Tietoa kirjailija Helena Meripaasista löydät esimerkiksi Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/meripaasihelena.shtml
Helena Meripaasin kirjat on kustantanut Otava, joten hänen tietonsa löytyvät myös kustantajan nettisivuilta http://www.otava.fi/ : valitse ensin yleinen kirjallisuus > kirjailijat > kotimaiset kirjailijat > kirjailijan nimi alasvetovalikosta.
Väinö Linnan romaani kertoo Suomen ja Neuvostoliiton välillä käydystä sodasta (ns. jatkosota) vuosina 1941-1945. Romaanissa on kerrottu sotatoimista rintamalla suomalaisen sotamiehen näkökulmasta. Kirja löytynee Suomen jokaisesta yleisestä kirjastosta, joten se on helppo saada käsiinsä luettavaksi.
Hyvä teoksia Tuntemattoman sotilas –romaanin maailmaan ovat Risto Lindstedtin kirja Väinö Linna: kansakunnan puhemies (tausta teoksen synnylle, teoksesta, vastaanotto) ja Ilkka Malmbergin teos Tuntemattomat sotilaat (syvennetään romaanin henkilöhahmoja).
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyy monenlaisiin Tuntematonta sotilasta koskeviin kysymyksiin vastauksia, hae teoksen nimellä https://www.kirjastot.fi/kysy/haku .
Yleisin selitys neekeri-nimitykselle tulee painomusteesta: ennen vanhaan oikovedoksia lukevien toimittajien kädet ja kasvotkin olivat usein painomusteessa. Myös ruotsin kielessä on ollut käytössä sanonta "tidningsneger". Sanat löytyvät esimerkiksi Nykysuomen sanakirjan vuoden 1954 painoksesta ja Knut Cannelinin Suomalais-ruotsalainen taskusanakirjasta (WSOY 1946).
On muitakin teorioita: matalapalkkaiset toimittajat ovat olleet mielestään neekeriorjan asemassa.
Sanomalehtineekeri esiintyi jo Ilmari Kiannon romaanissa papin poika vuonna 1928. Tuo Ester Ståhlbergin päiväkirjamerkintä on siis vieläkin vanhempi. Termi oli 1930-luvulla yleisesti käytössä. Vuonna 1946 Helsingin sanomalehtimiesyhdistys julkaisi teoksen Me neekerit: alastonta...
Finto.fi:n on koottu sanastoja, joita kirjastot käyttävät sisällönkuvailussa. YSO:ssa ja Kaunossa on myös kirjastoalalla käytettyä sanastoa.
Oppilaitosten kirjastojen sivuilla on sanastoja, esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Tiedonhakusanasto, https://sites.uef.fi/tiedonhaku-kirjasto/kirjastosanasto/ ja Omnian Kirjastosanasto selkokielellä, https://omnia.verkkokirjasto.fi/-/kirjastosanasto-selkokielella
Kunta-alan sanastoa on TEPA-termipankissa, https://termipankki.fi/tepa/fi/ ja Valter -valtioneuvoston termipankissa, https://valter.sanakirja.fi/
Englanninkielisiä kirjastoalan sanastoja:
ODLIS Online Dictionary for Library and Information Science, https://odlis.abc-clio.com/
Alla olevassa australialaisessa monikielisessä kirjastoalan...
Vuoden 1992 ortodoksisen kalenterissa kerrotaan, että "kalenteri pohjautuu kirkon vanhaan perinteeseen, jonka mukaan vuoden jokainen päivä on omistettu jonkun pyhän ihmisen muistolle. Ortodoksisen perinteen mukaan lapselle annetaan vain yksi ristimänimi. Se valitaan sellaisen pyhän ihmisen mukaan, jota muistellaan lähellä lapsen omaa syntymäpäivää, tai sellaisen pyhän mukaan, joka on perheessä läheinen ja rakas."
Johanneksilla (Juha, Juhana, Juhani, Juho, Jukka) on 25 eri nimipäivää: 7.1., 15.1., 27.1., 30.1., 31.1., 24.2., 30.3., 18.4., 19.4., 8.5., 25.5., 29.5., 2.6., 24.6., 28.6., 21.7., 29.8., 30.8., 2.9., 7.9., 23.9., 26.9., 12.11., 13.11., 4.12. "Nimipäivää vietetään ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu."...
Hei,
Tampereen kaupunginkirjaston käyttösääntöjen http://www.tampere.fi/kirjasto/saannot.htm mukaan yhdellä asiakkaalla voi samanaikaisesti olla lainassa 5 DVD-levyä.
Sir Winston Leonard Spencer Churchill (1974-1965) sai kirjallisuuden Nobel palkinnon vuonna niin elämänkerrallisen kuin myös historiallisen kerronnan mestarillisesta hallinnasta. Komitea mainitsi myös yhdeksi syyksi hänen loistavat puhujanlahjansa hänen puolustaessaan inhimillisiä arvoja. Historiallisen kerronnan hallinnalla viitataan lähinnä Churchillin kuusiosaiseen toisen maailmansodan historiaan nimeltä: The Second World War I-VI. Lisää tietoa löydät osoitteesta: http://www.nobel.se/literature/laureates/1953/
Soitinten käytön kielto ortodoksisessa jumalanpalveluksessa ei ole aivan ehdoton, mutta tarkkaan ottaen vain ihmisen ääntä pidetään kyllin aitona soittimena.
https://ort.fi/tutustu-ortodoksiseen-kirkkoon/kirkkolaulu
Kirjastoalan ammateista ja koulutuksesta on kysytty ennenkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset näet osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp#Hakutulos (tai kirjoita Etsi arkistosta -hakuriville kirjastoala ja koulutus ja klikkaa hakunappulaa).
Kirjastoissa työskentelee hyvin eritasoisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa korkeakoulutuksen saaneista kirjastonhoitajista opistoasteen koulutuksen saaneisiin kirjastovirkailijoihin ja usein täysin ilman alan koulutusta oleviin kirjastoavustajiin. Koulutuksen lisäksi eroja löytyy myös työtehtävistä. Tehtävät vaihtelevat kirjastoittain mm. kirjaston koosta riippuen, mutta yleensä kirjastonhoitajat vastaavat mm. aineistonvalinnasta, luetteloinnista...
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) kaupunginkirjastojen lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä voimassa olevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen. Nämä ovat:
EU-maiden henkilöllisyystodistus
passi
suomalainen ajokortti
kuvallinen Kela-kortti
Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti
Kotiosoitteen on oltava Suomessa.
Alle 15-vuotias, laitos tai yhteisö saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella.
lisätietoja: http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/lainaaminen_ja_kirjastokortti… tai lähimmästä HelMet-kirjastosta.
Voisi olettaa, että sadeilman "happirikkauteen" vaikuttavat veden happimolekyylit. Ilmatieteen laitoksen kotisivulta löytyy kuitenkin palvelu, jonne voi lähettää kaikenlaisia ilmastoon liittyviä kysymyksiä. Kysymyslomakkeen löydät tästä linkistä: http://www.fmi.fi/palaute/kysy.html .
Jääkiekkomaalin korkeus on 1,22 metriä ja leveys 1,83 metriä. Maalin sisämitta maaliviivan etureunasta verkon takareunaan on enintään 1,12 m ja vähintään 60 cm.
Lähde: Suomen jääkiekkoliitto: Virallinen sääntökirja.
Standardisoimisliitto on julkaissut siivousalan pohjoismaisen INSTA 800 -standardin suomeksi tunnuksella SFS 5994. Lisätiedot www.sfs.fi . (Vastaus päivitetty kommentin perusteella 24.8.2015)
Tarkalleen ottaen menneilläkään vuosikymmenillä ei opetettu käyttämään monikkomuotoista verbiä (tai jos opetettiin, opetus oli virheellistä). Ilmauksessa "If I were" verbi ei ole monikkomuodossa, vaan kyseessä on konjunktiivi (engl. subjunctive). Sylvia Chalkerin teos Current English Grammar kertoo seuraavaa:
There are few subjunctive forms in modern English, which usually finds other ways of indicating that the events being talked about are uncertain or hypothetical. There are two types of subjunctive:
A) Base of the verb. For all verbs and persons, with both present and past reference, eg: be, go. No other forms of verb (eg goes, went) are used. (Eg. If that be the case I shall leave. Whether she be willing or not...)
B) Were-subjunctive...
Irlantilaisia kansanlauluja on levyttänyt suomenkielellä "Vilkurit" niminen yhtye. CD:n "Vilkurit veisaavat irlantilaista suomeksi" tiedot löytyvät kirjastomme tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi. Viime kesänä Kaustisilla, kansanmusiikkifestivaaleilla esiintyi turkulainen, pääasiassa opettajista koostuva harrastajayhtye "Kuunari Tähti", jonka ohjelmisto koostuu tutuista irlantilaisista kansanlauluista suomeksi laulettuina. Teksktit on suomentanut yksi yhtyeen jäsen ja ainakin "Wild rover" taisi kuulua niihin. Valitettavasti "Kuunari Tähden" yhteystietoja en onnistunut löytämään. Mahdollisesti voisit saada ne Kaustisilta seuraavasta osoitteesta:
Kansantaiteenkeskus
PL 11
69601 Kaustinen
puh (06) 8604 111
fax (06) 8604 222
folk.art@...
Hopeatehdas Oy esitellään muutamalla rivillä kirjassa ”Suomen teollisuus” vuodelta 1951. Kirjassa sanotaan mm.: ”Yhtiö on perustettu v. 1926. Normaalituotantoon kuuluvat tärkeällä sijalla pöytä- ja kahvikalustot, sormukset, korut ym. kultasepänalan valmisteet. Tehtaan nykyinen henkilömäärä on 57. Yhtiön osakepääoma on 1 milj. mk ja vararahastot 850.000 mk”.
Kirjassa ”Suomalainen hopeataide” (1989) Hopeatehdas mainitaan luvussa, joka on otsikoitu ”Uusia muotoja pienistä metalliverstaista” ja jossa kuvaillaan taideteollisuuden kehitystä 1900-luvun alkukymmeninä. Sivulla 37 sanotaan: ”Pääasiassa perinteisiin malleihin pohjautuvia sarjoja valmistivat mm. Hopeatehdas Oy, Suomen Kultaseppä Oy ja vuonna 1918 Suomen Kultaseppien Liiton...
Helmet-tietokannastamme saa listan kaikista lasten ruotsinkielisistä äänikirjoista esim. seuraavasti: valitaan etusivulta linkki Aihe, kirjoitetaan hakusanaksi talböcker, ja kohdennetaan haku lastenaineistoon.
Valtaosa löytyvistä äänikirjoista näyttää olevan riikinruotsalaisia. Suomenruotsalaisia lasten äänikirjoja tuottaa Studio FsR eli Finlandssvenska röster. Erillisen listan heidän tuotteistaan saa seuraavasti. Valitaan aloitussivulta Sanahaku. Kirjoitetaan hakusanaruutuun fsr ja tehdään haku. Haku tuottaa listan FsR:n aineistosta. Tulossivun yläreunassa on hakulomake, jossa näkyy käytetty hakusana fsr. Oikealla puolella on pudotusvalikko. Valitaan siitä kohta Lasten aineisto ja näpäytetään painiketta Hae. Tuloksena on uusi lista,...
Ritva Heikkilän laajassa Ida Aalberg elämäkerrassa Ida Aalberg : näyttelijä Jumalan armosta (WSOY 1998) kerrotaan nimen vaihdosta sivulla 62.
Verevästä ja pyöreäposkisesta maalaistytöstä Ida Ahlbergista sukeutui hoikka, kevyesti liikkuva Ida Aalberg. Hän oli alkanut vuodesta 1876 kirjoittaa sukunimensä kahdella a:lla (myöhemmin myös veli Jalmari seurasi esimerkkiä).
Syitä kirjoitusasun muuttamiseen ei Heikkilä tässä yhteydessä sen tarkemmin mainitse.
Samassa teoksessa kerrotaan myös Ida Aalbergin vanhempien taustasta, mutta siellä ei ole sen tarkempaa tietoa sukunimen historiasta. Antti Ahlberg oli avioton lapsi, jonka isä Ritva Heikkilän teoksen mukaan oli tiettävästi nahkuri Åhlbergin tuomaripoika Anders Johan.
Tarkempia vastauksia...
Myrskyluodon Maija (Stormskärs Maja) on Lasse Mårtensonin säveltämä. Alkuperäiset sanat ovat ruotsinkieliset ja niiden tekijä on Benedict Zilliacus. Suomeksi sanat on kääntänyt Jukka Virtanen. Tämä selviää esim. Viola-kansallisdiskografiasta,
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…