Aika vähäinen on vuoden 1918 tapahtumiin keskittyvä vuonna 2018 julkaistu kaunokirjallisuustuotanto. Tässä on listaa HelMet-kirjaston haun perusteella:
Markku Nikunen: Punaisten lukkari (omakustanne); Pirjo Tuominen: Itkevät syvät vedet (Tammi); Tapani Heinonen: Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla (Minerva); Laura Lähteenmäki: Yksi kevät (WSOY), Mike Pohjola: Sinä vuonna 1918 (Gummerus).
Vuonna 2017 julkaistiin seuraavat vuoden 1918 tapahtumiin liittyvät romaanit: Veli-Matti Hyttinen: Vituiksi mennyt vapaussota : kertomus kapinasta (Etulinja-Kustannus; Juha Vakkuri: Mannerheim ja saksalainen suudelma (Like); Jenni Linturi: Malmi 1917 (Teos); Antti Tuuri: Tammikuu 18 (Otava); Enni Mustonen: Verenpisara ikkunalla (Otava).
Heikki Poroila
Kyseessä on niin sanottu Tuntemattoman sotilaan rykmentti (JR 8), joka toimi kantakortissa mainitulla 8. Prikaatin nimellä ennen jatkosodan alkamista.
Mauno Jokipiin ja Kimmo Sorkon teoksessa "Tuntemattoman sotilaan rykmentti: jalkaväkirykmentti 8:n historia" mainitaan, että elokuun alkupuolella 1941 JR 8:aan lankesi sekä ylennyksiä että ensimmäinen "mitalisade", joka sisälsi 32 ensimmäisen luokan ja 140 toisen luokan Vapaudenmitalia. Yleisinä perusteina olivat taisteluissa osoitettu kunto ja urhoollisuus. Tätä ennen JR 8 oli edennyt divisioonansa kärkirykmenttinä ja oli ollut torjumassa maihinnousuyritystä Lunkulansaaressa.
Edelleen, Petroskoin valtauksen kunniaksi lokakuun alkupuolella rykmentille jaettiin ensimmäisen luokan...
Fennica-tietokannan mukaan Tolkienin romaania Silmarillion ei ole ainakaan vielä julkaistu äänikirjana. Kirjan kustantaja Suomessa on WSOY.
Heikki Poroila
Jukka Leppilampi on kotoisin Ylivieskasta. Ennen uskoon tuloaan hän oli mukana esimerkiksi laulajana Kangasalla perustetussa Tabula Rasa -yhtyeessä, josta hän lähti vuonna 1976. Hän alkoi tuolloin soittaa kitaraa ja tehdä omia lauluja. Hän opiskeli Kansanlähetyksen Ryttylän Lähetyskoulussa ja kiersi duona huilisti Jarmo Sormusen kanssa esimerkiksi nuortenilloissa. Duo teki myös levyn "Katso" (Uusi Tie, 1979).
1980-luku oli Suomi-gospelin nousukautta. Gospelin musiikillinen taso nousi. Jukka Leppilammen lisäksi tuolla vuosikymmenellä aktiivisia gospelmuusikoita olivat esimerkiksi Tarvo Laakso, Juha Kela, Jaakko Löytty ja Lasse Heikkilä. Gospeliin liitettiin uskottava rock- ja pop-soitto. Eri puolilla Suomea järjestettiin isoja...
Tähän MTV3-kanavalla vuonna 1997 esitettyyn televisiosarjaan tehtiin samana vuonna cd-levy, jossa on musiikkia sarjasta. Se on nimeltään Kun taivas repeää : suurten tunteiden tv-sarja. Lisää tietoa äänitteestä Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Levy on Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta sieltä sitä ei lainata. Muista kirjastoista sitä ei löydy. Nettidivareidenkaan kautta en onnistunut löytämään. Kannattaisi ehkä kysyä MTV:stä
https://www.mtv.fi/palaute
Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 15-16. maaliskuuta vuonna 1907. Äänestämään pääsivät kaikki 24 vuotta täyttäneet suomalaiset sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Naiset saivat myös ensimmäistä kertaa täydet valtiolliset oikeudet ja pystyivät asettumaan vaaleissa ehdolle. Vaalit voitti sosiaalidemokraattinen puolue.
Vaaleissa käytetyn äänestyslipun kuvaa en kirjaston aineistosta löytänyt, mutta eduskunnan sivuilta löytyvässä Kansanvallan pitkä tie-esitteestä löytyi kuva (s. 8). Linkki esitteeseen tässä alla:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/esitemateriaalit/Documents/2013_Eduskunta_1863_Kansanvallan_pitka_tie_FIN_LORES300413.pdf
Lähteet:
Mylly, Juhani 2006: Edustuksellisen...
Laulun nimi on "Odotusta Pariisissa". Sen on säveltänyt Juha Tikka ja sanoittanut Hector. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Ilta Pariisin tummuu". Englanniksi lauletaan: "I love you in the morning, love you when you go to bed, (and) these are all the words we've ever said". Laulun tunnetuin esittäjä on Susanna Haavisto, mutta sen on levyttänyt moni muukin laulaja, naislaulajista ainakin Leena Kallonen, Päivi Mäkinen ja Jonna Pirttijoki.
Jos kortti on kadonnut muualle kuin kotiin, sinun kannattaa heti soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja ilmoittaa se kadonneeksi.
Silloin korttisi lukitaan, eikä kukaan voi väärinkäyttää sitä.
Uuden kortin saat haettua mistä tahansa Helmet-kirjastosta. (Helsinki, Kauniainen, Espoo ja Vantaa)
Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus (henkilökortti, ajokortti tai passi) ja mene kirjaston henkilökunnan puheille.
He tekevät uuden kortin odottaessasi.
Uusi kortti maksaa aikuiselle 3€ ja alle 18 vuotiaalle 2€.
Teos Rakkauden helminauhaa on tilattu Kouvolan kirjastoon painettuna kirjana. Kirjan saapuminen kirjastoon kirjatoimittajaltamme ja lainauskuntoon käsittely vie oman aikansa. Valitettavasti joutuu siis odottelemaan.
Kirjaan voi tehdä varauksen joko itse Kyyti.fi-sivulla tai lähettämällä sähköpostia, soittamalla tai käymällä paikan päällä missä tahansa Kyyti-kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.kyyti.fi/kirjastot.
Äänikirjaa eikä e-kirjaa ei ole kirjastoille saatavilla (myytävänä).
Lehdistä:
Suomen hammaslääkäriliitto julkaisee Suomen hammaslääkärilehteä (tällä nimellä 1954-2011, vuodesta 2012 Hammaslääkäri, alanimekkeenä Suomen hammaslääkärilehti). Näköislehti julkaistaan verkossa noin kuukausi painetun lehden ilmestymisen jälkeen. Lehtiä on vuodesta 2012 osoitteessa https://www.lehtiluukku.fi/lehti/hammaslaakarilehti
Terveyskeskushammaslääkäriyhdistyksen jäsenlehti on Diasteema: http://tkhly.fi/diasteema/
Hammashoitajien ja suuhygienistien ammattijärjestö STAL ry julkaisee lehteä Suun terveydeksi: https://www.stal.fi/stal/suun_terveydeksi_-lehti
Suomen hammasteknikkoseuralla on lehti Hammasteknikko http://hammasteknikko.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=6…
Myös Suomen...
Saippuan ja shampoon vaikuttavat aineet ovat erilaiset. Siksi ne ovat yleensä erillisiä tuotteita ja sopivat vain väliaikaisesti muuhun käyttöön.
On saatavilla pesunesteitä ja palasaippuoita, jotka soveltuvat sekä hiusten- että vartalonpesuun. Kyseessä ovat erikoistuotteet tai luonnontuotteet, joilla on tähän kaksoiskäyttöön soveltuvat ominaisuudet.
Monikäyttöiset pesunesteet ovat yleensä niin sanottuja herkän ihon pesuaineita, jotka ovat usein apteekki- tai luontaistuotteita. Niitä löytyy helposti googlaamalla esimerkiksi hakulausekkeella pesuaineet hiuksille ja vartalolle .
Lisäksi on oliiviöjystä tai savesta valmistettuja palasaippuoita. Näitä tuotteita voi hakea internetistä vaikkapa hakulausekkeella palasaippua...
Helsingin Kaupunginkanslian Kaupunkitutkimus ja -tilastot -osaston mukaan Helsingissä on noin 3000-3500 katua. Niistä on 42 sellaista katua, joilla asuu vain yksi ihminen. Lisäksi on reilut 400 sellaista katua, joilla ei asu ketään. Tietoja ei kerrota katunimien tarkkuudella. Vastauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen lähteisiin.
Tähän Juho Takasen säveltämään kappaleeseen ei ole julkaistu nuottia. Suomen kansallisdiskografian ja nuottien kansallisbibliografian Viola-tietokannan mukaan kappaleen arkistokopio on Musiikkiarkistossa Helsingissä. Arkistokopio on valokopio, jossa on valssin melodia ja sointumerkit, sanat ovat erillisellä paperilla. Musiikkiarkisto ei lainaa aineistojaan arkiston ulkopuolelle, mutta tiedusteluihin vastataan puhelimitse tai sähköpostilla.
Tässä linkki Finna-hakupalvelun viitteeseen: https://finna.fi/Record/viola.806265
Tietoa Musiikkiarkistosta: https://www.musiikkiarkisto.fi/
Kantakortista pitäisi käydä ilmi joukko-osastot ja taistelupaikat. Joukko-osastojen digitoitujen sotapäiväkirjojen avulla voi muodostaa paremman kuvan papan vaiheista. Joukko-osastosta saattaa olla myös historiikki. Näitä kannattaa hakea joukko-osaston nimellä esimerkiksi Finnasta. Samaten yksittäisestä taistelusta voi olla olemassa kirja, artikkeli tai opinnäyte. Nämäkin löytyvät melko hyvin Finnan kautta. Yksi vaihtoehto kantakortissa mainittujen paikkojen ja joukko-osastojen tietojen löytämiseen on Kansa Taisteli -lehden arkisto. Papan tiedot voi kantakortin tietojen perusteella lisätä Sotapolku.fi -palveluun, jossa joukko-osaston polusta saattaa olla graafinen esitys. Joitakin melko suppeita henkilötietoja voi olla Suomen rintamamiehet...
Aarre Saarnion kirjoittamaksi otaksuttua reumatismirunoa on etsitty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin. Tuolloin sitä ei painetusta lähteestä löydetty, mutta myöhemmin tarjottiin kommenteissa vaihtoehtoista kirjoittajaa ja lähdettä.
Mistä löydän runon...
Mainittua kirjaa ei ole käytettävissäni, joten voin vain välittää tämän vihjeen edelleen - itse en sitä voi tarkistaa.
Aarre Saarnio oli matematiikan ja fysiikan lehtori, keksijä ja runoilija, jonka lyriikkaa julkaistiin mm. Matemaattisten aineiden aikakauskirjassa ja Kotiliesi-lehdessä. Saarnion Kotilieteen kirjoittamat runot löytyvät lehden 1950-luvun numeroista, mutta yksikään niistä ei ole terveys- tai reuma-aiheinen.
Yhden tekstin reumatismin kanssa kamppailevasta...
Etymologiaa emme sanalle löytäneet, mutta sanan tuntee mm. kielitoimiston sanakirja. Se kertoo verbin lesoilla olevan arkikielinen ja tarkoittavan leveilemistä, leuhkimista, lesoamista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Heikki Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : stadin slangin suursanakirja (2001) annetaan sanalle leso merkitykset leuhka, ylpeä. Kirja tuntee myös sanat lesoilla, lesoominen, lesota ja lesottaja, jotka liittyvät samoin ylpeilyyn ja mahtailuun.
Myös monet kollegani eri murrealueilta tuntevat sanan, vaikka itselleni se olikin tuntematon.
Muilta paikkakunnilta lehdet tulevat postin mukana eivätkä ehdi siis ilmestymispäivän kirjastoon. Sen sijaan e-lehdet ovat näkyvissä heti, tietoa e-lehtien lukemisesta on täällä http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet . Eli saman päivän Keskisuomalaista ei Helsingin kaupunginkirjastossa pysty lukemaan paperilehtenä, mutta e-lehtenä pystyt sen lukemaan Epressin kautta kirjastossa. EPressiin ei ole etäkäyttömahdollisuutta, muiden e-lehtipalveluiden etäkäyttöön löydät ohjeet täältä, http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon…
Helsingissä VHS-kasetteja on mahdollista digitoida Pasilan kirjastossa. Kaikki Helmet-kirjastojen VHS-digitointimahdollisuudet näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän valikon kohdasta "VHS-DVD-digitointi".
Tallentaminen suoraan muistitikulle ei onnistu. Sen sijaan digitoitu aineisto poltetaan DVD-levylle, jota varten tarvitaan tietynlainen levyaihio.
Digitointilaitteen voi varata osoitteessa https://varaamo.hel.fi etsimällä joko tietty kirjasto tai laite esimerkiksi hakusanalla "VHS".
HUOM! Herttoniemen kirjastossa ei enää ole VHS-digitointia. (16.8.2023)
Yleensä huoltoasemilla joiden yhteydessä on myymälä voidaan maksaa tankkaus sisällä, ja huoltoasemat joiden nimen perässä lukee "express" (esim. Neste Express) kelpaa vain korttimaksu. Voit ottaa suoraan yhteyttä Varsinais-Suomen alueella sijaitseviin huoltoasemayhtiöihin ja tiedustella asiaa tai tutkia heidän nettisivujaan. Tässä Suomen tunnetuimpien huoltoasemien yhteystietoja:
ABC
https://www.abcasemat.fi/fi
Neste:
https://www.neste.fi/ puh. 0200 11311
Shell:
https://www.shell.fi/ puh. 020 443 2070
ST1:
http://www.st1.fi puh. 010 557 11
Teboil:
https://www.teboil.fi/ puh. 020 470 0900
Seo:
https://www.seo.fi/ puh. +358 3 883 060
Sirkka Paikkalan Se tavallinen Virtanen: Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 -teoksesta löytyi tieto (s. 400) että vuonna 1918 nimi muodossa Nikiforow olisi suomalaistettu Nortamoksi. Tämä suomennos ei ehkä kuitenkaan liity Konstantin Nikiforoviin.
Muita suomennoksia emme lähteittemme avulla löytäneet:
- Snellmanin kunniaksi sukunimet suomalaisiksi : Snellmanin 100-vuotispäivän 12.5.1906 suuri sukunimien suomalaistamispäivä Tampereella ja muuallakin Suomessa / Juha Javanainen (2006)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%A4
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Nikiforov on tai on ollut Suomessa 122 henkilöllä, joista ...
