Valitettavasti kirjan kappaleet ovat kadonneet tai jouduttu poistamaan. Kirjasta ei ole enää yhtään kappaletta jäljellä rekisterissä. Laitan kirjan nimekkeenkin piiloon, jotta se ei johtaisi harhaan.
Helsingin kadunnimien historiasta julkaistu kirjasarja on digitoituna luettavissa:Helsingin kadunnimet 1Perinteisessä kirjamuodossa teoksen voi lainata Helmet-kirjastosta Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Joulunvastaisen yön valvomista on nimitetty "kukon kengittämiseksi". Sanonnan on ajateltu liittyvän siihen, että tällöin valvotaan kukonlauluun asti. Sen alkuperä liittynee kuitenkin saman nimiseen perinteiseen joululeikkiin. Haastava leikki piti osanottajat usein hereillä aamunkoittoon asti, minkä vuoksi jouluyön valvojaisia on alettu kutsua kukon kengittämiseksi."Sitten piti vielä ruveta 'kukkoa kenkittämään.' Pojat hakivat 'saavintangon porstoosta' ja käänsivät pitkäntuolin sivupenkin kanssa rinnan noin sylen päähän sekä asettivat tangon näiden päälle; sitten he panivat tallukkaan sekä penkille, että tuolille kummallekin puolelle tankoa noin kyynärän etäisyydelle. Kengittäjä istui pitkin päin tangolle ja nosti jalkansa ristiin sille...
Kyseinen säkeistö on peräisin J. L. Runebergin kirjoittamasta runoteoksesta Fänrik Ståls sägner (suomeksi Vänrikki Stoolin tarinat) ja sen runosta nimeltä von Essen. Runon säkeistö menee ruotsiksi näin: "Och tack för det vackra minne, du väckt i mitt hjärta, du, och tack för ditt arga sinne, - och drag åt helvete nu!”
Kysymykseen on vaikeata antaa täsmällistä vastausta. Esimerkiksi eduskunnan pöytäkirjoista salamurha-termi löytyy 17 kohdasta. https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx#Default=%7B%22k%22%3A%22salamurha*%22%2C%22o%22%3A%5B%7B%22p%22%3A%22Laadintapvm%22%2C%22d%22%3A1%7D%5D%2C%22r%22%3A%5B%7B%22n%22%3A%22Asiakirjatyyppinimi%22%2C%22t%22%3A%5B%22%5C%22%C7%82%C7%8250c3b67974c3a46b69726a61%5C%22%22%5D%2C%22o%22%3A%22AND%22%2C%22k%22%3Afalse%2C%22m%22%3A%7B%22%5C%22%C7%82%C7%8250c3b67974c3a46b69726a61%5C%22%22%3A%22P%C3%B6yt%C3%A4kirja%22%7D%7D%5D%2C%22l%22%3A1035%7DSuosittelisin kysymään Kotuksen (Kotimaisten kielten keskus) palvelusta aiheesta. kirjaamo@kotus.fi
Helsingin kadunnimet 1 -julkaisussa kerrotaan, että Jakomäen alueen nimi on muodostettu vanhasta, jo 1760-luvulta tunnetusta paikannimestä Jacobacka. Wikipediassa taas kerrotaan Maanmittaushallituksen arkistossa olevan merkinnän alueesta nimeltä 'Jacobacka' vuodelta 1692. Ensimmäinen karttamerkintä nimeltä mainiten on Ruotsi-Suomen isojaon ajalta 1775.Jos tieto Jakobacka nimisestä paikasta vuodelta 1692 pitää paikkansa, niin nimi on ollut olemassa jo ennen isojakoa tai myöhäisempää uusjakoa.Jakomäenkallio on kymmeniä metrejä merenpinnan yläpuolella, joten ehkä alueen jakava kallio on antanut paikalle nimen?Helsingin kadunnimet 1Jakomäki – WikipediaKaupunginosan historia - Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä
Helsingin Henki oli kaupungin henkilöstölehti, joka ei ilmesty enää. Ensimmäinen painettu lehti ilmestyi vuonna 1989 ja viimeinen ilmestyi vuonna 2021. Alkuun lehti jaettiin kaupungin toimipisteisiin ja myöhemmin kaupungin henkilöstölle kotiosoitteisiin. Vanhoja, painettujen lehtien näköisversioita voi selata Issuu-palvelussa. Kun kaupungin uusi intra julkaistiin vuonna 2022, Helsingin Henki sulautui osaksi sitä.
Die Atome und die menschliche Erkenntnis julkaistiin englanniksi nimellä Atoms and human knowlege Bohrin vuonna 1958 ilmestyneessä kirjoituskokoelmassa Atomic physics and human knowledge.Atomic-Physics-and-Human-Knowledge.pdf
Kyseisen lauseen sisältävä Alexander Popen runo on nimeltään ”An Essay on Criticism”, joka on julkaistu vuonna 1711. Popen elämäkertatietoja sisältäneissä teoksissa runon nimi oli suomennettu esimerkiksi Tutkielma (tai koelma) arvostelusta ja Tutkielma kirjallisuuden arvostelemisesta, mutta itse runoa ei ilmeisesti ole suomennettu kokonaisuudessaan. Tuon runon suomennosta on kysytty aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-niin-etta-alexander-popen?language_content_entity=fi eikä silloinkaan suomennosta löytynyt. Suuressa sitaattisanakirjassa tuo kohta ”Fools rush in where angels fear to tread” on käännetty ”Hullut ryntäävät sinne, minne enkelitkin pelkäävät astua” (s. 70). Lähteet: Koskimies, R. & Harjulehto, S...
Iltasella on yleinen Karjalassa, Savossa, Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Suomen murteiden sanakirja ei vielä yllä vissiin-sanaan asti, joten sen yleisyyttä jossain murteessa täytyisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta.LähteetSuomen murteiden sanakirja: Iltasella: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c21830df2c252ca7d48…Iltasella levikkialue (kartta): https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=174733
Viron kielessä osa viikonpäivien nimestä on mallia "kolmapaev, neljapaev" eli päivien nimet tulevat numeroista, ks. https://fi.wikibooks.org/wiki/Viron_kieli/Sanasto Sunnuntai on viroksi pühapaev ja lauantai laupaev - lauantain nimi viittaa sekä suomessa, virossa että ruotsissa pesemiseen tai peseytymiseen ja siihen, että pesuhommat hoidettiin ennen pyhäpäivää. Suomenkin kielessä osa viikonpäivien nimistä lienee ollut viron mallia.Lisätietoa:https://kotus.fi/sana/lauantai/Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto
Suomalaiset kirjastotietokannat eivät oikein taivu tämäntyyppisten kirjojen etsimiseen. Esimerkiksi kirjastojen yhteisestä Melinda-tietokannasta ei löytynyt yhtään kirjaa, jossa olisi sekä kreikan- että suomenkielinen teksti, mutta en voi olla varma, etteikö sellaisia kuitenkin olisi joskus julkaistu.Ruotsissa on julkaistu joitain teoksia, joissa on kreikan- ja ruotsinkielinen rinnakkaisteksti, esimerkiksi:Mithridateskriget : Mithradateios / Appianos ; översättning med kommentar av Paavo RoosTheogonin ; och Verk och dagar / Hesiodos ; tolkade av Ingvar Björkeson ; inledning och kommentar av Sture LinnérEnglanniksi ja kreikaksi tekstejä löytyy Loeb Classical Library -sarjasta. Sarjassa on julkaistu esimerkiksi...
Kirjaston ruokakirjoista vain ani harvasta löytyy porkkanakakun resepti. Kotiruoka-kirjassa vuodelta 1976 ohjetta ei ole. Vuoden 2000 painoksesta ohje löytyy, ja siinä sulatejuusto ja tuorejuusto ovat vaihtoehtoisia ainesosia. Vuonna 2011 ilmestyneessä Kotileipuri-kirjassa kehotetaan käyttämään kuorrutteessa Philadelphia-tuorejuustoa. Satakunta vuotta sitten ilmestyneissä lehdissä on julkaistu porkkanakakun ohjeita, mutta niissä ei ole ollut minkäänlaista kuorrutusta.Sana "porkkanakakku" esiintyy suomalaisissa sanomalehdissä silloin tällöin 1900-luvulla, mutta sanan esiintyminen lähtee nousuun 1970-luvun lopulla ja varsinainen huippu saavutetaan 2010-luvulla. Ruotsalaisista lehdistä saadaan samansuuntainen tulos sanalla "morotskaka"....
Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry on kerännyt verkkosivuilleen joululaulujen saamenkielisiä sanoja. Jouluyö, juhlayö löytyy sivustolta pohjoissaameksi nimellä Jaskadis ija sis, inarinsaameksi otsikolla Juovlâijjâ, juhleijjâ ja koltansaameksi otsikolla Rosttovinn, prääʹzneǩinn. Pohjoissaameksi kappaleesta on ilmestynyt toinenkin käännös otsikolla Illu lea, juovla lea, mutta sen sanoja en tähän hätään löytänyt verkosta. Meänkieliset sanat löytyvät ainakin Ruotsin kirkon tuottamasta Kauneimmat joululaulut –vihkosesta.
Videot netissä ovat usein peilikuvia muutamasta syystä:Tekijänoikeuksien kiertäminen: Monet alustat käyttävät automatisoituja järjestelmiä, jotka tarkistavat videoiden sisällön tekijänoikeuksien rikkomusten varalta. Jos järjestelmä tunnistaa videon sisällön vastaavan tekijänoikeussuojattua materiaalia, se saattaa poistaa sen. Kääntämällä videon peilikuvaksi sen data eroaa alkuperäisestä, mikä vaikeuttaa tunnistamista. Samasta syystä videoita saatetaan rajata, zoomata tai muokata muilla tavoilla. Äänen tunnistamista vältetään lisäämällä peittävää musiikkia tai muuttamalla äänenkorkeutta esimerkiksi nopeuttamalla tai hidastamalla videota.Selfie-videoiden peilikuva-asetus: Monet kuvaavat selfie-videonsa peilikuva-asetuksella, koska he ovat...
Valittevasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista sarjaa ja tietokannoistakaan ei ollut apua. Etsin mm. Kavin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Passien historiasta on ilmestynyt mm. seuraavat kirjat:Bixby, Patrick: Licence to TravelHaara, Paula: Ruumiin ja dokumenttien kytkökset : Suomen passin historiaaLövgren, Anna-Brita: Staten och folk på väg. Pass i Sverige från Gustav Vasas tid till 1860Salter, Mark B.: Rights of PassagePasseista annettiin asetukset vuosina 1862 ja 1888. Vanhemman asetuksen teksti löytyy verkosta: https://histdoc.net/historia/passi1862.html Uudemman asetuksen teksti löytynee teoksesta Suomen asetuskokoelma vuodelta 1888.Lisäksi Kaisa Kyläkoski on käsitellyt passien historiaa 1800-luvulla lyhyesti blogikirjoituksessaan: https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2020/05/passit-1800-luvulla.htmlItse kysymykseen en osaa suoralta kädeltä vastata. Osa Puolasta...
