Tässä 16.1. kirjoitettu vastaus samanaiheiseen kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-monta-1952-syntynytta-elossa-1?language_content_entity=fiEsimerkin mukaan 1945 syntyneet ovat vuoden 2023 lopussa olleet 78-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynytta kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 70 490.
Kaiketi elokuvatähden tässä voi ajatella käyttävän yksinkertaisesti puhekieltä."Puhekieli ja kirjakieli poikkeavat toisistaan suuresti. Niiden erot johtuvat tehtävän erilaisuudesta: puhekieli on olemassa lähiyhteyttä, kirjakieli kaukoyhteyttä varten. Keskustelussa ei yleensä ole aikaa täsmällisimpien ilmausten etsimiseen eikä lauseiden huolelliseen rakentamiseen, -- " (Päivi Rintala, Tyyliopin perusteita. – Teoksessa Suomen kielen käsikirja)Puhekieli harvoin on kieliopillisesti täysin korrektia. Siihen sisältyy paljon kielioppisääntöjen vastaista ainesta. Kieltä äidinkielenään puhuvatkin sortuvat säännöllisesti suullisessa ilmaisussa virheisiin, joita tuskin kirjoittaessaan tekisivät. Sitä paitsi, Closen haastattelussa käyttämä "one of the...
Tässä klassisia tyttökirjoja ja niitten kirjoittajia :Louisa May Alcott : Pikku naisia ym.Susan Coolidge : Katyn toimet, Katy koulussa ym.Frances Hodgson Burnett : Pikku prinsessa ymJean Webster : St. Ursula koulun tytöt ym.Lucy Maud Montgomery : Anna-sarja, Runotyttö-sarja ym.Laura Ingalls Wilder : Pieni talo preerialla-sarjaHelen Dore Boylston : Helena-sarjaMerri Vik : Lotta-sarjaSara Kokkonen on kirjoittanut tyttökirjoista tietokirjat "Kapina ja kaipuu" -kultaiset tyttökirjaklassikot "Avain 2015 ja"Rasavillejä ja romantikkoja - rakkaat suomalaiset tyttökirjat" Avain 2013. Näitä kirjoja selatessa muistot tulvivat aikuiselle naiselle mieleen.Jos haluamaasi kirjaa ei löydy kirjaston hyllystä, se saattaa olla kirjaston varastossa.
Sellaisilla suurta määrää tarkoittavilla ilmauksilla kuin satoja, tuhansia, kymmeniä tuhansia jne. tuskin on aivan täsmällistä määritelmää – lukuarvoista puhumattakaan. Niillä ilmaistaan eräänlaista epämääräistä paljoutta, jossa tarkkuus ei ole olennaista. Intuitiivisesti voisi ajatella, että jotta voidaan perustellusti puhua esimerkiksi "sadoista" ihmisistä, määrän täytyisi olla enemmän kuin sata tai pari sataa, mutta kuitenkin siinä määrin alle tuhat, että ylöspäin tuhanteen pyöristäminen tuntuisi asian tarpeettomalta paisuttelulta. Lähes tuhatpäisistä ja sitä suuremmista ihmisjoukoista mitä luultavimmin puhuttaisiin jo tuhat-pohjaisiin ilmauksiin turvautuen – tuhatkunta, toista tuhatta, tuhansia... Toisaalta, paljouden runsauden ja edes...
Tarkempaa etymologiaa adverbille hällä väliä ei löydy.Väli-sanaa käytetään sen konkreettisemman merkityksen lisäksi myös suhtautumista, asennoitumista, varsinkin yhdentekevänä pitämistä tarkoittavissa yhteyksissä.Hällä tulee hän-pronominin adessiivimuodosta hänellä. Yleiskielisen vokaalivartalon häne- sijasta puhutussa kielessä voi esiintyä ulkopaikallissijoissa myös ne-ainekseton vartalo: Eikä hällä ollu mitään papereit siinä itsellään.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4li?source=suggestion#s6https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=100
Stadin slangin sanakirjassaan Heikki Paunonen ajoittaa 'biisin' 70-luvulle. Asussa 'piisi' (tai jopa 'piesi') sitä on tavattu jo 60-luvun puolella.– Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Laulussa "Pieni marttyyri" pyhäkouluun haluaa Anna. Viimeisessä säkeistössä äiti ei käy Annan haudalla, mutta Anna odottaa isäänsä "verimekko kädessänsä" rannalla, jonne isä ei pääse kulkemaan virran yli. Tällaista laulua on etsitty aiemmin tässä palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/50-luvulta-muistan-laulun-joka?language_content_entity=fi
Alue on laaja ja hyviä kirjailijoita paljon, mutta tässä muutama ehdotus kirjailijoista ja luettavista kirjoista. Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu tai Meren ja veren liitto Anu Kolmonen: Taapelitaivas Ann-Helen Laestadius: VarkausKatariina Vuori: Kasvun paikkaKatri Rauanjoki: Jonain keväänä heräänPauliina Vanhatalo: Vastuulliset
Emme valitettavasti löytäneet teosta. Tunnistaisitko sen näiden Kirjasammossa kuvailtujen kirjojen joukosta? Niissä on tapahtumapaikkana autio saari, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap50251
Niin paljon kuin Beatlesia onkin käännetty, tästä kappaleesta en onnistunut löytämään suomenkielistä versiota. Sitä ei esim. ole Kaikkien aikojen The Beatles -suomennokset kokoelmalla. Joku on kääntänyt lyriikat Lyrics translate -sivustolle, näitä tuskin on tehty laulettavaksi.
Kotilieden ja Apun vanhoja vuosikertoja pääsee lukemaan Kansalliskirjaston lukusalissa.Kotilieden saatavilla olevat numerot löydät täältä: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421467?sid=4905694338 ja Apun täältä: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422070?sid=4905695502.Anttilan kuvastot kuuluvat materiaaleihin, joita kirjastot eivät säilytä. Kuvastoja voi saada käsiinsä esimerkiksi kirpputoreilta tai huutokaupoista.
Yhdistymisvapaus kuuluu ns. poliittisiin perusoikeuksiin. Perustuslain 13 § toteaa: 13 §Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.**Voit halutessasi tutustua esim. julkaisuun Yhdistysoikeus:https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994333332806250?sid=...
Tässä vastaus Suomen etymologinen sanakirja - Kotus mukaan:kommervenkki (1900–) ’outo asia, metku, kikka’murresana (rinnalla mm. komervenkki, kommerfeltti, kommervehje, kommerverkki), jonka taustalla on sana komme (kompeet) ’juoni, metku, konsti; taikakalu(t)’.
Porkkalan luovutuksesta Neuvostoliiton vuokra-alueeksi sovittiin Pariisin rauhansopimuksessa. SopS 20/1947https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020/19470020_2#idm46263581729808Porkkalan palautuksesta sovittiin lailla 341/1956https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/341-1956.pdfVuokraamisesta aiheutuneista maksujärjestelyistä saa lisätietoja Kansallisarkistosta. Asiaa hoiti Valtiokonttori, jonka arkisto tuolta ajalta on Kansallisarkistossa.Kortisto Porkkalan palautuslain päätöksistä ja luovutussopimuksista (1940-1960)https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-107718.KA_VAKKA-188263.KA/CollectionList?hiddenFilters%5B%5D=hierarchy_top_id%3A%22narc.VAKKA-107718.KA%22&hiddenFilters%5B%5D=%21id%3A%22narc.VAKKA-107718.KA%22&type=...
Kyseessä lienevät Anne Farrellin Meidän sakki -kirjat, "riemukas teossarja Mitchellin perheen tapahtumarikkaasta elämästä australialaisella karjatilalla": Meidän sakki tempaisee (The gift-wrapped pony), Meidän sakki huolestuu (The calf on Shale Hill), Meidän sakki uurastaa (Eight days at Guara) ja Meidän sakki edistyy (Shadow summer). Perheessä on kuusi jäsentä: isä, äiti, tytöt Lesley ja Val(erie) sekä pojat David ja Ian. Kirjat ilmestyivät suomeksi vuosina 1981–83.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokanta löytyy osoitteesta helmet.finna.fi. Heti etusivulla on hakulaatikko, voit kirjoittaa siihen kappaleen nimen. Nimi kannattaa laittaa lainausmerkkeihin, niin haku hakee sanoja peräkkäin (esim. "Surun pyyhit silmistäni"). Kun olet tehnyt haun, vasemmalle puolelle tulee rajaa hakua -valikko. Valitse Aineistotyyppi-kohdasta nuotti. Jos valikossa ei ole vaihtoehtona nuottia, se tarkoittaa ettei kirjastossa ole nuottijulkaisua, jossa kappale on.Jos kappaletta ei löydy Helmetistä, voit kokeilla Suomen kirjastojen yhteistä tietokantaa, jonka osoite on finna.fi. Näitä nuotteja voi mahdollisesti saada kaukolainaksi tai käydä katsomassa kirjastoissa paikan päällä. Lisäapua kannattaa kysyä suoraan...
Kiitos-sana on johdos verbistä kiittää. Kiittää-verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme (esim. karjalan kiitteä, viron kiita). Verbin etäisempi alkuperä on epäselvä, mutta se vaikuttaa johdokselta, jonka kantasanaksi on arveltu samaa vanhaa vartaloa, josta on muodostettu myös verbi kiehua. Toisaalta merkityssuhteet eivät tule tätä selitystä. Kiittää-verbi saattaa olla myös vanha balttilainen laina, joka olisi samaa juurta kuin liettuan giedoti ’laulaa’.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Kyseessä on kaiketikin Oy Suomalainen mallihuone (1933 – 1983)Teoksesta Tujunen – Rosma – Moisio: Suomalainen mallihuone 1933-1983 (1983) löytyisi lisätietoa, mutta julkaisu on luettavissa vain Kansallikirjastossa.https://finna.fi/Record/fikka.3264599?sid=4906442988https://www.kansalliskirjasto.fi/fiMyös alla olevista linkeistä löytynee kiinnostavaa tietoa aiheesta.https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/suomalmallihuone.shtmlhttps://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/tamppukutehdas.shtmlhttps://finna.fi/Record/hkm.A2725720-A2BE-4E1F-97EA-ABC4887CBD97?sid=4906440330https://finna.fi/Record/elka.143409868787500_148490341894300?sid=4906440330
