"Niini" tarkoittaa suomessa metsälehmuksesta kaarnan alta saatavaa sitkeätä kuitua, jota on käytetty köysien, virsujen ja astioiden tekemiseen. Metsälehmusta kutsutaankin usein niinipuuksi. Todennäköisesti Niini-alkuiset paikannimet ovat saaneensa nimensä tästä puusta ja sen kuidusta. Kaupungeissa yleisempi puistolehmus on eri laji, eikä sen niini ole riittävän sitkeää.
Heikki Poroila
Kirja on varmaankin Kicki Stridhin kuvakirja Kaamea kummitustalo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1992. Kuvittaja on tosiaan Eva Eriksson. Kirja esitellään Kirjasammon sivuilla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9518733791
Suomen suurinta haukea tuskin kukaan tietää, voihan isojen järvien syvänteissä piileskellä vaikka minkälaisia jättiläisiä. Mutta virallisesti painavin (ei siis välttämättä pisin) rekisteröity, 2000-luvulla Suomessa pyydystetty hauki tarttui Iin Oijärvellä verkkoon 19.5.2009 ja punnituksessa se painoi peräti 18,8 kiloa.
Tätäkin painavampia kaloja on pyydyksiin tarttunut. Painavin merilohi on ollut 27-kiloinen, turska on ollut 26-kiloinen ja karppi 21-kiloinen. Aivan omassa luokassaan oli aikoinaan monni, joka saattoi kasvaa yli 100 kilon painoiseksi sekä sampi, jonka 177-kiloinen yksilö pyydystettiin vuonna 1934 Karjalankannaksella. Nykyään mikään sampilaji ei kuulu Suomen vakinaiseen lajistoon, mutta silloin tällöin niitä eksyy pyydyksiin...
Viddla palvelu ei toki ole älytön. Kaukana siitä.
Luulen kuitenkin, että pääkaupunkiseutu haluaa odotella vielä hieman palvelun kehittymistä ennen kuin liittyy käyttäjien tyytyväiseen joukkoon.
Tällä hetkellä Viddlasta löytyy 250 elokuvaa klassikoista uutuuksiin ja ne on suunnattu vauvasta vaariin. https://www.kirjastopalvelu.fi/muut-palvelut
Helmet haku löytää nyt 10181 DVD-elokuvaa ja 1895 BD-elokuvaa. Jopa vanhoja videokasettejakin löytyy valikoimista vielä 599 kpl.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selokuvat__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selokuvat__Ff%3Afacetmediatype%3Ah%3Ah%3ABD-levy%3A%3A__O-date__X0?...
Emelie Schepp (s. 1979), ruotsalainen dekkarikirjailija, on julkaissut viisi teosta.
Ruotsinkieliset teokset julkaisuvuoden mukaan:
2013 - Märkta för livet
2015 - Vita spår. Jana Berzelius
2016 - Prio ett: kriminalroman
2017 - Pappas pojke
2019 - Broder Jakob
Tähän mennessä teoksista neljä on julkaistu suomeksi seuraavasti
2017 Ikuisesti merkitty
2017 Valkoiset jäljet, uusi painos 2018
2018 Hidas kuolema, uusi painos 2019
2019 Kadonnut poika
Lähteet
https://finna.fi
https://sv.wikipedia.org/wiki/Emelie_Schepp
En löytänyt varmaa tietoa siitä, onko säveltäjä ja sanoittaja Juhani Jalas tarkoittanut Porgy Pig -nimistä animaatiohahmoa, josta on Suomessa yleensä käytetty nimeä "Putte Possu" (myös nimiä Putte Änkkänen ja Porkki on hahmosta meillä käytetty).
Kipparikvartetti äänitti Jalaksen laulun Putte-possu vuonna 1953. Ajallisesti on mahdollista, että tekstin tekijällä on ollut mielessä 1930-luvulla tunnetuksi tullut Porgy Pig. Kun Putte Possu ilmestyi Suomessa sarjakuvalehtiin tällä nimellä vasta vuonna 1955 (Nakke-lehteen), on kuitenkin todennäköistä, ettei Jalas viitannut tähän piirroshahmoon, vaan sama nimi on puhdas sattuma.
Tätä oletusta tukevat myös Jalaksen laulun sanat, jotka eivät miltään osin viittaa piirroshahmon ulkomuotoon,...
Trilogian kolmatta osaa (alkukielellä Der Ruf des Kiwis) ei ole toistaiseksi suomennettu. Sarjaa on julkaissut Suomessa Bazar Kustannus, jolta voi tiedustella jatkoaikeita. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.bazarkustannus.fi/yhteystiedot/.
Sarah Lark on on yksi on saksalaisen kirjailija Christiane Gohlin käyttämistä kirjailijanimistä. Hän on julkaissut nuortenkirjoja ja historiallisia romaaneja eri nimillä. Lisätietoa kirjailijasta ja hänen tuotannostaan esim. englanninkielisestä Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Christiane_Gohl.
Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja vastasi:
Suomen Koutelo-paikannimet keskittyvät Nimiarkiston tietojen perusteella erityisesti Sallaan. Varvikon kylässä on Koutelo-niminen kyläkunta, Pelkosenniemelle virtaava Koutelonjoki ja muita Koutelo-alkuisia paikannimiä, kuten Koutelovaarat.
Kouta- ja Kouto-alkuisia nimiä, kuten Koutatunturi, -järvi, -joki, -koski ja -lampi Sallassa, on selitetty saamelaisperäisellä sanalla: pohjoissaameksi guovdu ’keskellä, keskeltä, keskelle’, yhdyssanan osana guovda- ’keski, keskellä oleva’.
Myös Sallan Koutoiva-niminen vaara saattaa olla merkitykseltään ’keskellä oleva’, mutta on esitetty vaihtoehtoinenkin selitys: saamen...
Henkilö, jolla on Aspergerin oireyhtymä - tai nykyään oikeammin autisminkirjon häiriö - voi erota neurotyypillisestä henkilöstä monin tavoin. Tyypillisiä piirteitä voivat olla mm. vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa - mihin stereotyyppisellä suomalaisella ehkä viitataan - mutta myös intensiiviset ja usein erikoiset kiinnostuksen kohteet, kaavamaiset käyttäytymismallit, vaikeudet analysoida ja järjestää aistimuksiaan ja erityisherkkyydet. Asperger-ihmisillä voi olla unihäiriöitä ja vaikeuksia toiminnanohjauksessa, ja ärsykkeiden kasaantuminen saattaa aiheuttaa heillä äkillisiä maltinmenetyksiä tai muita tunteenpurkauksia. Asperger-ihmisillä saattaa olla myös liitännäisoireita, mm. ADHD- ja ADD-piirteitä. Lisäksi...
Perunaa voi syödä raakana, mutta sen sisältämä tärkkelys on huonosti sulavaa ja voi aiheuttaa mm. vatsavaivoja. Lisäksi perunalle on mahdollista olla allerginen siinä missä muillekin ruoka-aineille ja raa'an perunan syömiseen liittyvät samat riskit kuin muidenkin raakojen kasvisten syömiseen (esimerkiksi listeria- tai salmonellatartunta).
Perunan vihreitä osia tai vihertyneitä mukuloita ei pidä syödä raakana tai kypsennettynä niiden sisältämän myrkyllisen solaniinin takia. Myös perunankuoret ja varhaisperunat voivat sisältää jonkin verran myrkyllisiä aineita, mutta niiden syömistä ei silti ole kielletty muilta kuin vauvoilta.
Raaka peruna ei siis ole myrkyllistä, mutta sen syöminen suurempina määrinä ei ole varsinaisesti...
Melinda-haulla sain selville, että 1918 käytössä ollut raamattu on "Pyhä Raamattu : Vanha Testamentti vuonna 1861 asetetun raamatunkäännöskomitean suomennoksen perustuksella kielellisesti muodosteltuna : Uusi Testamentti suomennoksena, jonka Suomen seitsemäs yleinen vuonna 1913 pidetty Kirkolliskokous on päättänyt ottaa toistaiseksi vanhan käännöksen ohella väliaikaiseen käytäntöön."
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/JKXAKYBNIKLLTSU9NNDVBRP9QV5U86MU63DYTF457HX35KLS9E-05353?func=full-set-set&set_number=051956&set_entry=000001&format=999
Raamattua voi pyytää lukusalikäyttöön Kansalliskirjastosta {Sijainti KANSALLISKOKOELMA (tilattavissa lukusalikäyttöön) (Niteitä: 1, saatavissa: 1) -1972...
Ensimmäisen maailmansodan aikana, vuosina 1914-1917, toteutettiin Suomessa suuri linnoitushanke, jonka tarkoituksena oli suojella Pietaria. Rakennelmia rakennettiin eri puolille Suomea. Työvoimaa ei ollut tarpeeksi, joten syksyllä 1916 Suomeen tuotiin sotavankeja, todennäköisesti pakkotyöhön. He olivat tataareja ja aasialaisia, mutta suomalaiset puhuivat kiinalaisista ja hunghuuseista.
Rakentajien kokonaismäärästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta on arvioitu heitä olleen n. 100 000. Helsingin osuus olisi ollut n. 10 000 henkeä.
Lisää tietoa mm. Ylen oppiminen -sivustolta (Ensimmäisen maailmansodan linnoitustyöt) ja linnoitusten harrastajien novision.fi-sivulta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/08/ensimmaisen-maailmansodan-...
Vaalilaissa on hylkäysperuste "ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa." Laki ei toisin sanoen edellytä täsmälleen siellä kopissa seinällä olevien numeromallien mukaisia numeroita. Olennaista on, ettei numerosta saa jäädä epäselvyyttä. Useimmat numerot tuskin aiheuttavat ongelmia muuten kuin ihmisellä, jolle kirjoittaminen ylipäätään on hankalaa. Selvästi ongelmallisin pari ovat 1 ja 7, jos ei numeroon 7 piirrä väliviivaa ja ykköstä kirjoita pelkällä pystyviivalla. Myös 4 ja 9 voivat muistuttaa toisiaan, jos nelosen kirjoittaa ylhäältä yhteen (kuten tällaisessa tietokonetekstissä) tai yhdeksikön jättää avonaiseksi. Näissä kannattaa katsoa sitä mallia kopin seinällä, jos on vähänkin epävarma...
Äänestyslippu voidaan mitätöidä, jos ehdokkaan numeroa ei ole selvästi merkitty.
Lähde:
Vaalilaki
2.10.1998/714
85 §
Äänestyslipun mitättömyys
Äänestyslippu on mitätön, jos:
1) vaalikuoressa on useampi tai muutakin kuin yksi äänestyslippu;
2) vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä; (5.4.2002/247)
3) äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua;
4) äänestyslippua ei ole leimattu;
5) ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa;
6) äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä; taikka
7) äänestyslipulla on...
Kalevalaseuran vuosikirjassa 45 (1965) kerrotaan Jyväskylän paikannimistä. Tourula oli yksi Jyväskylän alkuperäisistä jakokunnista ja saanut nimensä Touru-nimisestä suvusta. Tourujoki on saanut nimensä vanhan Tourun talon mukaan.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että sukunimet Touru, Tourula, Tourunen saattavat olla samaa perua kuin nimi Toura. Tähän nimeen saattaisi sisältyä skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen mukaelma ja se voisi kertoa skandinaavisista vaikutuksista (Thor, ukkosenjumala).
Wikipedian luotettavuus
Wikipedian luotettavuutta on tutkittu jonkin verran. Helsingin sanomat tutki suomenkielistä Wikipediaa vuonna 2013 ja tuli siihen tulokseen, että se oli faktoiltaan pääosin virheetön. "Peräti 70 prosenttia artikkeleista ylsi virheettömyydessä hyvään (4) tai erinomaiseen (5) arvosanaan. Viitteellisen asteikon mukaan viitonen on käytännössä virheetön ja nelonen tarkoittaa, että artikkelissa on vain ”yksittäisiä pieniä virheitä, ei suuria”."
Silti ei voi sanoa, että kaikkiin artikkeleihin voisi sinisilmäisesti luottaa. Artikkelit voivat olla todella eri tasoisia. Virheitä löytyi enemmän artikkeleista, jotka käsittelivät monimutkaisia aiheita.
HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on https://www.hs.fi/tiede/art-...
Toimintakertomus on yhdistyksen hallituksen laatima asiakirja, jossa käydään läpi edellisen toimintavuoden tuloksia. Toimintakertomuksessa verrataan saavutuksia aiemmin laadittuihin suunnitelmiin, jotka lueteltiin toimintasuunnitelmassa. Vastuuvapaus hallitukselle myönnetään toimintakertomuksen pohjalta, ei vuosikertomuksen.
Vuosikertomus on toimintasuunnitelmaa vapaamuotoisempi asiakirja, jonka muodon määrää yhdistyksen toiminta ja tarkoitus. Vuosikertomuksessa voidaan käsitellä samat asiat kuin toimintakertomuksessa, mutta tämän lisäksi siinä usein kerrotaan yhdistyksen toiminnasta ja tarkoituksesta yleisesti.
Vuosikertomus voi koostua useasta osasta, joista yksi voi olla toimintakertomus. Muita osia voivat olla esimerkiksi...
Sotilaan metallista suojavarustusta merkitsevä haarniska on lainaa muinaisruotsin sanasta harnisk, joka puolestaan juontuu saksan kautta muinaisranskasta. Suomen kirjakielessä haarniska on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Laulun nimi on "Pekka Naakka" (kirjoitetaan joskus myös "Pekka-naakka") ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Kirsti Puhtila. Laulu alkaa: "Korkealla kalliolla tähtitorni on". Ensimmäisen säkeistön lopussa lauletaan: "Sitten Pekka Naakka lensi tähteen saakka..."
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 9 (s. 62).
Laila Halmeen esityksen voi kuunnella täältä:
https://www.youtube.com/watch?v=WAJXUL7_ckQ
