten Finna-tietokannasta. Suora linkki: Koti ja kasarmi : muistikuvia elämästäni | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | Finna.fi Muut kirjastot -pudotusvalikosta näet muiden kirjastojen tilanteen. Julkaisijatiedot: Säkylä: I. Hemberg, 2000.
Lähden siitä olettamuksesta, että kyse on suomalaisista lähteistä. Kyselin asiasta Harrastuksena sukututkimus -ryhmästä Facebookissa, ja sukututkimuksen harrastajat ja ammattilaiset arvelivat vahvasti, että kyse on väärin tulkitusta tekstistä - onhan vanhojen käsialojen lukeminen välillä todella hankalaa. Todennäköisimmin kyseessä voisi olla "vattusot", "wattusot" tai "vattensot" eli vesipöhö. Tai "utsot" joka on tarkoittanut ripulia. Tai kenties "tvinsot", nk. hivutustauti, jolla on yleensä tarkoitettu keuhkotautia. Mitään tämän varmempaa on hankalaa sanoa, kun käsillä ei ole alkuperäistä lähdettä. "Votnot"-käsitettä ei ole ollut pappien käyttämässä kuolinsyiden luettelossa. Termien lopusta löytyvä "sot" on vanhahtavaa ruotsia ja...
