"Uhka vai mahdollisuus" -ajattelu on mitä todennäköisimmin lähtöisin alun perin organisaatioiden yhteydessä käytetystä SWOT-analyysistä, jossa pyritään määrittämään vahvuudet (Strengths), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Opportunities) ja uhat (Threats). Vahvuudet ja heikkoudet ovat sisäisiä, uhat ja mahdollisuudet ulkoisia tekijöitä. SWOT-analyysin juuret ovat 1960-luvulla. Nykyisen kaltainen nelikenttämatriisi siitä tuli 80-luvulle tultaessa.
1980-luvulle ajoittuu myös "uhka vai mahdollisuus" -parin ilmaantuminen suomenkieliseen asiaproosaan. Sen varhaisin löytämäni esiintymä on vuodelta 1983, Kanava-lehdessä 11(1983):4 julkaistu Eero Kostamon artikkeli Tietoyhteiskunta : uhka vai mahdollisuus? Mikäli fraasin esiintymistä...
1. Bussinkuljettajan reitti saattaa vaihtua jopa kesken työvuoron eli kuskit ajavat sujuvasti eri linjoja.
HSL tilaa palvelun monelta eri liikennöijältä ja kukin yritys määrittää omien työntekijöidensä vuorot.
2. Kirkkohäät onnistuvat sekä luterilaisessa että ortodoksisessa kirkossa, kun toinen vihittävistä kuuluu hääkirkon seurakuntaan ja toinenkin johonkin kristilliseen kirkkokuntaan.
"Yleisten edellytysten lisäksi kirkollisesti vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Jos vain toinen vihittävistä on evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, kirkollinen vihkiminen on mahdollinen, kun ev.lut. kirkkoon kuulumaton osapuoli on jonkin muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen."
http://www.naimisiin.info/haaopas/evlut.html...
Teoksessa Statue of Fire : the collected early poetry of Aila Meriluoto (1993) on englanninnettuja Aila Meriluodon runoja kokoelmista Lasimaalaus ja Sairas tyttö tanssii. Lasimaalaus-kokoelmasta on käännetty 22 runoa, näiden joukossa on myös teoksen nimiruno. Runot ovat suomentaneet Leo Vuosalo ja Steve Stone.
Käytettävissä olevien tietokantojen perusteella näyttää siltä, että Statue of Fire -teosta ei löydy nykyisen kotimaanne kirjastoista. Kannattaa etsiskellä teosta antikvariaateista ja ennen kaikkea nettiantikvariaateista. Ihan kirjan nimellä googlettamallakin näyttää löytyvän joitakin nettikirjakauppoja, joista kirjan saattaisi saada tilattua.
Sukupuolirikosta merkitsevää rutsa-sanaa on Agricolasta lähtien tavattu vain yhdyssanassa sukurutsa. Sana on nimenomaisesti kirjakielinen, murteissa se on hyvin harvinainen. Murresanastostamme rutsa löytyy myös "sukurutto(inen)"-muotoon muuntuneena, mutta tässä lienee kyse yksinkertaisesti rutsan sekaantumisesta tavallisempaan rutto-sanaan - sanan alkuperän kanssa tällä tuskin on mitään tekemistä.
Suomen kielen etymologian lähdeteokset ovat yksissä tuumin sitä mieltä, että rutsan alkuperä on epäselvä. Suomen kielen etymologinen sanakirja esittää kuitenkin sellaisen mahdollisuuden, että on voinut olla olemassa sana "sukurutta", puolittain käännös, puolittain laina jostakin germaanisesta yhdyssanasta, jonka jälkiosa olisi ollut rikosta...
Molemmat ovat ihan oikeita ja käyttökelpoisia tapoja. Niillä saattaa olla hienoista sävyeroa, mutta esimerkkivirkkeissäsi sitä on vaikea erottaa. Yleisesti ottaen ”että” on sävyltään toteavampi ja antaa ikään kuin selityksen, kun taas ”kun” esiintyy usein jotakin ajallisuutta ilmaisevissa sivulauseissa.
Mainitsemissasi esimerkkivirkkeissä voi tosiaan käyttää kumpaa tahansa ilman kovin suurta sävyeroa, mutta ne eivät ole vaihtoehtoisia kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi virke ”Oli myöhä, kun lähdin.” kuulostaa luontevalta, mutta ”Oli myöhä, että lähdin.” tuntuu oudolta. Sen sijaan virke ”Hallitus esitti, että veroja korotettaisiin.” on selkeä ja ymmärrettävä, mutta vastaavasti ”Hallitus esitti, kun veroja korotettaisiin.” ei ole oikein...
Laulun sanojen mukaan ei mitään löytynyt, mutta mainittu kasetti saattaisi olla "MERTA PAKKIIN" (Base-Beat, 1992), jolla on Jarno Sarjasen tulkinta laulusta "Kuubalainen serenadi".
Etsitty laulu ei ole ainakaan Kuoppamäen "Merimies", mutta kasetilla on muutamia mahdollisia ehdokkaita, joita en valitettavasti pysty tarkistamaan. Laulun nimen mukaan mahdollisia tuolla kasetilla voisivat olla (muut ovat joko naisen laulamia tai muuten tiedossa):
1. Raimo Roiha: On meri ikuinen (laulajana Jaska Mäkynen)
2. H-E Holmi: Yksinäinen laiva (laulajana Eki Jantunen)
3. Raimo Roiha: Miehet vain haihtuu, Marseille jää (laulajana Eero Sinikannel)
4. Raimo Roiha: Timppa (laulajana Eero Sinikannel)
Kasetin pääsee kuuntelemaan valitettavasti vain...
Tuo riippunee siitä, millaisia aikoja on käyttämättä tietokonetta ja paljonko haluaa säästää sähköä.
Lepotilassa tietokone kuluttaa jonkin verran sähköä, joten jos tietokone on pitkään käyttämättä, sähkökulutuksen näkökulmasta kannattaa tietokone sammuttaa. Lisäksi tietokoneen käynnistäminen uudelleen saattaa poistaa ohjelmien turhia väliaikaistiedostoja koneelta. Jotkut päivitykset saattavat myös vaatia käynnistämään tietokoneen uudelleen, jotta ne tulisivat voimaan, ja sammuttaminen yöksi voi silloin olla hyväksi. Asiantuntija, jolta asiaa kysyin, oli myös sitä mieltä, että päälläolo kuluttaa tietokoneen komponentteja.
Toisaalta tietokoneen laittaminen lepotilaan pitää ohjelmat auki ja nopeuttaa siten työskentelyn jatkamista, kun ei...
Jos on kyse 1990-luvun popmusiikin tyylisuunnista, niin hyvä yleisteos on The '90's : the Inside Stories from the Decade That Rocked (julk. Rolling Stone 2010, ISBN: 978-0-06-177920-6). Siinä käydään läpi kymmenen 90-luvun keskeistä genreä.
Suomeksi on julkaistu Bruno MacDonaldin kirja Rock Connections : rock 'n' rollin täydellinen tiekartta (Readme.fi 2010, ISBN: 978-952-220-421-9). Se etenee artisteittain mutta aikajanojen avulla voi poimia 90-luvun ilmiöitä.
2000-luvun alun musiikki on jakautunut niin moniin genreihin ja aika on vielä niin lähellä, että yleisteoksia ei juuri ole. 1990-luvun ja "nolkytluvun" englannninkieliset Wikipedia-artikkelit sisältävät lukuisista kriittisistä kommenteista huolimatta osuvia huomioita.
https://en....
Osalla kirjastojen skannereista pystyy skannaamaan negatiiveja. Valitettavasti kirjastoista ei ole ilmeisesti olemassa selkeää listausta, mutta Helsingissä negatiivien skannaus onnistuu ainakin Pasilan kirjastossa ja Kirjasto 10:ssä.
Jos haluat tiedustella jonkin muun kirjaston skannausmahdollisuuksia, kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta tai katsoa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi, onko jonkin kirjaston tietokoneen yhteydessä diaskanneria, sillä negatiivien skannaaminen onnistuu sillä. Edellä mainitussa osoitteessa voit varata tietokoneen etukäteen, jotta siinä on tarvittava skanneri.
Virallinen muoto on paralympialaiset, mikä käy ilmi alan järjestöjen virallisilta nettisivuilta
www.paralympic.org
http://www.sport.fi/paralympiakomitea/rio-2016-paralympialaiset
Nimen taustana on kai eräänlainen sanaleikki, 'olympialaisiin' on yhdistetty - niin ikään kreikkaan palautuva - englannin sana paralytic 'halvaus, halvaantunut'. Totta on, että sanan oikeaan muotoon totutteleminen vaatii vähän opettelemista, O-äänne kun on niin vahvasti iskostunut suurkisojen nimitykseen.
Regle on huomattavasti yleisempi sukunimenä kuin etunimenä. Sukunimenä sitä tavataan Ranskassa, Yhdysvalloissa, Brasialiassa, Chilessä ja Australiassa.
Etunimenä sitä tavataan lähinnä Yhdysvalloissa. Sen merkitystä ei tunneta.
Variaatioita nimestä ovat: Regla, Regley, Reglo, Regli, Regl, Reglio, Reglai, Reglia, Reglie, Regly.
Etelä-Carolinessa on eniten Regle-etunimen omaavia eli kaksi jokaista kymmentämiljoonaa ihmistä kohden. (Whitepages names & namespedia.com)
Suomalaiset nimikirjat eivät nimeä tunne.
Kuten kysyjä varmaan itsekin arvaa, kysymykseen ei voi olla sellaista vastausta, jonka Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voisi saada.
Vuonna 2011 kun tämä sama kysymys esitettiin, siihen vastattiin näin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-2?language_conte…
Muutamia vuosia aikaisemmin vastaus oli "Elämän tarkoitus on esittää kysymyksiä ja saada niihin vastaus."
Kysymys on myös tiedekeskus Heurekan järjestämässä kyselyssä valittu "maailman vaikeimmaksi kysymykseksi".
Uskoakseni ainoa oikea vastaus on, että sitä ei kukaan tiedä, mutta jokaisella ihmisellä on oikeus etsiä siihen vastausta.
Kyseinen katkelma on J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden jälkimmäisestä kokoelmasta, runoelman Heinäkuun viides päivä viidennestä säkeistöstä. Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1889.
Koko säkeistö kuuluu seuraavasti:
"Rannalta tältä palasen
maat' ihanaista isien
sa näet, nuorukainen:
kuin Virtain järvet ihanat
on Saimaan sadat lahdelmat,
Imatra pauhaavainen
ja Vuoksen aallot vaahtoisat."
Katkelma runosta on kaiverrettu Punkaharjulla kansallisrunoilijan kunniaksi pystytettyyn kivipaateen. Runeberg vieraili Punkaharjulla kesällä 1838.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688-images.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688.txt
http://www.visitpunkaharju.fi/luonto-ja-historiakohteet
http://www.panoramio.com...
Koska Luolakarhun klaani on fiktiivinen teos, vain sen kirjoittaja Jean M. Untinen-Auel voisi antaa vastauksen siihen, miten on nämä tekstinkohdat tarkoittanut tulkittaviksi. Lukija voi tietysti halutessaan tehdä omat tulkintansa - esimerkiksi, että "polttopuu" tarkoittaa neandertalinihmisille mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa kuivaa puuainesta, jolloin kerättäviä karahkoja yhdistävä tekijä olisi kuivuus. "Polttopuu" olisi tällöin siis käsitteellisesti ikään kuin oma puulajinsa. Tämä on kuitenkin pelkkää spekulaatiota. Mahdollista on sekin, että kirjailijalle on yksinkertaisesti tullut ajatusvirhe - sellaistakin sattuu.
Neandertalinihmisistä on nykyään olemassa enemmän ja tarkempaa tutkimustietoa kuin kirjan alkuperäisenä ilmestymisvuonna...
Kielitoimiston sanakirja (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi) on oivallinen lähde sanojen merkityksiin. Se on sangen kattava, vaikka aivan harvinaisimpia sanoja sieltä ei ehkä löydy. Sanakirja on olemassa myös painetussa muodossa. Vanhempi laitos on ”Suomen kielen perussanakirja”, ja sekin ajaa asiansa, jos merkityksiä on tarve selvitellä.
Sanojen alkuperässä auttavat etymologiset sanakirjat. Suositeltavia ovat kolmiosainen ”Suomen sanojen alkuperä” (SKS ja Kotus, 1992–2000) ja Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (Sanoma Pro, 2013; myös vanhempia painoksia). Jos jotakin sanaa ei noista löydy, voi lisää lähteitä etsiä osoitteesta http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/ löytyvästä Etymologisesta viitetietokannasta. Jos...
Laulu on tosiaan tutu, koska se on Oskar Merikannon sävellys Valse Lente eli Hidas valssi.
Islantilaiset sanat ovat tosiaan kansallisrunoilija Davíð Stefánssonin:
Til eru fræ, sem fengu þennan dóm:
að falla í jörð, en verða aldrei blóm.
Eins eru skip, sem aldrei landi ná,
og iðgræn lönd, er sökkva í djúpin blá,
og von, sem hefur vængi sína misst,
og varir, sem að aldrei geta kysst,
og elskend ur, sem aldrei geta mæst,
og aldrei geta sumir draumar ræst.
Til eru ljóð, sem lifna og deyja í senn,
og lítil börn, sem aldrei verða menn.
http://textar.midja.is/textar/prentv.asp?ID=81&Tran=
Mutta suomennosta en valitettavasti löytänyt.
You tubessa voi vertailla kappaleiden melodioita.
Katsastuksen jälkitarkastus voidaan tehdä eri paikassa kuin alkuperäinen katsastus, jos kyseessä on ollut tavanomainen määräaikaiskatsastus. Jos taas kyseessä on ollut esim. rekisteröintikatsastus, on jälkitarkastus tehtävä samassa paikassa.
Ajoneuvolaki (6 luku § 59) kertoo asian näin:
Määräaikais- ja valvontakatsastuksen jälkeen suoritettava jälkitarkastus saadaan suorittaa missä tahansa ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetussa laissa tarkoitetussa katsastustoimipaikassa, jolla on katsastusluvan mukaan oikeus katsastaa kyseinen ajoneuvo. Rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastuksen jälkeen suoritettava jälkitarkastus suoritetaan samassa katsastustoimipaikassa, joka on hylännyt ajoneuvon katsastuksessa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/...
Virsikirjan virsien numeroiden ja Siionin virsien vastaavuudesta on nykyään olemassa luettelo Herättäjä-yhdistyksen sivuilla https://www.h-y.fi/siionit/virsinumerot/virsikirja
Siionin virret löytyvät hakemistoineen, https://www.h-y.fi/siionit.html.
Myös luterilainen virsikirja on netissä, aakkoshakemistoineen
http://evl.fi/virsikirja.
Siionin virret voi myös käydä lainaamassa kirjastosta, sitä on hyllyssä juuri nyt esim. Itäkeskuksessa ja Tikkurilan musiikkivarastossa, (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1104261__Ssiionin%20virret…).
Osoitteet ja aukioloajat näkyvät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi .
Runon tekijää ei ole löytynyt. Olemme kysyneet sitä myös koko maan kattavalta keskustelupalstalta, mutta vastauksia ei ole tullut. Otamme yhteyttä jos vastaus löytyy.
Espoon kaupunginkirjaston omatoimikirjastoista on lisää sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
Asiakkaat ovat ottaneet omatoimi-palvelut vastaan tyytyväisinä.
Palvelujen käyttöä seurataan tarkasti, mutta toistaiseksi ei tilastotietoa käytön kasvusta omatoimisuuden myötä ole vielä saatavilla.
