Pentti Lempiäinen kertoo teoksessaan Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1978), että itse asiassa Johanneksen nimipäivä oli vuoteen 1972 asti 27.12. Se viittasi kahteen Johannekseen: evankeliumin kirjoittajaan ja apostoliin, jotka ovat Lempiäisen mukaan useimpien tutkijoiden mielestä eri henkilöitä. Vuoden 1973 almanakassa Johannes oli siirretty Jussin päivälle eli Johannes Kastajan syntymäpäiväksi 24.6.
Lempiäinen ei kerro tarkempia perusteluja siirrolle, mutta historiallisesti Johanneksen nimipäivä on tosiaan voinut olla kumpana päivänä tahansa.
Voisiko olla kyse maisesta tiestä? Siionin kanteleesta löytyy Rakkahin Jeesus, miks viivyt? Se alkaa sanoilla Rakkahin Jeesus, miks viivyt sä vielä? Raskas on kulkuni maisella tiellä. https://www.sley.fi/sk7/
Kielitaitoisesta perheestään huolimatta Donald Trump puhuu käytettävissä olevien lähteiden perusteella ainoastaan englantia. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä: vuonna 2006 toteutetun General Social Survey -tutkimuksen mukaan vain noin neljännes (23,9%) englantia äidinkielenään puhuvista amerikkalaisista osaa jotakin toista kieltä, ja Yhdysvaltain presidenttienkin joukossa useiden kielien taitaminen näyttää olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Kielitaitoisimmat amerikkalaispresidentit ovat olleet John Quincy Adams (ranska, hollanti, venäjä, latina, kreikka ja saksa) ja Thomas Jefferson (ranska, italia, latina, kreikka ja espanja).
https://www.cheatsheet.com/culture/presidents-who-spoke-multiple-languages.html/...
Yritin sosialististen maiden arkielämää kuvaavasta kirjallisuudesta löytää vahvistusta kysymyksessä esitetyille väitteille, tässä kuitenkaan onnistumatta. Jos sosialistista kulttuuria tarvitsee luonnehtia karkein yleistyksin, mielestäni totuudenmukaisimmalta tuntuu Timo Laineen kirjasta Torakoita ja panssarivaunuja : silminnäkijänä hajoavassa neuvostoimperiumissa (Tammi, 2014) vastaani tullut huomio: "Vähitellen minulle selvisi, että Venäjällä on kaikki hieman rempallaan eikä pikkuasioiden kanssa olla turhan tarkkoja." (s. 31) Laineelta löysin myös yhden maininnan rakennusten lämpöeristyksestä, joka sopii yhteen edellisen toteamuksen kanssa: "Kuvittelin, että siperialaiset olisivat olleet kylmyyden ammattilaisia, jotka...
Vuoden 2019 alusta alkaen ei pankkitunnuksia eli ns. vahvan tunnistautumisen mahdollistavaa tekniikkaa saa enää ajokortilla, vain passi tai poliisin antama henkilöllisyystodistus kelpaavat pankissa. Vastaavasti myöskään passia tai em. henkilöllisyystodistusta haettaessa ei ajokortti enää jatkossa kelpaa henkilöllisyyden osoittamiseen. Poliisi tosin joustaa jälkimmäisessä tapauksessa siten, että myös "vähän aikaa sitten vanhaksi mennyt" passi tai henkilökortti voidaan harkinnan mukaan hyväksyä. Pankit ovat tiukempia.
Heikki Poroila
Suomen kielen etymologiset sanakirjat ovat perinteisesti esittäneet rohdon ruoho-sanan yhteyteen kuuluvana johdoksena. Uudempana selityksenä on tämän rinnalle noussut tulkinta, jonka mukaan rohto voisi sellaisenaan olla lainaa siitä indoeurooppalaisten kielten kasvia tai yrttiä merkitsevästä sanasta, josta juontuu esimerkiksi nykyruotsin grod (itu).
Vuodesta 1949 Rohtona tunnettu japanilainen lääkevalmistaja näyttää aloittaneen toimintansa eri nimisenä, ja Rohto-sana esiintyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1909 sen valmistamien silmätippojen nimessä. Rohto-tipat oli nimetty silmälääkäri von Rothmundin mukaan, joka oli toiminut niiden kehittäjän Toyotaro Inouen professorina. Yhteys suomen kielen rohto-sanaan...
Suomen historiasta kertovia romaaneja ja romaanisarjoja:
Mustonen, Enni: Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja
Paimentyttö-romaanista ja 1800-luvun loppupuolelta alkavassa sarjassa seurataan Idaa, jonka tie vie paimentytöstä piiaksi, lapsenlikaksi, emännöitsijäksi ja itselliseksi täysihoitolan emännäksi. Palvelusvuosinaan hän työskentelee mm. Topeliuksen ja Sibeliuksen talouksissa, ja hänen kauttaan lukija tutustuu sekä ajan arkielämään että kultturiväkeen.
Oranen, Raija : Aurora
Elämäkertaromaani merkittävänä köyhien hyväntekijänä ja diakonissalaitoksen perustajana tunnetun Aurora Karamzinin elämästä, josta ei puutu loistoa ja värikkäitä vaiheita. Alkuaan Helsingissä syntynyt Aurora Stjernwall oli seurattu seurapiirien kaunotar, joka...
Kysyjä tarkoittanee Juri Bessonovin vuonna 1929 Lontoossa julkaistua teosta My 26 prisons and my escape from Solovetsky (Kustantaja Jonathan Cape). Kirjaa ei ole suomennettu eikä tuota englanninkielistä julkaisua näytä löytyvän mistään suomalaisesta kirjastosta.
Heikki Poroila
Hei,kuvauksestasi tuli mieleen Alexander von Schönburgin (s. 1969) kirja Tyylikkään köyhäilyn taito. Kirjailija on toimittaja. Hän on myös kreivi, jonka suku on hänen omien sanojensa mukaan köyhtynyt jo useiden satojen vuosien ajan. Kirjassa ei tosin ole juurikaan keskiaikaisen hovin tavoista, lähinnä kirjan nimen mukaisesti tyylikkäästä köyhäilystä.Jos kirja ei ole oikea, ilmoita, niin, etsimme lisää.Jos olet muuten kiinnostunut keskiajasta, voit etsiä tietoa Finna.fi:n sivuilta. Hakusanoina voit käyttää esim. pelkästään keskiaika, keskiaika ja kulttuurihistoria tai keskiaika ja tapakulttuuri.Keskiajan tavoista löytyy tietoa mm. kirjoista:Huizinga, J. Keskiajan syksyRice Earle: Life during the Middle agesMullistusten keskiaika
Kysymys houkuttaa kysymään, mitä ihmeteltävää on siinä, että ihminen haudataan kotipaikkakunnalleen? Luultavasti useimmat suomalaiset haudataan sinne, missä he ovat asuneet. Monasti kuulee myös tapauksista, että pois kotiseudultaan muuttaneet ovat silti toivoneet pääsevänsä kotiseudun multiin. Kyösti Kallio oli kuollessaan muodollisesti vielä tasavallan presidentti, mutta sekään ei ollut mikään syy tulla haudatuksi esimerkiksi Helsinkiin. Svinhufvud oli kuollessaan iäkäs yksityishenkilö.
Heikki Poroila
Se, ettei tiedotusvälineissä paljasteta henkilöiden oikeita nimiä, perustuu toisaalta Journalistin ohjeisiin, toisaalta niiden taustalla vaikuttavaan yksilönsuojaa koskevaan lainsäädäntöön. Puhuminen "Matista" anonyymin "henkilö A:n" asemesta on nähdäkseni hyvä tapa tähdentää vastaanottajalle sitä, että kyse on todellisesta yksittäisestä ihmisestä eikä vain - mahdollisesti hypoteettisesta - esimerkkitapauksesta. Myös luettavuuden kannalta "Matti" tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin jäykkä ja kankea "henkilö A".
Lähteet ja kirjallisuutta:
Journalistin ohjeet (https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/)
Jorma Mäntylä, Journalistin etiikka
Päivi Tillikka, Journalistin sananvapaus
Sari Näre, Julkisuudesta ja intimiteetistä
Timo...
En onnistunut löytämään uusia tutkimuksia nimenomaan kirjastotyöhön liittyvistä altistuksista, mutta monet näyttöpäätetyöhön yhdistetyt oireet sopivat myös kirjastotyöhön. Duodecim-lehden vuoden 2007 numerossa 6 on artikkeli työhön liittyvistä niska-hartiaseudun ja yläraajan sairauksista. Artikkelin mukaan niska-hartiaseudun ja yläraajan kivut ovat tavallisia ja yleinen hoitoon hakeutumisen syy. Näin on varmasti myös kirjastotyössä. Joihinkin kirjastossa tehtäviin töihin kuuluu pitkäkestoista paikallaan istumista, samoina toistuvia pään tai käden liikkeitä tai kiertynyttä pään tai vartalon asentoa. Aineiston käsittely voi aiheuttaa myös iho-oireita. Yllä oleviin voidaan kyllä vaikuttaa hyvillä työvälineillä ja työergonomialla, esim....
Termiä käytetään useassa merkityksessä ja sanan sen alkulähteille voi olla ylivoimaisen vaikea päästä. Käytettävissä olevan vastaamisajan puitteissa voimmekin vain todeta, että sitä on käytetty yleiskielessä esim. ilmentämään lukemisvuorossa olevia teoksia esim seuraavasti: ."Pyhien viimeinen lukurasti tosin saattaa olla Pancolin uusin teos, joka ei ole yhtä järkälemäinen kuin monet aiemmat" tai ilmentämään tapahtumien järjestystä, jolloin lukurasti on yksi tapahtumista seuraavaan tapaan: "klo 12-13 Evästauko, vapaata leikkiä ja tutustumista läheisessä puistossa (Jardins d’Emma de Barcelona). Luvassa on mm. yhteisen taideteoksen luominen kierrätysmateriaaleista, tutustumis- ja esittelyrasti, kielipähkinöitä, lukurasti ja...
Kappaleen nimi taitaa olla vain viittaus mahdollisimman neutraalisti johonkin veikkoseen nimeltä Veikko Nieminen. Laulu on syntynyt vuonna 1978.
Nieminen on Suomen neljänneksi yleisin sukunimi https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ ja Veikko nimenä melko tavallinen ja yleisesti viittaava esim. Pallo - veikot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko
Veikko Nieminen myös soituu mukavasti kertosäkeen muuhun sanomaan.https://genius.com/Tapani-kansa-veikko-nieminen-lyrics
"Jehkimä" löytyy Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jehkimä&sms_id=SMS_00dd6ef5927a999eb8b0fb6c07041896), mutta sen tarjoama tieto ei paljonkaan valaise sanan käyttöä Tuntemattomassa sotilaassa. Toinen sen mieleen tuleva esiintymä kirjassa - kysymyksessä mainitun lisäksi - sisältyy 11. lukuun, Pirunkukkulan edustalla olevaan Syvärin-tukikohtaan sijoittuvaan jaksoon. Vanhala ohjeistaa ensimmäisen kerran yksin vartioon tulevaa Hauhiaa seuraavasti: "Sirpalesuojassa on jv:n poikien Ukko-Pekka, mutta älä ammuskele sillä jos se ei ole välttämätöntä. Jehkimä tekee sinusta pian sankarin. Kasva täällä ny hiljaisuudessa Suomen pelottavaks korpisoturiks."
Sillä perusteella,...
Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus, 2000) kertoo, että sanan valittaa alkuperä on epäselvä. Se saattaisi tulla muinaisnorjan sanasta vála (’valittaa, ulista’). Toisaalta se voi olla myös omaperäinen sana ja kytkeytyä sanoihin vala ja valo. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta.
Kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan yleensä käynti kirjastossa, jotta henkilöllisyys voidaan tarkistaa henkilöllisyystodistuksesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kortin hankkimisen yhteydessä vaaditaan myös Suomessa sijaitseva osoite. Myöhemmin kortilla oleva osoite on mahdollista vaihtaa ulkomaille.
Kun kortin on hankkinut, sillä voi käyttää e-kirjoja myös ulkomailta, jos käytössä on vain nettiyhteys.
Englannin kielen "do not" lyhennetään "don't". Väliin tuleva merkki on "heittomerkki", ei siis aksenttimerkki, kuten kysyjän ensimmäisessä vaihtoehdossa näyttäisi olevan. Käytännössä heittomerkki ja ns. yksinkertainen lainausmerkki ovat identtiset ja tuotetaan samalla näppäimellä.
Heikki Poroila
Larry Huldén käsittelee kysymystä soopelin levinneisyydestä artikkelissa "Oliko soopeli karjalainen turkiseläin?" (Viipurin läänin historia II: Viipurin linnaläänin synty, 2004, s. 176 - 178). Hänen mukaansa soopelia ei mitä ilmeisimmin ole esiintynyt Suomen alueella: "Luotettavia tietoja soopelikannoista, jotka perustuvat sekä kielitieteellisiin, kansatieteellisiin, historiallisiin että luonnontieteellisiin aineistoihin, on lähinnä Suomea ainoastaan Uralin ja Timanin vuoristoissa Komin alueella." Nois-nimitys on hänen mukaansa tarkoittanut majavaa.
Sana "nois" esiintyy monissa paikannimissä, kuten todetaan teoksessa Suomalainen paikannimikirja (2007, s. 291 - 292): "Nokia-, Nois, Nokeus-, Nokisen- ym. paikannimiä on pääasiassa hämäläis-...
Helmetin varatuin kirja kautta aikojen on kyllä Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen, josta tällä hetkellä on 3651 varausta. Tähän kysymykseen on palvelussamme vastattu vähän aikaa sitten ja vastaus löytyy täältä : Kysy kirjastonhoitajalta https://www.kirjastot.fi/kysy/tanaan-maanantaina-27-8-2018
