Keppi on taikavarpu, jollaisella on perinteisesti etsitty mm. kaivon paikkaa. Sillä on voitu yrittää etsiä myös malmia, öljyä tai muuta maan alla piilevää varantoa.LisätietoaYle: Kaivon paikan etsintään ei ole kunnon keinoa https://yle.fi/a/3-6759835Savon Sanomat: Löytääkö taikavarpu vettä? https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3009162Wikipedia: Taikavarpu https://fi.wikipedia.org/wiki/Taikavarpu
Laulu "Sankarilaki" alkaa: "Kynti merta hän vain tuota lainehtivaa". Laulusta käytetään myös nimeä "Viikinkilaulu". Laulun alkuperäinen nimi on "Vikingabalk". Laulun on säveltänyt Bernhard Henrik Crusell. Tämän suomenkielisen sanoituksen (neljä säkeistöä) on tehnyt Kyllikki Solanterä. Alkuperäinen sanoitus on Esaias Tegnérin teoksesta "Frithiofs saga". Runossa oli alun perin 24 säkeistöä. Anneli Asplundin mukaan laulun käänsi ensimmäisen kerran Carl Axel Gottlund.Laulu sisältyy Anneli Asplundin toimittamaan nuottiin "Lauluja Lönnrotin ajoilta" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002; ruotsin- ja suomenkieliset sanat, melodianuotinnos). Nuotin lopussa on tietoja lauluista. Laulu sisältyy myös vanhoihin koululaulukirjoihin, esimerkiksi Lauri...
Lenita ja lauluyhtye Tytöt: Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Styrman, Marketta Korhonen, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig. (Lähde:https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/04/laulavia-mannekiineja-ja-ihoa-hivelevaa-mokkanahkaa )Kirjassa Airisto, Lenita: Elämäni ja isänmaani (2017) sivulla127 kerrotaan lauluyhtye Tyttöjen kokoonpanoksi Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Rydman, Marketta Kivikoski, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig.Kasvoja ja nimiä emme pysty yhdistämään.
Emme ikävä kyllä onnistuneet löytämään täysin kuvaustasi vastaavaa kirjaa. Lähimmäksi osuu kanadalaisen Zeppa Jamien teos Ylitse taivaan ja maan (2000), jossa hän kertoo omista kokemuksistaan opettajana Bhutanissa. Suomalaisnaisen kokemuksia Aasiasta käsittelee puolestaan Päivi Ahosen teos Toden maat, unen maat: työtä ja arkea monien kulttuurien Aasiassa (2021).
Hei,Tämäpä vaati kaivelua ja löytyi tuloksia vain hieman. Vahvistus löytyi sille, että kyseessä on nimenomaan Juvel-jauhojen todennäköisesti ainakin pussin kyljessä ollut ohje, joka on tietysti saattanut olla myös lehdessä mainoksen yhteydessä (muita kakku- peruspulla- jne. ohjeita kyllä löytyi).Liittenä kuva mainoksesta, jossa Taalainmaan pitko mainitaan ja mainoksessa on myös kuva pitkosta. Mainos löytyi Kotiliesi-lehdestä 21/1971. Lehti löytyy varastoituna Joensuun pääkirjaston varastosta, mutta en onnistunut muutamien vuosikertojen selailulla löytämään itse reseptiä. Juvel-jauhopussin kuva löytyi myös Työväenmuseo Werstaan kokoelmista, mutta kyseisen pussin kuljessä on vain Juvel-sarvien ohje. Pohjola-Nordistienkaan joukosta ei...
Tämä äänite on Turun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa kasettina. Sitä ei lainata kotiin, mutta voit saada sen omaan kirjastoosi kaukolainana lukusalilainaksi kahdeksi viikoksi. Sinun kannattaa käydä omassa kirjastossasi ja kysyä, onko siellä mahdollista kuunnella kasettia jollain laitteella tai onko mahdollista tuoda oma laite ja kuunnella kasettia jossakin kirjaston sisällä olevassa tilassa. Jos kuuntelu on mahdollista, voit tehdä kaukopalvelupyynnön kirjastossasi. Kaukolainaus on maksullista.Mitään käsiohjelmaa tai muuta memorabiliaa meillä ei ole. Ehkä voisit kysyä myös Turun Nuoresta Teatterista niitä.Kasetti löytyy myös Kansalliskirjastosta Helsingistä.Finna.fi https://finna.fi/Record/vaski.4332549?sid=4866506292
Hei,Tietysti Heikki Turusen tuotanto on murteella kirjoitettua. Muista tulee mieleen polvijärveläisen Seppo Lappalaisen tuotanto. Vaikkei siinä samassa mittakaavassa murretta käytetäkään kuin Turusen kirjoissa, on esim. Akaton mies -kirjassa vaihtelevasti murteellista dialogia.Tuoreemmista löytyy Sanna Hukkasen sarjakuva Juuri ja Esko-Pekka Tiitisen Anjan lähes erinomainen elämä.Pienempien ja tuntemattomamapien paikallisten kirjailijoiden tuotannosta löytynee lisää. Rikhard Palm on kirjoittanut Nuukavaarasta (Nuukavaaran tarinoita sekä Nuukavaaran hulvatonta elämää) sekä Salme Kanaselta romaani Punaiset revontulet. Pakinoita löytyy mm. Amalia Piiroisen päiväkirja : arkissii turinoita joivvarresta. Joensuun pääkirjaston Pohjois-...
Tuottajien näkemyksiä kauppojen halpamerkeistä ja tuotteisiin liittyvästä tulonjaosta voi lukea esimerkiksi seuraavista verkkoartikkeleista:https://www.apu.fi/artikkelit/maitotilallinen-pyytaa-kuluttajia-valttamaan-kauppojen-omia-tuotemerkkeja https://yle.fi/a/74-20084890 https://www.suomenuutiset.fi/moni-maataloustuottaja-tuottaa-ruokaa-ilman-palkkaa/
Tästä Veikko Samulin säveltämästä ja Jori Nummelinin sanoittamasta kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen sanat ja soinnut löytyvät verkosta esimerkiksi Chordify-palvelusta (https://chordify.net) ja "Ultimate guitar" -palvelusta (https://www.ultimate-guitar.com).
Kaupoissa saa myydä ainoastaan kasvatettujen lintujen munia. Näistä yleisin on kana, mutta sen lisäksi myynnissä voi olla esimerkiksi viiriäisen, hanhen, ankan tai helmikanan munia. Sekä kanan että muiden lintujen munien tuotantoon ja myyntiin liittyvästä lainsäädännöstä löytyy tietoa mm. Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/oppaat/munien-myynti/kananmunien-ja-muiden-linnunmunien-tuotanto-ja-myynti/. Luonnonvaraisten lintujen munia ei saa kerätä. Myös rauhoittamattomat lintulajit ovat rauhoitettuja pesimäaikaan (ks. Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666#P25a).
Teoksessa Das Antlitz Finnlands (1942) on Eino Leinon runon Hymni tulelle saksannos Hymne an das Feuer. Luettelointitiedoissa ei valitettavasti kerrota runon saksantajaa.Teos on Turun yliopiston kirjastossa, mutta sieltä sitä ei saa kotilainaan. https://www.finna.fi/Record/utu.9915539855405971?sid=4865656402#tocMikäli haluat teoksen kotilainaan, sinun kannattaa tilata se oman lähikirjastosi kautta Varastokirjastosta kaukolainaan.Teos Doch ein Lied steht über allen (2017) sisältää Mandred Sternin saksannoksia Leinon runoista. Teoksessa on myös Hymne an das Feuer. Kyseistä teosta ei kuitenkaan näytä olevan kuin Deutsceh BIbliothekin, Helka-kirjastojen ja Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmissa.https://www.finna.fi/Record/helka....
Tiettyyn paikkaan sijoittuvia teoksia voi etsiä Kirjasammosta tekemällä ensin haun kaupungin nimellä, avaamalla sitten jonkin hakutuloksen, jonka tiedoissa mainitaan kyseinen kaupunki Konkreettiset tapahtumapaikat -kohdassa, ja sitten klikkaamalla teostiedoissa tätä tapahtumapaikan nimeä.Madridiin sijoittuvia teoksia olisivat esimerkiksi seuraavat:C. J. Sansom: Talvi MadridissaMiguel de Unamuno: UsvaElsa Osorio: Nimeni on LuzJonathan Davis: Madridin enkelitAlmudena Grandes: LuluCamilo Jose Cela: MehiläispesäJavier Marias: Valkoinen sydänJoseph Peyre: Veri ja valkoiset vaatteetBen Lerner: Lähtö Atochan asemaltaArturo Pérez-Reverte: MiekkamestariEduardo Mendoza: KissatappeluFernando Aramburu:TervapääskytBarcelonaan puolestaan sijoittuvat...
Kansakoulujen ammatinvalinnanohjauksen järjestämisestä vastasivat työvoimaviranomaiset. Järjestelmälliselle ammatinvalinnan opastukselle antoi meillä alkusysäyksen vuonna 1939 Helsingissä työnvälitystoimiston nuoriso-osaston yhteyteen perustettu ylimääräinen ammatinvalinnanohjaajan toimi. Helsingin ammatinvalinnanohjauksesta kerätyt kokemukset muodostivat perustan, jolta sittemmin aloitettiin koko maan kattava ammatinvalinnan opastus. Vuoden 1961 alussa astui voimaan Laki ammatinvalinnanohjauksesta (22.1.1960/43), jonka mukaan "tehtävien alueellisesta suorittamisesta huolehtivat työvoimapiireittäin ammatinvalinnanohjauksen piiritoimistot". Piiritoimiston johdon ja valvonnan alaisena toimi piirin alueella "tarpeellinen määrä...
Kirkonkirjat näyttävät olevan ruotsinkielisiä. Löysin ne linkin kautta Kansallisarkiston kokoelmista astiassa. Linkki Astiaan.Hakusanoina siis Nykarleby församlings arkiv ja Konfirmationslängder
"Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen, miten koulupäivä jaetaan opetusjaksoihinja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotojakäytetään", sanotaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 . Koulut voivat päättää välituntikäytännöistään itsenäisesti, mutta yleinen käytäntö leinee ainakin alakouluissa se, että välitunneilla mennään ulos. Esimerkiksi kuopiolaisen Pyörön koulun Pedanet-sivulla välitunteja kuvataan näin: "Joka päivä on ns. pitkä välitunti klo 9:30-10:00. Silloin välitunnilla on myös ohjattua liikunnallista toimintaa. Kentän viereinen metsä on raivattu pitkiä välitunteja varten oppilaiden välituntialueeksi. Muilla välitunneilla metsä ei ole...
Keräilijän aarteet – Kupittaan savi -teoksessa kerrotaan, että esineen pohjaan maalatut nimikirjaimet kertovat sen, kuka tuotteen on suunnitellut ja/tai maalannut koristelun. Kun Marjukka Pääkkönen-Paasivirta toimi tehtaan taiteellisena johtajana 1950-luvulla, käytännöksi vakiintui, että tuotteet merkittiin tussisigneerauksella: Made in Finland ja suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet. Kupittaan saven esineiden tunnistamista vaikeuttaa se, etteivät he käyttäneet vuosileimoja. Salakari & Kalha: "Keräilijan aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011) löytyy Lastu-kirjastoista: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.317169?sid=4862061502Täältä löytyy yksi listaus Kupittaan saven taiteilijoiden signeerauksista: https://www.signaturer...
Löysin ensimmäisen maininnan runosta Perhonjokilaako -lehdestä 16.10.2014. Linkki ostettavaan lehteen.En päässyt katsomaan, onko lehdessä mainittu tekijää.Muissa netistä löytyvissä runoissa ei mainittu tekijää. Runo saattaakin olla jonkin onnittelukortin teksti.Olisi tärkeää mainita aina tekijä lainaamansa tekstin yhteydessä. Mielellään myös teos, jossa teksti on ollut. Linkki lainausten ottaminen tekstistä.
Alla lukuisia yleiskirjoja Suomen historiasta. https://tinyurl.com/Suomen-historiaa https://tinyurl.com/Suomen-historia Suosittelen Jouko Vahtolan Suomen historia: kivikaudesta 2000-luvulle [2017], sekä Henrik Meinanderin Suomen historia: linjat, rakenteet ja käännekohdat [2017].Lisäksi vielä Veijo Meren laadukkaasti ja vetävästi kirjoitettua kirjasarjaa:- Maassa taivaan saranat: suomalaisten historia vuoteen 1814 - Huonot tiet, hyvät hevoset: Suomen suuriruhtinaskunta vuoteen 1870- Ei tule vaivatta vapaus: Suomi 1870–1920 - Suurta olla pieni kansa : itsenäinen Suomi 1920-1940 https://tinyurl.com/Veijo-Meri Laaja listaus Suomen sotahistoriaa käsittelevistä kirjoista, joista voi valita itselleen...
