Tutkin useita luetteloja Helsingin oppilaitoksista eri vuosikymmeninä (esim. Helsingin koulurekisteri), mutta en onnistunut löytämään ko. koulua. Lähellä sijaitsevia koulurakennuksia on Kallion ala-asteen koulu (Neljäs linja 11 - 15) ja Vallilan ala-asteen koulu (Hämeentie 80).Helsingissä 1963 toimineita iltaoppikouluja olivat Käpylän iltaoppikoulu (Louhentie 3) ja Valtion iltaoppikoulu (Kalevankatu 8 - 10)."Keskusopisto" on voinut olla jonkinlainen lukio-opetusta tarjoava kansalaisopiston tapainen, mutta esimerkiksi Helsingin työväenopisto sijaitsee osoitteessa Helsinginkatu 26. Helsingin aikuisopiston (entinen Virkailijain kansalaisopisto) toimintaa oli ennen vuotta 1967 hieman eri paikoissa, ks. opiston juhlakirja s. 28 - jokin näistä...
Näyttää siltä, että "mennä yöpuulle" -sanonnalla nähdään olevan parikin erilaista etymologista merkitystä.Useiden sanakirjalähteiden mukaan yöpuu on oksa, jolle kanat menevät nukkumaan. Näin on esimerkiksi Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (SKS, 1880). Yöpuun ruotsinkielinen vastine on kyseisessä sanakirjassa "hönsvagel, hönsstång" (Lönnrot 1880, s. 1067).Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjan (WSOY, 1979) mukaan yöpuu viittaa yöpymispaikkaan tehtyyn rakovalkeaan eli nuotioon, joka on tehty kahden päällekkäin sovitetun honkapölkyn väliin (mt. s. 524, 378).Lähteet:Lönnrot, Elias (1880) Suomalais-ruotsalainen sanakirja, N-Ö. Helsinki: SKS. Saatavilla verkossa: https://www.google.fi/books/edition/...
Juhani Peltosen seuran sivulla on Antti Sepän vuoden 2001 Kirjallisuuspäivillä pitämä puhe Ehdotuksia peltostutkimuksen lukujen otsikoiksi. Siinä hän toteaa, että Peltosen tapana oli kierrättää tekstejään. Esimerkiksi hän antaa novellin Norjasta ostettu posliinitonttu: "Novelli Norjasta ostettu posliinitonttu ilmestyi 1970-luvun alussa jossain naisten lehdessä. Kun syksyllä 1973 ilmestyi romaani Valaan merkkejä. Novelli oli löytänyt paikkansa osana romaanin rapsodista rakennetta. Eikä mennyt kauaa, kun Tonttu lähti omille teilleen ja muuntautui televisionäytelmäksi. Kirjailija Peltonen liikutteli kokonaista tarinaa melko eheänä paikasta toiseen; hiukan tarvittaessa muunsi ja kartutti matkan varrella."Juhani Peltosen romaanissa Valaan...
Kysyimme asiaa Tasavallan presidentin kansliasta ja sieltä vastattiin näin:"Aiempien vuosien perusteella pyritään arvioimaan menekki niin hyvin, ettei ruokaa juurikaan jää yli. Ruokahävikin määrä on todella vähäinen. Elintarvikelainsäädäntö kieltää noutopöydässä esillä olleiden elintarvikkeiden laittamisen uudelleen tarjolle, eli pöytiin jääneitä ruokia ei voida toimittaa eteenpäin. Sellainen ruoka, jota ei ole laitettu esille juhlan aikana käytetään muihin, juhlien jälkeisiin edustustilaisuuksiin. Koristeena olleiden kukkien suhteen toimitaan samalla tavalla, kukka-asetelmia käytetään saman viikon ja seuraavan viikon tilaisuuksissa. Isot asetelmat, jotka ovat kättelypaikan takana eivät ole sellaisia, joita voisi myöhemmin siirtää ja...
I.N.D.U.C.K.S.-tietokannasta löytyy suomeksi Vekku-nimen saanut hahmo, joka tosin on Pepi-sarjoissa esiintyvä koira: https://inducks.org/character.php?c=Salty. Aku Ankka -lehdessä 8B/1957 on julkaistu tarina nimeltään Mikki ja kutsumaton vieras, jossa Mikin kylpyhuoneeseen tunkeutunut hylje aiheuttaa ongelmia ja auttaa ottamaan kiinni etsintäkuuluutetun rikollisen. Hyljehahmon alkukielinen nimi on Flipper the Seal, mutta tietokannan tiedoissa ei ole kirjattu sille suomenkielistä nimeä: https://inducks.org/story.php?c=W+OS++286-02. Tarinan tuorein julkaisukerta on kovakantisessa kokoelmassa Aku Ankka : Näköispainos vuosikerrasta 1957 (1999).Disneyn 1940-luvun lyhytanimaatioissa esiintyi puolestaan Salty the Seal, joka filmissä Mickey...
Valitettavasti ei löytynyt rakennuspiirustuksia, joista asian olisi voinut tarkistaa. Sinänsä ulkovessa on täysin mahdollinen, koska sellainen oli monessa muussakin koulussa. Esimerkiksi omassa koulussani aikoinaan oli ulkovessa, joka tosin oli ihan normaali vesivessa, johon kuljettiin ulkokautta.
Pikaisella tiedonhaulla löysin maksumuurin takana olevan lehtiartikkelin ja nostona siitä näkyi maininta, että vanha nimitys raakku tulisi venäjän kielen simpukkaa tarkoittavasta sanasta rakushka. Tutkin asiaa lisää Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka löytyy Kotimaisten kielten keskuksen / Kotuksen sivujen kautta. Siellä hakusana raakku tuotti tuloksen, joka vahvistaa etymologian olevan venäjän kielessä. Sana raakku on myös Kotuksen hyväksymä.Suora linkki Suomen etymologiseen sanakirjaan on https://kaino.kotus.fi/ses/
Hei, Kyseinen tarina on tuttu myös minulle (en voi tarkistaa, onko tämä nimenomianen löytämäni versio, koska meillä ei ole kirjaa kokoelmissa). Kyseessä voisi olla Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963).Kirja sisältää mm. tarinan Kesäpäivän säilöminen : Pirkko Karpin mukaan.
En löytänyt tästä aiheesta tehtyä tutkimusta. Mauri Sariolan kirjassa "Sumusta nousee risti" on päähenkilö Kuusama soutelemassa Eevan kanssa.Heidän keskustellessaan Eevan nimi muuttuu välillä Annikaksi ja takaisin Eevaksi. Mielenkiintoinen havainto kirjan lopussa on se, että toinen näistä naisista on murhaajan uhri, toinen murhaaja. Sariola, Mauri : Sumusta nousee risti Gummerus 1975 luku 14
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan "he" tai "heh" on interjektio tai interjektion tapaan käytettävä ilmaus, jonka merkitys on jotakin ojennettaessa tai tarjottaessa: siinä on, ota, ole hyvä. Ilmaisua käytetään melko laajasti eri murteissa, sillä se esiintyy Pohjanmaalla, Karjalassa, Savossa, pohjoisessa ja läntisessä Keski-Suomessa ja Kainuussa, ja siitä on joitakin tietoja myös Pohjois-Satakunnasta, Pohjois- ja Kaakkois-Hämeessä, Kymenlaaksossa, eteläisessä Keski-Suomessa, Peräpohjolassa ja Karungissa.Interjektio on määritelmän mukaan "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun". Interjektioita ovat esimerkiksi sellaiset ilmaisut kuin ai, auts,...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa ei ole yhtään Krasznahorkain teosta unkarin kielellä. Helsingin alueella löytyy kaksi teosta Helka-kirjastojen kokoelmista: Sátántangó ja Megy a világ ovat lainattavissa Kaisa-talosta.Muilta Suomen kirjastoalueilta löytyy muutama teos. Näistä voi tehdä kaukolainapyynnön. Krasznahorkai, László Finnassa.
Valtakunnallista E-kirjastoa voi toistaiseksi käyttää vain mobiililaitteella. Käyttäjille on julkaistu versiot Android ja IOS -laitteita varten. Mobiilisovellukset tehtiin ensin, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. E-kirjastosta on tulossa jatkossa versio, jota voi käyttää selaimella (tietokoneella). Kehitystyötä tämän eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin.E-kirjastohttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-usein-kysytyt-kysymykset
Suomalaisen kirjavinkkauksen juuret ovat vuoden 1989 Pietarsaaressa, jossa kirjastonhoitaja Marja-Leena Mäkelä kävi kertomassa koululaisille suomenkielisistä kirjoista. Tehtävän yhteydessä hän sai luettavakseen ruotsinkielisiä artikkeleita bokpratista ja kiinnostui aiheesta niin, että syvensi tietämystään Joni Bodartin teoksesta Booktalk ja suomensi kirjojenesittelijän kirjavinkkariksi. Mäkelä jatkoi ja kehitti bokprat/kirjavinkkaus-työtään kirjastonhoitajana Seinäjoella. Kirjavinkkaus on siis ilmaantunut Suomeen Pohjanmaan kautta ja alueellisena toimintana, mutta levisi Mäkelän opastamana hyvin nopeasti eri puolille Suomea.
Marja-Leena Mäkelän ensimmäinen kirjavinkkaukseen opastava Kirjavinkkarikirja ilmestyi 1995 ja sen ansiosta...
Monosella tarkoitetaan tässä hautaustoimistoa. Nimi on sanonnassa peräisin varmastikin Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Liisankatu 25 sijainneesta Mikko Monosen ruumisarkkuliikkeestä eli hautaustoimistosta.
Mikko Monosen vuonna 1918 perustettu hautaustoimisto tuli 1960-luvulla tunnetuksi koko kansan keskuudessa Muksut-yhtyeen laulusta Liisankadulla. Laulu alkaa sanoilla ”Liisankadulla, samassa talossa kuin Mikko Monosen ruumisarkkuliike, on mun kotini, vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.” Tapio Lipponen sävelsi laulun Pentti Saarikosken sanoihin.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/laulusta-tuttu-hautaustoimisto
Tietoa sanonnasta ei löytynyt. Kysymys kannattaa esittää Kotimaisten kielten keskukselle. Kielineuvonnan kysymyslomakkeella löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Mörkö-sana esiintyy jo Daniel Jusleniuksen toimittamassa Suomalaisen Sana-Lugun Coetus -sanakirjassa vuodelta 1745.
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_88ca664ece64c47f86a8894e01d55d41&word=m%C3%B6rk%C3%B6
Lyhenne ei tosiaan esiinny Kansallisarkiston lyhenneluettelossa. Sotien välisen ajan organisaatio esitellään seuraavassa teoksessa:
Kronlund, J. (toim.) (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Teoksessa ei KPR -lyhennettä esiinny. Tarkistin myös ensimmäisen varsinaisen painetun virallisen lyhenneluettelon sekä Sotamiehen taskukirjan vuodelta 1925, ja näissäkään ei ole KPR:ää:
(1929). Joukkoyhtymien, - osastojen, - muodostelmien jne. nimitysten lyhennykset. WSOY.
Tawast, T. (1924). Sotamiehen taskukirja 1925. Arvi A. Karisto.
Eksoottisetkin lyhenteet esiintyvät yleensä aikakauden sanoma- ja aikakauslehdissä, jotka ovat selailtavissa ja haettavissa Kansalliskirjaston digiarkistossa....
Puolustusvoimien korkeimmat sotilasarvot ovat kenraali (Maa- ja Ilmavoimat) tai amiraali (Merivoimat). Lisää tietoa sotilasarvoista löydät Puolustusvoimien sivulta https://puolustusvoimat.fi/sotilasarvot.
Kysy kirjastonhoitajalta on kirjastojen palvelu ja vastaamme siis kysymyksiin, joihin kirjastoille saatavilla olevien lähteiden avulla ja kirjastoammattilaisen osaamisella on mahdollista vastata. Lisää tietoa vastaamisesta onpalvelun info-osassa, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta.
Valitettavasti meillä on ajoittain ollut paljon myös ruuhkaa, jolloin emme ole pystyneet vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Kysymysten määrä on noussut paljon, mutta vastaajien, ikävä kyllä, ei.
Kannattaa myös tarkistaa, ettei vastaus ole joutunut sähköpostin roskaposteihin.
Kielitoimiston sanakirja kertoo "tyhjättiin" muodon olevan sanan "tyhjätä" passiivin imperfekti. Nykysanan merkitys on sama kuin vanhemman "tyhjentää". Tyhjentää on yleisemmin käytetty kirjakielen muoto. Kotus
