Erilaisia huumausaineita on käytetty eri puolilla maailmaa jo tuhansien vuosien ajan. Esimerkiksi jo 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Mesopotamiassa asuneet sumerilaiset käyttivät todennäköisesti oopiumia. Myös Antiikin kreikkalaiset käyttivät juhliessaan mm. oopiumia ja hamppua. Myös kiinalaiset tunsivat hampun ja oopiumin jo pitkään ennen ajanlaskun alkua.
1500-luvulla Sveitsissä keksittiin laudanum ja esimerkiksi morfiini, kokaiini ja heroiini keksittiin jo 1800-luvulla. 1800-luvu puolivälissä jotkut lääkärit alkoivat pitää huumeita ongelmana, mutta vasta 1900-luvun mittaan niiden haittavaikutuksista saatiin enemmän tietoa ja viranomaiset yrittivät hillitä huumeidenkäyttöä erilaisin valistuskampanjoin.
Vuonna 1931...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Ilmoitamme heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä kirjaa?
Oheisesta Tilastokeskuksen laatimasta artikkelista löytyy tietoa suurista ikäluokista .
https://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_001.html?s=0
Aiheesta löytyy lisää tietoa Tilastokeskuksesta, josta yksilöidympiä tilastoja voi kysellä
https://www.stat.fi/index.html
Yleisradion syntymävuosikoneesta voi tarkistaa vuosina 1940–1998 syntyneiden työssäkäyntiä, koulutustaustaa, siviilisäätyä jne.
https://yle.fi/uutiset/3-9335315
Googlen PageRank määrittelee sivuston painoarvon. Se on Google-hakukoneen käyttämä järjestelmä, jolla mitataan sivujen tärkeyttä niihin johtavien linkkien perusteella asteikolla 1-10. Sivuston ikä, sisään tulevat linkit, niiden arvo (linkittäjien PR) ja moni muu seikka vaikuttaa sivuston PageRankiin. Mitä tärkeämpi sivusto on Googlen silmissä, sitä paremmin ja korkeammalle se huomioi hakutuloksissaan sivun avainsanat. Mitä korkeampi PR, sitä paremmin sivu näkyy Googlen hakutuloksissa. - Maaliskuun 2016 jälkeen PageRank-data ei ole enää ollut julkisesti nähtävissä, vaikka Google edelleen sitä hyödyntää.
Sanna-Mari Tavola, Hakukoneoptimointi : ulkoinen sekä sisäinen optimointi sekä tärkeimmät toimenpiteet näkyvyyden parantamiseksi | https...
Tässä joukko kollegoiden ehdotuksia:
Muuan mies: Karhukaiset
Muuan mies: Tonnikala
Chisu: Tipping Point
Eppu Normaali: Puhtoiset vesistömme; Suomi-ilmiö
Juliet Jonesin Sydän: Menossa alas
Hassisen Kone: Jeesus tulee
Luonteri Surf: Silta
Kirka, Varrella virran
Badding, Hymyile Miss Universum
Hector, Kuunnellaan vaan taivasta
Juha Vainio, Vanhoja poikia viiksekkäitä (Saimaan norppa)
Juice Leskinen, Myrkytyksen oireet
Juice, Matteus, Markus, Luukas ja mä
Juice, Usko sinä vaan
Juice, Jeesus pelastaa
Love Recordsin kokoelmalevy Suojele luontoa, ihmistäkin
Myös Kari Peitsamolla, Kotiteollisuudella ja Apulannalla on uskontoa sivuavia kappaleita
Kirjastokino ei ole vielä saatavissa helmet-kirjastoissa. Neuvottelut ovat meneillään, mutta aikataulusta ei ole tietoa. Se on siis tulossa pääkaupunkisudulle.
Kirjastokino on jo koekäytössä mm. Turun seudulla (Vaski-kirjastot) ja Kouvolan seudulla (Kyyti-kirjastot).
Sitä voivat käyttää ne, joilla on ao. alueen kirjastokortti. Helmet-kortilla se ei vielä onnistu.
Noin 60:n vuoden käytännön kokemuksen perusteella uskallan väittää, että kun äänilevysoittimen neula ei eteen tulleen esteen eli kiinni pysyvän roskan takia pysy urassa, se voi ohjautua sekä edelliselle että seuraavalle uralla (jotka ovat tietysti samaa uraa, mutta sillä hetkellä näyttää olevan vieressä). Kumpaan suuntaan neula ja sen myötä koko pick up siirtyy, riippunee esteen fyysisestä muodosta, jota ihmissilmä tuskin ilman suurennusta pystyy havaitsemaan. Jos este on viisto jompaankumpaan suuntaan, se voi hiukan ohjata neulan kulkua.
Psykologinen selitys tunteelle, että levy jää yleensä paikoilleen eli tässä mielessä "hyppää aina taaksepäin", lienee siinä, että toistuva pätkä on helpompi tunnistaa kuin se, että musiikki loikkaa...
Hei,
Joensuun kaupunginteatterin tuoreesta historiikista en löytänyt mainintaa, joten käännyin kaupunginteatterin puoleen. Sieltä sain seuraavanlaista tietoa:
"Olisikohan ollut kyse monologista ”Avain – Luulevaisen Sydämen yksinpuhelu”, jota esitti Leo Riuttu? Tinfon esityshaussa sille on merkitty 10 esityskertaa vuosina 1966-67. Se olisi hyvinkin voinut käydä vierailemassa Joensuun kaupunginteatterissa."
(ILONA on suomalaisen teatterin tietopankki, jonka verkkoversion ovat toteuttaneet yhteistyössä Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo)
Leo Riutussa voi olla samaa näköä nuoren Tarmo Mannin kanssa, joten voisiko kyseessä olla tämä esitys. Mannin yhteydestä Avain-monologiin ei ainakaan alustavassa etsinnässä löytynyt...
Nuorallatanssija -runoja löytyi muutama, mutta missään niistä ei ollut kirjoittamaasi säettä.
Kyseessä ei myöskään ollut Yö-yhtyeen kappale Nuorallatanssija.
Runo on mitallinen ja sana "seppelepäin" viittaisi vanhempaan lyriikkaan.
Valitettavasti emme löytäneet kyseistä runoa.
Kyseessä lienee yhtyeen The Kristet Utseende kappale Janne, albumilta Sug och Fräls (2008). Ajankohta sopii ja bändi on ruotsalainen. Kertosäkeessä lauletaan ’här kommer Janne, han är sexmaskin/han är så fin så fin så fin’.
Hankikoira.fi sivustolla kerrotaan: "Mikäli kuollutta karvaa ei poisteta ajoissa, kasvaa turkkiin monta kerrosta eri-ikäisiä karvoja, joista trimmatessa osa irtoaa ja osa ei. Kun kaikki kuolleet karvat voidaan nyppiä koirasta samalla kertaa, tulee uudesta karvapeitteestä siisti ja tasainen. Karvaa ei tule nyppiä irti liian aikaisin, vaan vasta kun se irtoaa helposti, koiraa satuttamatta. Liian aikaisin tehtävä nypintä on koiralle kivuliasta ja saattaa aiheuttaa karvatupen tulehduksen. Se on myös kokemuksena koiralle ikävä, eikä koira välttämättä ole jatkossa kovin yhteistyökykyinen turkinhoitoon liittyvissä toimenpiteissä."
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-perushoito/koiran-trimmaaminen
Koiralta ei siis nypitä ihossa kiinni...
Terve koululainen -hankkeen sivustolla sanotaan mm. näin:
"Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit eli sokerit ilmoitetaan yleensä pakkauksissa tuoteselosteessa ”hiilihydraatit, joista sokereita”. Tämä tarkoittaa kaikkia nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja eli sokereita, joita voivat olla lisätty sokeri tai tuotteen luonnollinen sokeri, kuten maidon laktoosi tai hedelmämehujen hedelmäsokeri."
https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/arjen-valinnat/
Ravintomme sisältää monenlaisia makeuttajia, joista käytetään monia termejä, kuten sokeriton, sokeroimaton tai vähäsokerinen. Valion sivuilta löytyy selvitystä erilaisista sokereista:
https://www.valio.fi/hyvinvointi/selvyytta-sokeriviidakkoon/
Suomen Sokeri Oy:n Sokerioppi.fi on...
Ei pitäisi olla mitään yleistä syytä, ettei yleisluontoiseen kysymykseen annettua vastausta julkaista. Inhimillinen virhe on toki mahdollinen, mutta jos tällaisia tapauksia on ollut useampia, se ei kuulosta uskottavalta. Tällaisesta ongelmasta ei ole laajemmin kyselty, joten mistään yleisestä julkaisuongelmasta ei näyttäisi olevan kysymys. Jotkut kysymykset ovat kyllä niin yksityisluontoisia, että niitä ei julkaista verkkosivuilla, mutta niitä on suhteellisen vähän. Jos saan sähköpostiini jonkun esimerkin vastauksesta, joka ei ole mennyt julkiselle puolelle, voin pyytää toimitusta tutkimaan tarkemmin tapausta. Tarkoitushan on, että kysymykset ja vastaukset hyödyttävät kaikkia kiinnostuneita.
Heikki Poroila
22. Kenttäsairaalan digitoitu sotapäiväkirja päättyy harmillisesti vuoteen 1943. Jatkosodan historia -teossarjan 6. osa sijoittaa 22.KS:n Ilomantsiin 15.8.1944. Kenttäsairaalan B-osasto on saman teoksen perusteella toiminut kesäkuun loppupuolella 1944 II AK:n päähuoltokeskuksen alaisuudessa Suojärven Varpakylässä.
Koska kirjallisuuslähteet jättivät kysymyksiä, kysyimme neuvoa kenttäsairaaloihin perehtyneeltä ja aiheesta Suomen Sotahistoriallisessa Seurassa luennoineelta Mikko Tyniltä, sekä Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltoselta. Kenttäsairaalan toistuvasti siirtymään joutuneet A- ja B-osastot toimivat vuoden 1944 aikana yli kymmenellä eri paikkakunnalla, siirtyen Maaselän kannakselta Suojärven kautta Ilomantsiin ja...
Elokuvissa äänimaailma on ongelmallinen, koska ne on ensisijaisesti tehty elokuvateattereissa katsottaviksi, jolloin äänentoisto on toisenlainen kuin televisiossa. Elokuvateattereiden äänentoistossa on esimerkiksi paljon matalia taajuuksia, joita tavallinen televisio ei juuri pysty toistamaan. Lisäksi hiljaisten ja kovien äänten erot elokuvassa ovat suurempia kuin televisioon tehdyissä ohjelmissa, joissa taajuudet ja dynamiikka on puristettu pienemmälle alueelle. Äänenlaatuun vaikuttaa myös se, millaisesta lähtömateriaalista TV-versio on toteutettu.
Ongelmat voivat johtua myös äänisuunnittelun puutteista ja esimerkiksi siitä, että musiikki tai äänitehosteet osuvat samalle taajuudelle ihmisäänen kanssa eikä puheesta tällöin saa enää selvää...
