Kaivattu aapinen lienee Paavo Kuosmasen, Liisa Merenkylän ja Pentti Merenkylän Opin lukemaan : lasten aapinen (Valistus, 1962), josta kaikki kysymyksessä mainitut lorut löytyvät.
Kirjassa on sininen kansi, jossa on suurta kirjaa sylissään kannatteleva poika, kissa sekä räsynukkea pitelevä tyttö, joka osoittaa sormellaan pojan kirjaa. Muistikuva kansikuvan isosta kirjaimesta voisi olla peräisin aapisen tekstiosan alusta: sivulla 3 on kuvattuna "Aapiskukon leikkimökki", jonka kattorakennelma muodostaa suuren A-kirjaimen.
Opin lukemaan : lasten aapinen on edelleen saatavissa useista kirjastoista eri puolilta Suomea. Voitte saada sen kaukolainaksi oman kirjastonne kaukopalvelun kautta.
Aapisia ja muita vanhoja koulukirjoja voi toki yrittää...
Mikkelin Ravirata Oy:sta vastattiin kysymykseenne näin:
Eugen Pylvänäinen oli Mikkelin Ravirata Oy:n ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1973 alkaen kuolemaansa v. 1976 asti. Hän oli myös yksi Ravirata Oy:n perustajista ja Mikkelin raviradan toiminnan voimallinen kehittäjä.
Pylvänäinen oli myös raviurheilun keskusjärjestön Suomen Hippoksen hallituksen jäsen.
Eugen Pylvänäisellä oli itsellään ravihevosia Kalevan tallin nimissä. Kalevan talli sijaitsi Kalevankankaalla raviradan läheisyydessä. Tallin tähti oli LORD PILATUS-niminen ravuri, josta taiteilija Herman Joutsenen tekemä pronssinen muotokuvapatsas on Eugen Pylvänäisen muistoajon kiertopalkintona.
Pylvänäisen oma ala oli autojen myynti. Hänen firmansa oli MIKKELIN AUTO.
Kirjan saatavuuden Suomen kirjastoista voi tarkistaa kätevästi Frank-monihaulla osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Kaikki%20kirjastot. Laita nimikkeeksi ”Menneisyyden varjot” ja tekijäksi ”Kokkola-Beck”. Klikkaa kirjastoista ”Valitse kaikki” ja paina sitten vain ”Hae”-nappia, niin Frank alkaa hakea teosta Suomen kirjastoista. Hakuun saattaa tosin mennä tovi, koska kirjastoja on sen verran paljon. Mukana ovat melkein kaikki Suomen kirjastot. Saattaa tosin olla, että kirjaa tulee myöhemmin useampiin kirjastoihin, sillä osassa se näyttää olevan vasta tilauksessa.
Värssy ei itse asiassa taida juuri tuon pidempi olla. Käsillä olleet värssykirjat tarjoavat tällaista muotoa:
Onnea, onnea, onnea vaan,
punainen tupa ja perunamaa.
Lähteet:
Joka kodin värssykirja (Notte, 1993)
Säkeitä jokaiseen juhlaan (SR-Kustannus, 1994)
Harakka huttua keittää ja muita suomalaisia lastenloruja (Satukustannus, 2001)
Proxy error –ilmoituksia on viime aikoina tullut, kun on yritetty varata aineistoa Firefoxin kautta uutta HelMet-hakua (Encore) käyttäen. Ilmoitus on silloinkin tullut vain joitakin nimekkeitä varattaessa. Asiasta on lähetetty selvityspyyntö järjestelmän toimittajalle.
Varaus onnistuu Firefoxilla perinteistä HelMet-hakua käyttäen (linkki HelMetin etusivulla heti hakukentän alla). Muilla selaimilla varaus onnistuu sekä uuden että perinteisen HelMetin kautta.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa kysymykseen FAQ-sivulla http://www.avi.fi/fi/virastot/pohjoissuomenavi/Sivut/FAQ.aspx näin:
"Eräissä yhteyksissä puhutaan vielä entisestä Oulun läänin alueesta. Onko Oulun lääni vielä olemassa?
Ei ole. Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä muutettiin myös maantieteellisiä nimityksiä. Lääni-sana poistui käytöstä maantieteellisenä alueena. Sen tilalla käytetään joko maakunta-nimitystä tai aluehallintoviraston toimialue-nimitystä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialue on Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuun ja poliisin, ympäristölupien ja työsuojelun osalta myös Lapin maakunta.
Niissä tapauksissa, joissa raportointi tms. koskee vuotta 2009 tai sitä aiempia aikoja on lääni-nimi käytössä."
Kotimaisten...
Naomi-nimeä ei löydy almanakan nimiluettelosta (Yliopiston Almanakkatoimisto: http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/).
Pentti Lempiäinen toteaa kirjassaan Suuri etunimikirja (WSOY, 1999, s.167), että Naeman, Naemin, Naiman ja Naimin (myös Noomin) nimipäivää on vietetty 9.2.
Englanninkielinen Happy Name Day-sivusto (http://www.happynameday.info) kertoo, että englanninkielisellä alueella Naomin nimipäivä on 1.12.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla, osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 (otsikolla "Milloin voin viettää nimipäivääni, kun nimeni ei ole almanakassa?"), on ohjeita juhlapäivän löytämiseksi.
Viola-tietokannasta (https://finna.fi ei löydy tietoa siitä, että yhtyeeltä olisi julkaistu levyjä. Violaan on tallennettu tieto kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 alkaen.
Myöskään Yleisradion Fono-tietokanta (http://www.fono.fi/) ei löydä yhtyeelle levyjä. Fonossa on tiedot kaikista Yleisradion äänilevystöön vuodesta 1974 lähtien hankituista äänilevyistä ja myös osa vanhempien levyjen tiedoista.
Olisiko oma kasettisi äänitetty vaikkapa radion live-esityksestä?
Ananaksen tulosta Suomeen ei valitettavasti löydy tarkkaa tietoa. Eurooppaan ananas on tullut Etelä-Amerikasta jo 1500-luvulla, mutta oli pitkään harvinainen ja kallis. Tällä sivulla http://www.kookas.fi/articles/read/985 mainitaan, että pohjoisiin maihin ananas on tullut vasta kylmäsäilytyksen ja –kuljetuksen sekä säilyketeollisuuden kehittymisen myötä.
Se miksi suomalaiset käyttävät ananasta lienee pitkälti makuasia, ihan joka ruokaanhan sitä ei kuitenkaan käytetä.
Lisätietoa ananaksesta löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Levanto, Marketta: Eksoottisia hedelmiä ja kasviksia
De'Medici, Lorenza: Paratiisin hedelmät
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on Etelä-Hämeen keskusammattikoulun vuosikertomukset kyseisiltä vuosilta. Vuosikertomuksiin sisältyvät luettelot koulun opettajista ja oppilaista. Aakkosellisessa opettajaluettelossa on vuosittain yli 50 nimeä. Joidenkin opettajien opetusala ilmoitetaan luettelossa, mutta useimpien kohdalla on vain maininta siitä, onko kyseessä yleisaineiden opettaja, työnopettaja vai ammattiaineiden opettaja.
Lisäksi verkossa on luettavissa T. J. Mäkipuron historiikki "Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 1946-1972" osoitteessa: https://skydrive.live.com/P.mvc#!/view.aspx/.Public/EHKAK.docx?cid=650e… Historiikissa mainitaan nimeltä useita opettajia. Tietoja muutamista Etelä-Hämeen keskusammattikoulun opettajista löytyy myös...
Nimilain (694/1985) § 10 mukaan sukunimen muuttamisen yhtenä vaihtoehtoisena edellytyksenä on, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hakijalla tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
Lain hallituksen esityksessä (HE 236/1984) perustellaan, mitä tuolla lain kohdalla on tarkoitettu. Siitä sanotaan näin: " Esivanhemmilla tarkoitetaan tässä säännöksessä henkilöitä, jotka isän tai äidin puolelta ovat hakijaan nähden suoraan takenevassa sukulaisuussuhteessa. […] Käsitettä "esivanhemmat" ei säännösehdotuksessa ole luonnollisesti tarkoitettu ymmärrettävän niin laajana, että sen piiriin kuuluisivat rajoituksetta kaikki hakijaan nähden suoraan ylenevässä...
Jos kirjaa ei löydy, se pitää korvata maksamalla kirjastoon korvausmaksu. Kirjasto määrittää, mikä korvaushinta tarkalleen ottaen on. Kannattaa tiedustella korvaushinnan suuruutta omasta lähikirjastosta ja maksaa se siellä.
Sana kesä tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan lämpimintä vuodenaikaa, varsinaisesti kesä-, heinä- ja elokuuta, joskus vuoden lämpimämpää puoliskoa. Sanaa käytetään myös symbolisesti kuvaamaan onnellista aikaa, esim Sydämeeni koitti kesä. Suomen murteissa kesä on ollut aiemmin itäsuomalainen sana ja Länsi-suomessa on käytetty sanaa suvi. Sana kesä viittaa mahdollisesti maatalouskulttuuriin. Lisätietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjasta ja Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta.
Sirpa Karjalaisen Juhlan aika -kirjassa sanotaan, että vanhan uskomuksen mukaan juhannukseen päättyy pikkukesä, jota seuraa isokesä. Jos pikkukesä on kylmä, isokesä on lämmin ja päinvastoin.
Juhannus ajoittuu kesäpäivänseisaukseen ja sen jälkeen valoisa aika...
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään. Aikaisemmin Suomalaisuuden liitto ylläpiti luetteloa suojatuista sukunimistä, mutta luettelolla ei ole mitään juridista merkitystä.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi...
Anjalan kirkkoa koskevassa rekisteriportaalissa sanotaan näin: Kirkon luoteispuolella Kirkkovuorella sijaitseva vanha hautausmaa jäi jo 1800-luvun lopussa lähinnä Wrede-suvun käyttöön. Suvun punatiilinen hautakappeli on vuodelta 1860 (G.Th. Chiewitz). Lisäksi tunnelmallisella hautausmaalla on useita Wrede-suvun jäsenten hautoja muistomerkkeineen, mm. Kakolan vankien Mathilda Wreden haudalle pystyttämä obeliski vuodelta 1934. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/re…
Hilja Haahden runo Lapsen lailla löytyy esim. hänen runokokoelmistaan Tähti johtaa (1934) ja Valitut runot (1963). Runon ovat säveltäneet ainakin Ilmo Häkkinen, Ilmari Krohn ja Jari Tanskanen. Nuoren seurakunnan veisuja -nuotissa, osassa 6, on laulun sanat ja Ilmo Häkkisen sävellyksen nuotti (melodia ja sointumerkit). Häkkisen sävellys sisältyy myös mm. Hartaita toivelauluja -nuottiin, jossa on myös Ilmari Krohnin sävellys samaan runoon. Krohnin sävellyksen sanoituksena on vain osa runosta.
”Joukkueeseeni” on oikein taivutettu. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sana ”joukkue” taipuu yksikön illatiivissa ”joukkueeseen”, ja kun siihen lisätään omistusliite ”-ni”, saadaan tuo mainitsemasi muoto.
Taitaapa olla vain legendaa, mitä Iskuun tulee. Jaakko Pulli sävelsi Puusepän jo vuonna 1920 Tatu Pekkarisen sanoihin. Sävelmästä laadittiin vuosien mittaan lukuisia sovituksia erilaisille esityskokoonpanoille. Isku puolestaan aloitti pienyrityksenä vasta vuonna 1928. Samana vuonna tekijänoikeuslaki sattumoisin astui voimaan, ja Puusepän foxtrot-versio levytettiin: tästä Suomi Jazz -orkesterin ja laulusolisti Ville Alangon äänitteestä tuli suuri menestys, mutta Iskuun levynteko ei siis liittynyt mitenkään. - Myöhemmin kappaleen menestyksekkäimmäksi levytykseksi tuli Kullervo Linnan Humppaveikkojen ja solisti Teijo Joutselan klassikkoesitys.
Ei kuitenkaan savua ilman tulta: tässä legendassa ollaan sikäli oikeilla jäljillä, että lahtelainen...
Valtion ravitsemisneuvottelukunnan mukaan ihmisen ravintoaineiden tarpeesta ja terveyttä edistävän ruokavalion koostumuksesta vallitsee vahva yhteisymmärrys maailmanlaajuisesti. Sen vuoksi eri maiden ravitsemussuositukset muistuttavat pääperiaatteiltaan hyvin paljon toisiaan.
Miten sitten koota päivittäinen ruokavalio mahdollisimman halvalla on toinen kysymys. Villivihannesten käyttö, leivän leipominen, tähteiden käyttö ja ruokalistojen suunnittelu ovat hyviä keinoja pitää ruokamenot kurissa. Näitä keinoja on Suomessakin käytetty pula-aikoina, kun ruoka-aineista on on todella ollut pulaa.
Suomessa Marttaliitto on julkaissut Penninvenyttäjän käsikirjaa vuodesta 1993, vuonna 2006 julkaistiin 20. täysin uudistettu painos. Marttaliiton...
Etsimäsi teos voisi olla Armine von Tempskin "Pami-tytön paratiisi" (http://www.helmet.fi/record=b1544173~S9*fin), joka on Nuorten Toivekirjaston kirja nro 31 ja julkaistu suomeksi vuonna 1953. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Havaijille, jossa Pamela-tyttö ja hänen perheensä asuvat maatilalla. Kirjan lopussa Mauna Loa -tulivuoren purkauksella on merkittävä vaikutus tapahtumiin.
