Pikku Pekan hammassärky- runon on kirjoittanut Rauha Kilpi ja runo löytyy teoksesta Lasten kolmas lukukirja (Somerkivi-Rauhamaa). Ikävä kyllä kyseistä kirjaa ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta se voidaan kaukolainata kirjastomme kautta.
Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan.
Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista.
Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
"Tuu,tuu, tupakkirullasta" on olemassa suuret määrät toisintoja ympäri Suomea. Suomen Kansan Vanhoihin Runoihin on tallennettu yli 700 toisintoa. Toisintoja pääsee tutkimaan helpoimmin SKVR-tietokannan (http://dbgw.finlit.fi/skvr/) kautta.
Emme ole toistaiseksi onnistuneet löytämään tietoa tupakkirullan merkityksestä, mutta kysymyksenne on lähetetty edelleen Kansanrunousarkiston puolelle. Vastauksen saamisessa saattaa mennä useampi päivä.
Kyseessä saattaa olla Luurankojenkka-niminen kappale (tunnetaan myös nimellä Petetty. Sanat menevät jotenkin näin:
Sinä petit mun, sitä kestänyt en,
hankin köyden mä hamppuisen.
Ja kun toisen viettelit vuoteeseen,
vedin itseni hirtehen.
Ja kun tuuli mun luitani keinuttaa,
pirut tanssien tahtia lyö.
Ja kun tuuli mun luitani heiluttaa,
kuin unehen Tuonelan yön.
Varo vaan, varo veljeni, varo vierellä vierahan,
mä tuun sun luokses yöllä ja suon sulle suudelman.
Saat tuntea kylmä on kuoleman suu,
ja kylmä on kuoleman käsi.
Ja kun aamulla nouset vuoteeltas,
kasa luita on vierelläsi.
Tämä tieto perustuu perimätietoon, joten mitään painettua lähdettä en osaa sanoa.
Asiakkaan palautteesta saimme seuraavan version:
Petit kerran sä mun.
sitä kestänyt...
Runo on Paavo Cajanderin ja kuuluu kokonaisuudessaan näin:
Mun huonehessain seinäll' on
yks kuva halpa ja koruton,
se siinä ollut on monta vuotta,
ja aina ihailen ma tuota.
En tiedä,mi siinä niin viehättää,
lumenko peittämä harmaa pä,
vai suruin uurtamat vaot nuoko,
vai silmän lempeä tuike tuoko.
En tiedä;mutta niin lämmin on
sen läheisyyn kuin auringon,
ja onpa kuin hänen katsannastaan
heloittais taivahan rauha vastaan.
Ma tuntikausia ihaillen
kuvaa tuot'yhä katselen,
ei sulho kultoaan punastuvaa,
niin tyystin katso kuin minä kuvaa.
Ja kun katson niin vähittäin
herääpi muistoja mielessäin,
niin armahaita,niin ihanoita
ja kaivatessani katkeroita.
Ma poies mennehen polvekseen
näen lapsuusmaailman riemuineen,
näen kynttilöitä ja joulupuita...
Sanat "karhu" ja "karhuta" ovat vanhoja ruotsalaisia käännöslainoja merkityksessä 'velkoja' ja 'velkoa, periä tav. maksua, saatavaa lainaa tms.' Vrt. ruotsi, jossa björn-sanalla on myös merkitys 'velkoja' ja björna-verbi tarkoittaa 'karhuta saataviaan'. Myös saksassa karhu yhdistetään velkoihin.
Sen pohjalta on suomen kieleen muodostunut leikillinen sana "verokarhu", kun puhutaan verottajasta.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 1: A-K.
Suomen kielen perussanakirja 1 : A-K.
Nykysuomen sanakirja 1.
Viaporin kapina 1.
Tekijät: Yle/Teleradio/Lazar Milkis, Lasse Aaltio (tuot), Sergei Kolosov, Mihail Tumanasvili & Antero Ruuhonen (ohj), Sergei Kolosov, Paavo Rintala (käsik).
Aihe: suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä valmistettu elokuva kapinasta Viaporin linnoituksessa.
lpvm: 19721102 19770904
Viaporin kapina 2.
Tekijät: Yle/Teleradio/Lazar Milkis, Lasse Aaltio (tuot), Sergei Kolosov, Mihail Tunasvili & Antero Ruuhonen (ohj), Sergei Kolosov, Paavo Rintala (käsik).
Aihe: suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä valmistettu elokuva kapinasta Viaporin linnoituksessa.
lpvm: 19721102
19770911
Elokuva/ohjelma on tallella Yleisradion arkistossa.
- tieto saatu Yleisradion arkistosta.
- Åke Lindmanin tuotannosta ei löydy...
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1 todetaan, että sanaa jumala on erheellisesti arveltu vanhaksi arjalaiseksi lainaksi. Samassa teoksessa kerrotaan myös, että vanhin kirjallinen tieto tästä itämerensuomalaisesta sanasta on muinaisnorjalaisessa matkakuvauksessa vuodelta 1026. Siinä mainitaan, että bjarmien eli karjalaisten maassa oli pyhässä lehdossa Jómalin kuvapatsas. Jumala-sanan rinnakkaismuotoina suomessa esiintyvät joma ja jomala.
Teoksessa Iso Raamatun tietosanakirja 2 todetaan, että suomen kielen Jumala-sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Alkuperästä on useampia selityksiä. Yhden mukaan Jumala-sana on johdannainen sanasta, joka merkitsi ’valoisa, kirkas’. Toisen mukaan kantasanalla juma on ollut merkitys taivas ja kolmannen...
Lääketieteen termien selityksiä löytyy esim. teoksista Lääketieteen termit : Duodecimin selittävä suursanakirja. Helsinki : Duodecim, 2002. Antti Hervonen, Walter Nienstedt: Lääketieteellinen ammattisanasto. Tampere : Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, 1991.
Myös internetistä löytyy ICD10-tautiluokitus, https://www.terveysportti.fi/terveysportti/icd10.koti ja Käypä hoito -potilasversio, http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle.
Tässä tapauksessa neuvoisin kääntymään hoitavan tahon puoleen ja pyytämään selvitystä epikriisin, jos siinä on jotakin epäselvää. Hoitava lääkäri on tässä tapauksessa paras asiantuntija vastaamaan hoitoa koskeviin kysymyksiin. Internet-haulla ESS viittasi lyhennykseen sanoista Epworth Sleepiness Scale...
Jos et ole ehtinyt itse lukea kirjaa, Internetistä löytyy jonkin verran toisten tekemiä tutkielmia ym. kirjasta ja niistä löytyy selostusta myös juonesta. Jos olet tekemässä itse tutkielmaa, ethän kopioi toisten tekstiä ja mainitsethan työssäsi mistä olet tietosi saanut.
Tässä pari osoitetta:
http://www.yle.fi/radiomafia/sailio/sivu.50.shtml
Tuntemattoman sotilaan julkaisusta http://www.valve.fi/showcase/tuntematon/main.html
Helsingin Sanomien juttusarja http://www.hs.fi/juttusarja/tuntemattomat
Samaa kysymystä on kysytty aikaisemminkin, joten voit tutustua "Kysy kirjastonhoitajalta" arkiston aikaisempiin vastauksiin http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx (Kirjoita hakulaatikkoon tuntematon sotilas). Myös Linkkikirjastoa...
Sekä Nykysuomen sanakirja että Suomen sanojen alkuperä -teokset määrittelevät "puusniekan" taikka "puuskan" jotakuinkin näin: leskivaimon kotiinsa naima mies, (harvemmin leskimiehen kotiinsa naima vaimo), kotivävy, isäpuoli; mies, joka saa osan talosta naimalla lesken.
Vastaava lyhenne kuin eaa. (ennen ajanlaskumme alkua) on jaa. (jälkeen - -). Ruotsiksi vastaavat ovat fvt. (före vår tideräkning) ja evt. (efter vår tideräkning). Miksi ja koska erilaisia lyhenteitä tulee käyttää? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ( http://www.kotus.fi ) mukaan nämä lyhenteet ovat tulleet käyttöön 70-luvun vasemmistoradikalismin myötä, jolloin haluttiin välttää Kristuksen mainitsemista ajanlaskun ilmauksissa.
Lyhenteet eivät ole, etenkään ruotsinkieliset, laajalti yleistyneet. Paremmin tunnettuja ja tunnistettavia ovat siis suomeksi eKr. / jKr. , ruotsiksi f.Kr. / e.Kr. ja englanniksi B.C. / A.D. (huom! lyhenne tulee latinankielen sanoista Anno Domini eli Herran vuonna).
Tietyssä mielessä olisi oikeampaa ja...
Ylelle voi lähettää ohjelmatoiveita palautelomakkeen kautta, https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fiTietoa ohjelmatoiveista, https://yle.fi/aihe/a/20-10005992Mtv:n palautelomake, https://www.mtvuutiset.fi/palaute
Elämäkertatietoja ei näytä kovin paljon löytyvän. Teoksessa Suomen kirjailijat 1945-1980 : pienoiselämäkerrat : teosbibliografiat : tutkimusviitteet (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985) kerrotaan Hugo Nousiaisesta seuraavasti: Hugo Olavi Nousiaisen (25. 5. 1913 Viipuri – 12. 8.1957) vanhemmat olivat konemestari Viljam Nousiainen ja Ida Emilia Vartiainen. Puoliso oli Ines Granstedt. Nousiainen kävi kahdeksan luokkaa oppikoulua ja vuosina 1930–1933 Viipurin taiteenystävien piirustuskoulua. Nousiainen toimi rikosetsivänä Viipurissa 1936–1940, assistenttina Rikostutkimuskeskuksen laboratoriossa 1945–1952, tuntiopettajana Suomenlinnan poliisikoulussa 1946–1953 ja toimittajana Viikkosanomissa vuosina 1953–1957. Lapsista ei ole...
Valitettavasti internetistä, etsimästäni kirjallisuudesta jne. ei löytynyt muita tietoja kuin että kyseinen ravintola oli Jyväskylässä ainakin 1980-luvulla. Tietääkö kukaan lukijoista tarkkaa vuotta?Jos pizzerioiden historia Suomessa kiinnostaa, suosittelen uutuuskirjaa Nupponen: Pizzeria nimeltä Suomi.
Tein kuvasta Googlen kuvahaun. Huivi näyttäisi olevan venäläistä kansantaidetta mukaileva matkamuisto.Englanninkielinen Wikipedia kertoo sen olevan Pavlovsky Posad huivi. Linkki Wikipediaan. Venäläisistä huiveista löytyy kirjoja sekä venäjäksi, että englanniksi. Osan kirjoista voisi saada kaukolainana lähikirjastoon, jos Finnan mainitsemat kirjastot eivät ole matkan varrella. Linkki Finna.fi hakutulokseen.Myös huivikaupan sivusto löytyy englanniksi. Linkki sivustolle.Huivin nimi tulee Moskovan lähellä sijaitsevasta kaupungista. Wikipedia kertoo näin: "Kaupungin paikalla sijainnut Pavlovon eli Vohnan kylä tunnetaan vuodesta 1328 lähtien. 1700-luvun puolivälissä kylän ympärille syntyi pienimuotoista kutomoteollisuutta. 1800-luvun...
Hei,Yhtä ainoaa sopivaa teosta ei löytynyt, mutta näissä voisi olla jotain tietoa:Vanhempaa kirjallisuutta:Smolan, Rick, ja David Cohen. A Day in the Life of the Soviet Union: Photographed by 100 of the World's Leading Photojournalists on One Day, May 15 1987. New York (NY): Collins, 1987.Pennanen, Erkki. Naapurin maailma: Raportti Neuvostoliitosta. Helsinki: Tammi, 1979.Schildt, Göran, ja Lauri Hirvensalo. Kolme Viikkoa Neuvostoliitossa. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1954.Shahov, A., ja Juhani Konkka. Matkoja Neuvostoliitossa. Porvoo: WSOY, 1954.Saves, Seppo, Eero Balk, ja Jüri Vendelin. Niin Suuri on Maa. Helsinki: Tammi, 1990.Steinbeck, John, Robert Capa, ja Olli Mäkinen. Matkalla Neuvostoliitossa. Helsinki: Tammi, 2002.Ja tuoreempaa:...
Englannin kielessä sana esiintyy muodossa "wallflower", ja Suomessakin ennen 1900-luvun puoliväliä ilmestyneissä sanomalehdissä puhutaan seinäkukasta, seinäkukkasesta ja seinäkoristeesta, ks. esim. linkki. Wallflower on myös kasvilajin nimi, kyseessä ovat Erysium-sukuun kuuluvat kasvit eli ukonnauriit. Seinäruusu-sanaa ei esiinny vanhoissa sanomalehdissä merkityksessä "nainen, jota ei haeta tanssimaan"; finna.fi-palvelussa vanhin esiintymä on vuodelta 1972. Kyseessä siis vaikuttaa olevan käännöslaina, joka on jossain vaiheessa muuttunut seinäkukasta seinäruusuksi.
