Runo on Paavo Cajanderin ja kuuluu kokonaisuudessaan näin:
Mun huonehessain seinäll' on
yks kuva halpa ja koruton,
se siinä ollut on monta vuotta,
ja aina ihailen ma tuota.
En tiedä,mi siinä niin viehättää,
lumenko peittämä harmaa pä,
vai suruin uurtamat vaot nuoko,
vai silmän lempeä tuike tuoko.
En tiedä;mutta niin lämmin on
sen läheisyyn kuin auringon,
ja onpa kuin hänen katsannastaan
heloittais taivahan rauha vastaan.
Ma tuntikausia ihaillen
kuvaa tuot'yhä katselen,
ei sulho kultoaan punastuvaa,
niin tyystin katso kuin minä kuvaa.
Ja kun katson niin vähittäin
herääpi muistoja mielessäin,
niin armahaita,niin ihanoita
ja kaivatessani katkeroita.
Ma poies mennehen polvekseen
näen lapsuusmaailman riemuineen,
näen kynttilöitä ja joulupuita...
Sanat "karhu" ja "karhuta" ovat vanhoja ruotsalaisia käännöslainoja merkityksessä 'velkoja' ja 'velkoa, periä tav. maksua, saatavaa lainaa tms.' Vrt. ruotsi, jossa björn-sanalla on myös merkitys 'velkoja' ja björna-verbi tarkoittaa 'karhuta saataviaan'. Myös saksassa karhu yhdistetään velkoihin.
Sen pohjalta on suomen kieleen muodostunut leikillinen sana "verokarhu", kun puhutaan verottajasta.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 1: A-K.
Suomen kielen perussanakirja 1 : A-K.
Nykysuomen sanakirja 1.
Viaporin kapina 1.
Tekijät: Yle/Teleradio/Lazar Milkis, Lasse Aaltio (tuot), Sergei Kolosov, Mihail Tumanasvili & Antero Ruuhonen (ohj), Sergei Kolosov, Paavo Rintala (käsik).
Aihe: suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä valmistettu elokuva kapinasta Viaporin linnoituksessa.
lpvm: 19721102 19770904
Viaporin kapina 2.
Tekijät: Yle/Teleradio/Lazar Milkis, Lasse Aaltio (tuot), Sergei Kolosov, Mihail Tunasvili & Antero Ruuhonen (ohj), Sergei Kolosov, Paavo Rintala (käsik).
Aihe: suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä valmistettu elokuva kapinasta Viaporin linnoituksessa.
lpvm: 19721102
19770911
Elokuva/ohjelma on tallella Yleisradion arkistossa.
- tieto saatu Yleisradion arkistosta.
- Åke Lindmanin tuotannosta ei löydy...
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1 todetaan, että sanaa jumala on erheellisesti arveltu vanhaksi arjalaiseksi lainaksi. Samassa teoksessa kerrotaan myös, että vanhin kirjallinen tieto tästä itämerensuomalaisesta sanasta on muinaisnorjalaisessa matkakuvauksessa vuodelta 1026. Siinä mainitaan, että bjarmien eli karjalaisten maassa oli pyhässä lehdossa Jómalin kuvapatsas. Jumala-sanan rinnakkaismuotoina suomessa esiintyvät joma ja jomala.
Teoksessa Iso Raamatun tietosanakirja 2 todetaan, että suomen kielen Jumala-sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Alkuperästä on useampia selityksiä. Yhden mukaan Jumala-sana on johdannainen sanasta, joka merkitsi ’valoisa, kirkas’. Toisen mukaan kantasanalla juma on ollut merkitys taivas ja kolmannen...
Lääketieteen termien selityksiä löytyy esim. teoksista Lääketieteen termit : Duodecimin selittävä suursanakirja. Helsinki : Duodecim, 2002. Antti Hervonen, Walter Nienstedt: Lääketieteellinen ammattisanasto. Tampere : Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, 1991.
Myös internetistä löytyy ICD10-tautiluokitus, https://www.terveysportti.fi/terveysportti/icd10.koti ja Käypä hoito -potilasversio, http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle.
Tässä tapauksessa neuvoisin kääntymään hoitavan tahon puoleen ja pyytämään selvitystä epikriisin, jos siinä on jotakin epäselvää. Hoitava lääkäri on tässä tapauksessa paras asiantuntija vastaamaan hoitoa koskeviin kysymyksiin. Internet-haulla ESS viittasi lyhennykseen sanoista Epworth Sleepiness Scale...
Jos et ole ehtinyt itse lukea kirjaa, Internetistä löytyy jonkin verran toisten tekemiä tutkielmia ym. kirjasta ja niistä löytyy selostusta myös juonesta. Jos olet tekemässä itse tutkielmaa, ethän kopioi toisten tekstiä ja mainitsethan työssäsi mistä olet tietosi saanut.
Tässä pari osoitetta:
http://www.yle.fi/radiomafia/sailio/sivu.50.shtml
Tuntemattoman sotilaan julkaisusta http://www.valve.fi/showcase/tuntematon/main.html
Helsingin Sanomien juttusarja http://www.hs.fi/juttusarja/tuntemattomat
Samaa kysymystä on kysytty aikaisemminkin, joten voit tutustua "Kysy kirjastonhoitajalta" arkiston aikaisempiin vastauksiin http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx (Kirjoita hakulaatikkoon tuntematon sotilas). Myös Linkkikirjastoa...
Sekä Nykysuomen sanakirja että Suomen sanojen alkuperä -teokset määrittelevät "puusniekan" taikka "puuskan" jotakuinkin näin: leskivaimon kotiinsa naima mies, (harvemmin leskimiehen kotiinsa naima vaimo), kotivävy, isäpuoli; mies, joka saa osan talosta naimalla lesken.
Vastaava lyhenne kuin eaa. (ennen ajanlaskumme alkua) on jaa. (jälkeen - -). Ruotsiksi vastaavat ovat fvt. (före vår tideräkning) ja evt. (efter vår tideräkning). Miksi ja koska erilaisia lyhenteitä tulee käyttää? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ( http://www.kotus.fi ) mukaan nämä lyhenteet ovat tulleet käyttöön 70-luvun vasemmistoradikalismin myötä, jolloin haluttiin välttää Kristuksen mainitsemista ajanlaskun ilmauksissa.
Lyhenteet eivät ole, etenkään ruotsinkieliset, laajalti yleistyneet. Paremmin tunnettuja ja tunnistettavia ovat siis suomeksi eKr. / jKr. , ruotsiksi f.Kr. / e.Kr. ja englanniksi B.C. / A.D. (huom! lyhenne tulee latinankielen sanoista Anno Domini eli Herran vuonna).
Tietyssä mielessä olisi oikeampaa ja...
Elämäkertatietoja ei näytä kovin paljon löytyvän. Teoksessa Suomen kirjailijat 1945-1980 : pienoiselämäkerrat : teosbibliografiat : tutkimusviitteet (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985) kerrotaan Hugo Nousiaisesta seuraavasti: Hugo Olavi Nousiaisen (25. 5. 1913 Viipuri – 12. 8.1957) vanhemmat olivat konemestari Viljam Nousiainen ja Ida Emilia Vartiainen. Puoliso oli Ines Granstedt. Nousiainen kävi kahdeksan luokkaa oppikoulua ja vuosina 1930–1933 Viipurin taiteenystävien piirustuskoulua. Nousiainen toimi rikosetsivänä Viipurissa 1936–1940, assistenttina Rikostutkimuskeskuksen laboratoriossa 1945–1952, tuntiopettajana Suomenlinnan poliisikoulussa 1946–1953 ja toimittajana Viikkosanomissa vuosina 1953–1957. Lapsista ei ole...
Valitettavasti internetistä, etsimästäni kirjallisuudesta jne. ei löytynyt muita tietoja kuin että kyseinen ravintola oli Jyväskylässä ainakin 1980-luvulla. Tietääkö kukaan lukijoista tarkkaa vuotta?Jos pizzerioiden historia Suomessa kiinnostaa, suosittelen uutuuskirjaa Nupponen: Pizzeria nimeltä Suomi.
Tein kuvasta Googlen kuvahaun. Huivi näyttäisi olevan venäläistä kansantaidetta mukaileva matkamuisto.Englanninkielinen Wikipedia kertoo sen olevan Pavlovsky Posad huivi. Linkki Wikipediaan. Venäläisistä huiveista löytyy kirjoja sekä venäjäksi, että englanniksi. Osan kirjoista voisi saada kaukolainana lähikirjastoon, jos Finnan mainitsemat kirjastot eivät ole matkan varrella. Linkki Finna.fi hakutulokseen.Myös huivikaupan sivusto löytyy englanniksi. Linkki sivustolle.Huivin nimi tulee Moskovan lähellä sijaitsevasta kaupungista. Wikipedia kertoo näin: "Kaupungin paikalla sijainnut Pavlovon eli Vohnan kylä tunnetaan vuodesta 1328 lähtien. 1700-luvun puolivälissä kylän ympärille syntyi pienimuotoista kutomoteollisuutta. 1800-luvun...
Hei,Yhtä ainoaa sopivaa teosta ei löytynyt, mutta näissä voisi olla jotain tietoa:Vanhempaa kirjallisuutta:Smolan, Rick, ja David Cohen. A Day in the Life of the Soviet Union: Photographed by 100 of the World's Leading Photojournalists on One Day, May 15 1987. New York (NY): Collins, 1987.Pennanen, Erkki. Naapurin maailma: Raportti Neuvostoliitosta. Helsinki: Tammi, 1979.Schildt, Göran, ja Lauri Hirvensalo. Kolme Viikkoa Neuvostoliitossa. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1954.Shahov, A., ja Juhani Konkka. Matkoja Neuvostoliitossa. Porvoo: WSOY, 1954.Saves, Seppo, Eero Balk, ja Jüri Vendelin. Niin Suuri on Maa. Helsinki: Tammi, 1990.Steinbeck, John, Robert Capa, ja Olli Mäkinen. Matkalla Neuvostoliitossa. Helsinki: Tammi, 2002.Ja tuoreempaa:...
Englannin kielessä sana esiintyy muodossa "wallflower", ja Suomessakin ennen 1900-luvun puoliväliä ilmestyneissä sanomalehdissä puhutaan seinäkukasta, seinäkukkasesta ja seinäkoristeesta, ks. esim. linkki. Wallflower on myös kasvilajin nimi, kyseessä ovat Erysium-sukuun kuuluvat kasvit eli ukonnauriit. Seinäruusu-sanaa ei esiinny vanhoissa sanomalehdissä merkityksessä "nainen, jota ei haeta tanssimaan"; finna.fi-palvelussa vanhin esiintymä on vuodelta 1972. Kyseessä siis vaikuttaa olevan käännöslaina, joka on jossain vaiheessa muuttunut seinäkukasta seinäruusuksi.
Hei,Villieläimet tulevat nykyisin lähelle asutuksia helpon ruoan saannin takia. Vantaalla, lähellä Pähkinänrinnettä sijaitsee Gubbmossenin luonnonsuojelualue, joka voi selittää Pähkinärinteen alueella havaitut hirvet ja muut villieläimet.Lähteet: https://areena.yle.fi/1-60918137https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/toimipiste/gubbmossenin-luonnonsuojelualue
Opetushallituksen linjauksen mukaan oppilas opiskelee peruskoulun aikana äidinkielen oppimäärän lisäksi vähintään yhden pitkän ja yhden keskipitkän kielen, joista toinen on kotimainen kieli (suomenkielisessä opetuksessa käytännössä ruotsi ja ruotsinkielisessä opetuksessa suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Saamenkielisessä perusopetuksessa toisen kotimaisen kielen opiskelu ei ole pakollista. Perusopetuslain tuntijakoasetuksessa todetaan, että jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle oppilaalle opetetaan äidinkielenä omaa äidinkieltä, voi opetuksen järjestäjä päättää, miten kielten opettamiseen käytettävä tuntimäärä jaetaan. Oppilaalle voidaan siis opettaa toisen kotimaisen kielen sijasta suomen tai...
E-kirjaston käyttö tietokoneen selaimen kautta on yksi palvelun kysytyimpiä ominaisuuksia. Asia on kehitteillä, ja alustavasti selainkäytön tietokoneilla on luvattu olevan käytettävissä vuoden 2026 puolella. Kehittämisessä kuluu kuitenkin aikansa. Palautetta tästä asiasta tai muita kehittämistoiveita voi antaa E-kirjaston sovelluksen palautelomakkeen kautta.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-ominaisuudet
Valitettavasti en löytänyt tietoa Värmlannin Heinolan ja Suomen Heinolan mahdollisesta yhteydestä toisiinsa.Neuvoisin kääntymään esimerkiksi Heinolan museoiden amanuenssi Sirpa Juutin puoleen. Hänellä saattaa olla tietoa asiasta: Sirpa.Juuti@heinola.fiMyös Helmet Finnan haku antaa monta Heinola-aiheista tietokirjaa. Ehkäpä joku niistä auttaisi tiedon jäljille? Linkki Helmet Finnan hakuun: "heinola" | Hakutulokset | helmet.fi
Kuntien yhteinen e-kirjasto on vahvasti valtakunnallinen hanke: suurin osa Suomen kunnista liittyi siihen jo perustamisvaiheessa. Suurin osa tällä hetkellä pois jääneistäkin liittynee siihen myöhemmin. E-aineistojen tarjoaminen on sitä hankalampaa ja usein myös kalliimpaa, mitä pienempi määrä kirjastoja on niitä hankkimassa. Yksi keskeinen hyöty on myös, että jatkossa kaikki Helmet-kirjastojenkin e-kirjat, äänikirjat ja e-lehdet löytyvät samasta palvelusta, eivät useista eri palveluista. Tämänkin vuoksi kaikki Helmet-kaupungit lähtivät mukaan Suomen kuntien yhteiseen e-kirjastopalveluun. Yhteisen e-kirjastopalvelun käynnistämisvaikeudet ovat tietenkin olleet valitettavia. Molemmat mainitsemanne asiat, tarjonta ja järjestelmä,...
Vaski-verkkokirjastosta voi kokeilla hakea aihetta sivuavaa kirjallisuutta hakusanalla kaksikielisyys ja sitten rajaamalla hakutulokset kaunokirjallisuuteen ja aikuisten aineistoon. Myös Kirjasammosta löytyy muutamia tuloksia kyseisellä hakusanalla, ja lisäksi kollegat osasivat vinkata teoksia, joissa näkyy tavalla tai toisella kaksikielisyys tai kahden kulttuurin välissä kasvaminen. Esimerkiksi oheiset teokset tulivat vastaan:Andrei Makine: Maa ja taivas (ranska-venäjä)Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (suomi-meänkieli)Fatma Aydemir: Jinnit (saksalais-turkkilainen perhe)Meri Valkama: Sinun, Margot (suomalainen perhe asuu Itä-Saksassa)Eija Hetekivi Olsson: Tämä ei ole lasten maa (ruotsinsuomalaiset)Petra Rautiainen: Meren...
