Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan sana kemi on kuiva- ja kovapohjainen, ohutmultainen, huonokasvuinen keto, tanner, kenttä, usein niitty Hämeessä ja Satakunnassa. Kuitenkin Kemi-alkuisia paikannimiä on eniten Pohjois-Suomessa Peräpohjolassa, Kainuussa sekä Oulujärven ja Pielisen rannoilla, lisäksi Vienan Karjalassa.
Kyrö taas on saman kirjan mukaan alkuaan hämäläinen maastotermi, jolla on ollut merkitys louhikkoinen, kallioinen, rotkoinen, ryteikköinen, maastonkohta, johon on helppo piiloutua. Ylitorniolla sana merkitsee edelleen kätköä ja piiloa. Etelä-pohjanmaan tärkeimmän asutuskeskuksen nimi oli keskiajalla Kyrö.
Kymi-sana löytyy Nykysuomen sanakirjasta ja se tarkoittaa isoa, mahtavaa, jokea. Uudesta suomalaisesta nimikirjasta en...
Espanjassa ja espanjankielisissä maissa ihmisillä on kaksi sukunimeä. Ensimmäinen nimi tulee isän ensimmäisestä sukunimestä ja toinen äidin ensimmäisestä sukunimestä eli itse asiassa sukunimi muodostuu molempien isoisien sukunimistä. Jos isän nimi on Juan Fernandez Garcia ja äidin nimi Pilar Ruiz Sánchez lapsi saa sukunimekseen Fernandez Ruiz.
Virallisissa yhteyksissä käytetään aina kahta sukunimeä, mutta jos haluaa muissa yhteyksissä käyttää vain yhtä nimeä, se on yleensä ensimmäinen eli isänpuoleinen sukunimi.
Vuonna 1999 Espanjan nimilainsäädäntöä muutettiin siten, että vanhempien yhdessä niin halutessa lapsen ensimmäiseksi nimeksi voidaan antaa myös äidin ensimmäinen sukunimi. Tämän katsotaan lisäävän sukupuolten välistä tasa-arvoa ja...
Rahanarvon muutokset voidaan saada selville rahanarvokertoimella. Tällaisia rahanarvon muutokset laskevia laskureita löytyy netistä muun muassa osoitteista
http://www.rahamuseo.fi/arvo_laskuri/laskuri_web.html ja
http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakkaat/S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t+ja+si… .
Suoritettujen laskutoimistusten mukaan laskuri antoi seuraavat arvonmuutokset:
6 mk/1999 = 1,14 €/2007 tai
1 € /1999 = 1,12 € 2006
Opetusministeriön asettama Kirjastoapurahalautakunta jakaa vuosittain kirjailijoille ja kääntäjille apurahoja ja avustuksia, joita kutsutaan myös kirjastokorvauksiksi. Taiteen keskustoimikunnan sivustolla niistä kerrotaan näin:
…myönnetään sekä kaunokirjallisuuteen että tietokirjallisuuteen kuuluvien teosten tekijöille ja kääntäjille, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa ja joiden kirjallinen työ rikastuttaa kulttuurielämää Suomessa.
Apurahat myönnetään kirjailijoille ja kääntäjille luovaan kirjalliseen työhön. Apurahaa ei yleensä myönnetä hakijalle, jolla on samana vuonna valtion taiteilija-apuraha tai muu vastaava apuraha tai taiteilijaprofessuuri. Hakijalta edellytetään vähintään yhtä julkaistua teosta. Apurahaa koskevia...
Suomen vapaakappalekirjastot ovat
• Kansalliskirjasto eli Helsingin yliopiston kirjasto
• Turun yliopiston kirjasto
• Jyväskylän yliopiston kirjasto
• Åbo Akademin kirjasto
• Oulun yliopiston kirjasto
• Joensuun yliopiston kirjasto
Kansalliskirjaston sivuilla kerrotaan, että ”Kansalliskirjasto saa kokoelmiinsa kappaleet kaikista painotuotteista, ääni- ja kuvatallenteista sekä CD-ROM-tallenteista. Kansalliskirjasto kerää kokoelmiinsa myös edustavan otoksen kotimaisia verkkoaineistoja.
Kansalliskirjasto välittää painotuotteiden vapaakappaleet myös Suomen muihin vapaakappalekirjastoihin. Kuitenkin sanomalehdet ovat vain Kansalliskirjastossa ja pienpainateaineisto Kansalliskirjaston lisäksi ainoastaan Turun yliopiston kirjastossa....
Tarkoitatteko Arvi Savolaisen kirjaa Kunnanjohtajan kujanjuoksu? Minun käsittääkseni Arvi Savolainen toimi Vieremän kunnanjohtajana. Mikä ei tietenkään sulje pois sitä, että hän olisi ollut myös Laitilan kunnanjohtajana.
Eikä ainakaan sitä, että Laitilan kunnan luottamusmiehet saivat kirjan joululahhjaksi.
"Kirjani on puheenvuoro. Se
pyrkii kertomaan siitä henkisestä väkivallasta,
joka kunnanjohtajiin saattaa kohdistua,
sanoo Vieremän kuntaa 25 vuotta
palvellut kunnanjohtaja Arvi Savolainen
kotonaan Piikkiössä."
http://gamma.nic.fi/~sakinseu/aakustit/Aakusti12005.pdf
Hämeenlinnan kirjastossa ei mainittua kirjaa ole, mutta tilaamme sen teille kaukolainaksi muualta. Samaa pätee siihen, jos kyseessä olisikin jokin muu kirja. Reippaasti...
Kirjallisuuspalkinnot ovat palkintoja kirjojen tekijöille, ja suurin osa kirjailijoista kokee palkinnon olevan täysin ansaittu. Mutta jotkut kirjailijat kieltäytyvät palkinnosta. Tämä tapahtuu yleensä aatteellisista syistä.
Suomessa ainakin kaksi kirjailijaa on kieltäytynyt tai palauttanut mitalinsa. Leena Krohn palautti saamansa Pro Finlandia-mitalin poliittisena kannanottona (HS 11.1.1998), ja Pirkko Saisio lahjoitti kirjallisuuden Finlandia-palkintorahansa Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry:lle (https://yle.fi/uutiset/3-5151707).
Vuonna 2007 ilmestyneessä "Suomalainen paikannimikirja" (julkaissut Korimaisten kielten tutkimuskeskus) kerrotaan ett "Levi" on lainattu saamenkielestä mutta että tarkempaa alkuperää ei ole tiedossa. Norjassa ja Ruotsissa on mahdollisesti samankantaisia paikannimiä, mutta varmaa tietoa ei ole kantasanasta.
Yllämainittu kirja löytyy kirkkonummen kirjastosta.
Etätietopalvelussa on kysytty usein Fiona Kellystä.
Aiemmat vastaukset löydät Etätietopalvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Vastausten mukaan Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
Fiona Kellyn teoksia on kustantanut WSOY. WSOYn sivuilta voit katsoa, mitä he kirjoittajasta sanovat http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=321&cat=2 .
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'pitää paikkansa'. Pitää -sanan lukuisista merkityksistä tämä kuuluu kohtaan säilyttää hallussaan, huostassaan, itsellään, omanaan; myös jnk ominaisuuden säilymisestä t. säilyttämisestä, esim. pitää kutinsa, paikkansa, pintansa, puolensa.
Kirjassa Kotimaisia sotakirjailijoita on artikkeli Seppo Porvalista. Kirja on ilmestynyt vuonna 2001. Siihen mennessä hän on kirjoittanut 5 kirjaa.
Viimeiset vuodet ovat olleet tuottoisia Kustantaja Apali Oy:n internetsivujen mukaan vuonna 2007 häneltä ilmestyi 21.teos. (http://www.apali.fi) Lisäksi hän on ollut toimittamassa ainakin neljää teosta.
Listauksen teoksista saat Suomen Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta : http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala.html ja sieltä Kirjastoala-kohdasta voi valita Fennican. Avautuvalla sivulla on selitetty Fennica-kokoelman sisältö ja sivun oikealta palstalta Linkit kohdan alla on Haku Fennicasta. Varsinaisesta hausta valitse hakukriteeriksi tekijä .
Fennican mukaan Porvalilta on...
Raamatun hinta-arvio kannattaa kysyä jostakin antikvariaatista. Nyt ei näytä missään olevan myytävänä vanhaa kuvaraamattua. Huuto-netissä tosin on tarjolla Dorén kuvittama raamattu vuodelta 1951. Hintapyyntö on 130 €.
Esimerkiksi Nettidivari (http://www.nettidivari.com) ja Pokstaavi Oy (http://www.pokstaavi.fi) ovat erikoistuneet uskonnollisen kirjallisuuden myyntiin, joten esimerkiksi näistä voisi kysyä raamatun arvoa.
Katupoikien laulun sanat löytyvät useasta eri teoksesta, esim. Suuri toivelaulukirja 9, Laulajan kirja sekä Sininen ja valkoinen : suomalaisten rakkaimmat sävelmät 1917-1992. Internetistäkin sanat löytyvät tavallisella Google-haulla osoitteesta http://koti.mbnet.fi/joyhan/H31.html parinakin eri versiona:
"KATUPOIKIEN LAULU 1
On laulu katupoikien
kätköissä Sörkän laitakatujen
siel kaikki viheltävät näin...
Jos joskus näämme pollarin
kätköissä Sörkän laitakatujen
niin silloin vihelletään vain...
Kun pari illalla palaa tansseista
ja portinpieleen jää he nojaamaan
niin poika innoissaan tytölle viheltää...
On laulu katupoikien
kätköissä Sörkän laitakatujen
siel kaikki viheltävät näin...
Jos joskus näämme pollarin
kätköissä Sörkän...
Janette ja Janet ovat englantilaisia nimeen Johanna pohjautuvia nimimuotoja. Johanna ja Johannes ovat raamatullisia nimiä ja niiden merkitys on Jahve on armollinen. Nämä tiedot löytyvät teoksista Saarikalle - Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ja Vilkuna, Etunimet.
Maamme laulu löytyy Runebergin Vänrikki Stålin tarinoista, jota saa lainata joka kirjastosta. Se on Paavo Cajanderin suomentama ja se on hyvin pitkä runo.
Katso esim
http://www.helsinki.fi/maamme/maamme.html
Virsi maa on niin kaunis on ruotsiksi Härlig är jorden ja löytyy virsikirjasta, eli Svensk psalmbok för den Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Se löytyy jouluvirsistä.
Katso myös
http://runeberg.org/sondag/0022.html
http://www.evl.fi/borga_stift/psalmer/psalmkommentarer.htm
Suomen runotar vuodelta 1965 tietää Täällä Pohjan tähden alla on nyt kotomaamme -runon nimeksi Kotomaamme ja Tekijäksi Juhana Fredrik Granlundin. Runo ilmestyi ensi kertaa Tähti-lehdessä numero 2 vuodelta 1863. Laulun sävel on suomalainen kansansävelmä. Kappaleesta löytyy useita levytyksiä ja nuotteja. Joissain lähteissä sanoittajaksi mainitaan Jaakko Juteini (mm. Toivelaulukirjassa). Syitä tähän emme saaneet selvitetyksi. Granlund on kuitenkin useimmiten saanut nimiinsä tämän runon.
Nuotit löytyvät esim. kokoelmista:
Parhaat hengelliset laulut ; toimittaneet Virpi Kari, Kai Airinen ja Soili Teittinen /
Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, c2001
Suuri toivelaulukirja. 3 /
Helsinki : F-Kustannus, c2002
Muutama poiminto levytyksistä:...
Kiertokoulu on alkuaan kirkon perustama, 1700-luvun lopulla yleistynyt alkeiskoulu, joka siirtyi paikasta toiseen. Kiertokoulussa opetettiin yleensä sisälukua, kristinoppia ja laskentoa. Kiertokoulu on saanut alkunsa, kun Juhana Gezelius vaati 1600-luvun loppupuolella rovasteja hankkimaan seurakuntiin yhden tai useamman henkilön, joka pientä palkkaa vastaan opettaisi kansaa lukemaan kiertämällä eri kylissä.
Kiertokoulu oli suosittu etenkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Se siirtyi kylästä toiseen viipyen tarpeen mukaan muutamia viikkoja kullakin paikkakunnalla. Usealla paikkakunnalla kiertokoulu korvasi vielä pitkälle 1900-luvulle kiinteästi paikallaan olevan kansakoulun.
Lähteet:
http://www.kirjastovirma.net/koulut/kestila/02...
Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka.
HKLJ:stä eli Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmästä on julkaistu 5 painosta (5. uusittu painos vuonna 1995). Vuonna 2002 HKLJ:stä limestyi...
Suomalaisten kirjastojen lainaus- ja muitakin tilastoja on koottu kirjastojen yhteiselle kirjastot.fi-sivustolle. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ . Tilastoja löytyy tältä sivulta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ Vuosittain koottavat Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät täältä: http://tilastot.kirjastot.fi/ Tilastot ovat yleisiä, eivätkä anna tietoa yksittäisten kirjojen lainauksesta.
Aihetta käsitellään seuraavassa teoksessa, tosin ainoastaan Oulun kaupunginkirjaston osalta Kesti, Markku, Tiedän mitä luet ensi kesänä? : tutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston lainatuimmista ja varatuimmista kirjannimekkeistä. [Oulu] : [M. Kesti], 2006.
Valtakunnallisia tai kuntakohtaisia tietoja lainatuimmista ei ole. Lainaustilastot...
Internetissä toimivat kirjoittajafoorumit ovat tosiaankin aika sekalainen joukko, joiden taso ja aktiivisuuskin voi vaihdella aika lailla. Siksi on vaikea sanoa mistä niistä saisit parhaimman avun käsikirjoitustasi ajatellen. Rihmasto on tietysti kirjoittajafoorumeista tunnetuimpia ja sitä ylläpitävät ainakin ammattimaiset tahot, eri maakuntien taidetoimikunnat: http://www.rihmasto.ma-pe.net/. Netissä surffaillessani silmiini osui eräs kirjallisuusblogi, jossa pohdittiin kirjoittajafoorumien hiipumista ja keskustelun siirtymistä blogeihin: http://usvazine.vuodatus.net/blog/271225
Myös tekstilajisi on aika erityinen ja kirjoittajapiireissä harvinaisempi, ainakaan monilla kirjoittajafoorumeilla ei mainita lajityyppeinä kuin proosa ja...
