Väki-sanan alkuperäinen merkitys on ollut voima. Tässä merkityksessä se on mm. väkivalta-sanassa, ja myös joissakin muissa yhdyssanoissa ja sanonnoissa, vaikkapa väellä ja voimalla, väkijuoma ja väkivasara. Sana on useimmissa suomen sukukielissä. Suomen, inkeroisen ja karjalan kielissä pääsi myöhemmin vallalle sen nykyinen ihmisjoukon merkitys. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjaston toimipisteeseen, josta kirja on lainattu, jotta voidaan tarkistaa onko kirja päässyt livahtamaan hyllyyn rekisteröitymättä palautukseksi. Näin ei tietenkään pitäisi tapahtua, mutta vahinkoja sattuu joskus. Voitte olla yhteydessä kirjastoon sähköpostitse, puhelimitse tai käymällä paikan päällä. Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät kotisivuiltamme osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan teosta Juhannustanssit ei ole käännetty englanniksi.
Linkki http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Kyllä kyseinen levy on varattavissa. Levyillä on jo aiempia varauksia, mutta pääsette varausjonoon. Varauksen voi tehdä esimerkiksi seuraavien linkkien kautta. Varausta tehdessänne tarvitsette kirjastokorttinne sekä siihen tallenetun nelinumeroisen tunnusluvun. Varauksen voi tehdä myös puhelimitse soittamalla mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xnursery+cryme&searchscope=9&m=&l=&…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xnursery+cryme&searchscope=9&m=&l=&…
Valitettavasti mekään emme löytäneet kysymääsi runoa. Tarkistin muutamista netissä olevista tietokannoista ja laitoin kysymyksesi listalle, jota lukevat kirjastonhoitajat ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa! Säkeen tyylin perusteella tarkistimme Risto Rasan ja Jukka Parkkisen runokirjoja, mutta ei osunut.
Runotietokantoja ja -sivustoja on netissä paljon, valitettavasti mikään niistä ei ole kovin kattava. Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Sivut ovat osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Runohaun lisäksi sivusto sisältää osan Linkit, jossa esitellään melkoinen määrä muita runosivustoja ja hakemistoja.
Toinen paljon käytetty...
Kyseinen kappale on nimeltään Jääkukkia. Kappaleen on säveltänyt Lauri Lindström ja sanoittanut Martti Jäppilä. Kappaleen on levyttänyt ainakin Dallape orkesteri vuonna 1932.
Kappaleen sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta numero 9. Kirja löytyy useista Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteistä, esim. pääkirjaston musiikkiosastolta.
Kappaleen sanat alkavat näin:
"Talvi-illoin akkunaan jäiset liljat kirkkainaan oudon kukkamaailman luo..."
Ensimmäisessä säkeistössä lauletaan myös näin:
"Kaiken muun voi viedä halla, mutta illoin akkkunalta jäiset liljat kukkii vaan ..."
Hei!
Runo on Väinö Aholan, ja se löytyy Katja Pentikäisen toimittamasta teoksesta Muurahaiskylpyjä ja kultahoitoa: kertomuksia reumasta, (Helsinki, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1992) sivulta 66.
Katrionan tarinaan on tulossa jatkoa. Kaaberbölin* suomalaisen kustantajan Otavan sivuilta käy ilmi, että sarjan kolmas osa Keskiyö ilmestyy tänä vuonna, mutta tarkkaa ilmestymisaikaa ei kerrottu.
http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/2009/fi_FI/keskiyo/
HelMet-verkkokirjastossa, http://www.helmet.fi , tanskalaisen kirjailijan nimi on muodossa Kaaberböl, Lene.
J.M. Barrien kirjassa Peter Pan (Helsinki: Art House, 2002), s. 84, kapteeni Koukku sanoo: "se krokotiili olisi jo syönyt minut, ellei olsi käynyt niin onnellisesti, että se nielaisi kellon, joka tikittää nyt sen sisällä. Minä siis kuulen kellon tikityksen ja pötkin pakoon ennen kuin peto pääsee minun kimppuuni."
Tiedustelemiasi teoksia ei ole saatavilla pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Niitä löytyy toki mm. Varastokirjastosta ja Kuopion seudun kirjastoista, joita voit pyytää tilattavaksi kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Kirsti Pakula
Tikkalan kirja.
Olli (Olof) Tikkasen (12.12.1794-25.3.1841) ja Margareeta Kärkkäisen (13.6.1799-6.4.1833) jälkeläiset.
Loimaan Kirjapaino Oy - Ofset 1993.
Saatavana mm. Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoissa
70280 Kuopio
Kiuruveden Heinäjärven (Heinäkylän) Tikkaset.
Paavo Tikkasen s. 1690 ja Riitta Niskasen s. 1694 jälkeläiset. Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi, 2001.
N. 500 s. Nimiä 7800, joista Tikkasia 585.
Saatavana mm. Varastokirjastossa ja Kuopion kaupunginkirjastossa.
Kiuruveden Sulkavalla...
Ilmatieteen laitoksen sivujen mukaan kesä on Suomen vähätuulisinta aikaa ja syksyn edetessä tuulisuus kasvaa. Tammikuu on pitkän ajan keskiarvojen mukaan tuulisin kuukausi Suomessa. Tuulisuus vaihtelee tietenkin suuresti: tuntureiden lakialueet ovat tuulisimpia paikkoja ja rannikkoalueet seuraavaksi tuulisimpia. Suomen metsäisyys vähentää tuulisuutta huomattavasti.
Ilmatieteen laitoksen mukaan "Merialueilla 50 m:n korkeudella tyypillinen vuotuinen keskituulennopeus on noin 7,5-8 m/s, avoimilla peltoalueilla sisämaassa 3,5-4,5 m/s ja mäkien lailla noin 5,5 m/s sekä puurajan yläpuolelle ulottuvilla tuntureilla 7,5-9 m/s. Merialueilla tuulen nopeudet yli 30 m/s ovat varsin harvinaisia, mutta tuntureilla niitä esiintyy joka talvi."
Tietoja...
Kirjassa Mikkonen, Pirjo; Sukunimet (2000) annetaan nimestä Patama seuraavia tietoja:
Sana Patama merkitsee Itä-Suomessa "vetistä notkoa, kuoppaa", Länsi-Suomessa paikoin "suvantoa, joen syvännettä tai vesikuoppaa". Esim. Patamalakso ja Abrah. Patama 1839 Soinissa, Patama Luchta 1784 Alavudella. Patama-nimisiä taloja on Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa(Alajärvi, Alavus, Honkajoki, Karstula, Kuortane, Lapua, Multia, Pylkönmäki 1798, Saarijärvi, Soini, Sumiainen), muutamia myös Savossa (Hirvensalmi 1860, Joroinen). Sukunimenä Patama tunnetaan lähinnä Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Vuonna 2000 Patama nimeä kantoi 243 ihmistä Suomessa.
Sukunimikirjoja on lainattavissa ja käsikirjastokappaleina Vaasan kaupunginkirjaston...
Suomen kielessä on se hieno ominaisuus, että hän-pronomini viittaa molempiin sukupuoliin. Näin kirjailija voi halutessaan jättää henkilöhahmon sukupuolen arvailujen varaan. Tuutikki (tai Tuu-tikki, ruotsiki Too-ticki) on varsin jätkämäinen hahmo, mutta Muumi-kirjojen ruotsinkielisissä alkuteoksissa häneen viitataan silti pronominilla 'hon' ('hän' naisesta). Todennäköisesti Tove Jansson on tarkoituksella halunnut sijoittaa hahmon (Tuutikki ei ole ainoa) sukupuolten hämärälle raja-alueelle. Tuutikin esikuvana pidetään Janssonin elämänkumppania Tuulikki Pietilää, jota Jansson kutsui Tootiksi. Tove ja Tooti tapasivat vuonna 1956 hieman ennen Taikatalven kirjoittamista, jossa Tuutikilla on keskeinen rooli.
Lähteet ja lisätietoja:
Boel Westin:...
Juhani Pohjanmiehen Koraali-koulu : yksinopiskelua ja lyhyttä koulukurssia varten (1926) löytyy lukusalikappaleena Kansalliskirjastosta, jossa sitä siis voi käydä lukemassa paikan päällä. Myös Kajaanin yliopistokeskuksen kirjastossa on kappale vain lukusalikäyttöön. Sen sijaan näyttää siltä, että Joensuun kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuistenosaston varastossa teoksesta olisi myös lainattava kappale. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön omassa kirjastossanne tai suoraan verkon kautta tällä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Ostettavan kappaleen löytäminen voi olla hankalampaa. Teosta kannattaa tietysti kysellä antikvariaateista. Tarkastin tilanteen nettiantikvariaatista ( http://www.antikka.net/ ),...
Tarkoittanette tätä DVD-levyä:
Teoksen nimi Helsingin ilmatorjuntavoitto 1944 / ohjaus Olli-Pekka Hiltunen, Ville Vaihinen ; käsikirjoitus Ahti Lappi, Ville Vaihinen, Olli-Pekka Hiltunen
Julkaisutiedot [Vantaa] : EVTEK, 2005
Käyttörajoitukset Ei lainausoikeutta
Esittäjä Selostus: Erkki Aalto
Kuten luettelointitiedoista ilmenee, levyllä ei ole lainausoikeutta. Kyse on siis tekijänoikeusasiasta. Kirjastothan joutuvat erikseen maksamaan kaikkien hankkimiensa DVD-levyjen lainausoikeudesta levyjen julkaisijoille, mutta läheskään kaikille levyille lainausoikeutta ei ole edes ostettavissa. Juuri tästä syystähän kirjastot eivät voi hankkia kokoelmiinsa suinkaan kaikkea elokuva-aineistoa.
Samasta syystä tätä mainittua DVD-levyä ei kirjastoihin...
Kirja, jossa kyseinen loru esiintyy on nimeltään Nisse Naskali muuttaa kaupunkiin. Siinä poika ystävystyy hiiren kanssa, muuttaa itsensä pieneksi ja menee hiiren luokse kylään. Taikasanat menivät näin: "Taikasanat tokko tikko, tulen pieneksi kuin Mikko".
Kaisu Pato-ojan Pielisen balladi -runoelma on julkaistu sekä painettuna että äänitteenä. Äänitteet ovat 1970- ja 1980-luvuilta, ja ne ovat lp-levyjä tai c-kasetteja. Cd-levynä sitä ei ole julkaistu.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto vastaa suomen kielen huollosta. Kielitoimiston (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110) sivuilla on ohjeita ja suosituksia, joista löytyy vastaus myös kysymääsi asiaan.
Vaihtelulla tuli käytyä / tuli käydyksi on murretausta. Kumpikin muoto käy myös yleiskielessä. Suomen kielen lautakunta on käsitellyt asiaa jo 1970-luvulla ja päätynyt tähän kantaan.
