Kielitoimiston ohjepankista löytyvät ohjeet alkukirjaimesta viranomaisten, virastojen ja oppilaitosten nimissä, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/203
Siellä sanotaan mm. näin: Valtionhallinto koostuu monenlaisista laitoksista, joiden nimet voivat olla hyvinkin erityyppisiä. Alkukirjaimen koko määräytyy yleensä sen mukaan, minkätyyppistä laitosta nimen loppuosa tarkoittaa. Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten, valtionyhtiöiden, valtion oppilaitosten ja lakisääteisten eläkelaitosten nimet. Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon ylinten hallintoelinten ja ministeriöiden sekä tuomioistuinten ja poliisiviranomaisen nimet. Tarkempia ohjeita löytyy...
Englanti-suomi-suursanakirjan (Raija Hurme, Maritta Pesonen, Olli Syväoja, 2003) mukaan propagator on suomeksi "levittäjä" tai, jos puhutaan puista "lämpölava" tai "idätyslaatikko".
Runo on nimeltään "Maitoparran Petsamonmatka" (tai "Maitoparran Petsamon matka") ja se tunnetaan myös lauluna. Laulu alkaa: "Nyt ajan autolla mummolaan mummoni makeita maistamaan." Sanat on kirjoittanut Martti Korpilahti ja sävelmä on "vanha lastensävelmä" eli ilmeisesti kansansävelmä.
Runo sisältyy esimerkiksi Aarni Penttilän "Aapiskukkoon" (Gummerus, useita painoksia, 1. painos 1938) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993, s. 215). Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Korpilahti, Martti: "Varpunen : koulujen ja kotien lauluja" (Gummerus, 1926, s. 24-25) ja "Lasten omaan laulukirjaan", osaan 3 (toimittanut Aarne Porko, Fazer, 1963, s. 42-43). Näissä on nuotinnos kosketinsoittimelle ja molemmissa melkein samanlainen, mutta...
Tällaista tarkoitusta varten suosittelen Kavin (Kansallisen audiovisuaalisen instituutin) Koulukinoa http://www.koulukino.fi/index.php?id=19
sekä Kavin Elonetin elokuvia
https://kavi.finna.fi/
Myös Elävästä muistista voisi löytyä sopivaa materiaalia, https://elavamuisti.fi/
Lisää verkosta löytyviä aineistoja löytyy Makupalat.fi:stä, näistä yllä mainituista osan löysin kokoelmasta Katsele ja kuuntele konsertteja, esityksiä ja ohjelmia, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/katsele-ja-kuuntele-konsertteja-es…. Sieltä löytyy muutakin sopivaa materiaalia. Lisäksi voi selata otsikon Elokuva Suomessa alta löytyvää sisältöä, https://www.makupalat.fi/fi/k/755/hae?category=34232&sort=title&order=a…
Uusin sanasto löytyy Sotilaan käsikirjan englanninkielisestä versiosta:
Soldier's guide 2017. Helsinki: The Finnish Defence Forces, 2018.
Sotilaan käsikirja 2020. Helsinki: Pääesikunta, Koulutusosasto, 2019.
Sotilasarvot eri kielillä löytyvät valtioneuvoston termipankista Valterista. Hyödyllisiä voisivat olla myös puolustusvoimien englanninkieliset sivut.
Osin vanhentunutta ja historiallista sanastoa löytyy sotilassanakirjoista. Näitä on laaja kokoelma esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa. Simo Sirkkasen aiheesta laatima diplomityö löytyy myös Kansallisarkiston digitaaliarkistosta.
Englanti-suomi-englanti: sotilassanasto ja lyhenteet (3. uus. p.). Helsinki: Pääesikunta 2004.
Saksa-suomi-saksa sotilassanasto...
Harasaari kuuluu Struven ketjuun. Katso merkintöjä kivessä. Kesäisin paikalle pääsee veneellä ja talvisin moottorikelkalla.
Struven ketju on kymmenen maan läpi kulkeva kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Ketjun tarkoitus oli selvittää maapallon tarkka koko ja muoto. Se muodostui 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Valko-Venäjän, Moldovan ja Ukrainan alueella. Perustamisvaiheessa ketju kulki vain kahden maan eli Venäjän ja Ruotsin alueella. Mittaukset kestivät 40 vuotta ja ne saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketjussa on yhteensä 265 pistettä, joista 34 parhaiten säilynyttä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkainta on valittu suojeltaviksi...
Ette tarvitse kuin kirjastokortin numeron ja siihen liitetyn pin-koodin. Kirjojen kuuntelu onnistuu suoraan selaimessa jos nettiyhteys on käytettävissä. Muuten tarvitsette lukuohjelman, jonka voitte ladata laitteeseenne sovelluskaupasta. Ohjeet löytyvät tuolta . E-äänikirjojen laina-aika on kaksi viikkoa. Ne palautuvat automaattisesti, joten palauttamisesta ei tarvitse huolehtia. Niitä voi myös varata. Perinteisiä cd-äänikirjoja on taas sitten ihan normaalisti lainattavissa kunhan kirjastot taas avaavat ovensa.
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Maataloushallituksen Yleisestä maatalouslaskennasta 1969 löytyy kunnittaisia tietoja kotieläinten lukumääristä kunnittain. Luvuissa on kuitenkin mukana vain ne eläimet, joita oli yli yhden peltohehtaarin mailla, eli näihin ei lukeudu ne hevoset, jotka eivät olleet maatilakäytössä. Laskennan mukaan Helsingissä oli 15.6.1969 yhteensä 84 hevosta maatiloilla (sivulla 64).
Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosaston laatima Julkaisu Helsingin liikenteestä vuodelta 1976 valottaa eri liikennemuotojen käyttöä kaupungissa. Julkaisussa ei näy mainittavan hevosia lainkaan. Helsingin joukkoliikenteen kehityksestä voi lukea teoksesta Hevosomnibusseista metroon : vuosisata Helsingin joukkoliikennettä...
Kyseessä on Anne Kinnusen lyhyt, kolmirivinen runo Kevät. Runo on luettavissa teoksesta Runoja sinulle (1979, toim. Maria Ahlstedt ja Marita Kansikas-Koivunen)
Saat runon sähköpostiisi.
Pakkausmuovijätettä ei tarvitse kierrätyssääntöjen mukaan litistää. Toki on taloudellista pakata jätteet mahdollisimman tiiviisti, mutta tätä ei kierrätyksessä edellytetä. Tärkeämpää on huuhdella muovipakkaukset hyvin, jotta muovi säilyy käyttökelpoisena eikä homehdu.
Esimerkiksi keräyskartonki suositellaan pakkaamaan kierrätystä varten tiiviisti, jotta se vie vähemmän tilaa kierrätysastiassa. Sama käytäntö on järkevä myös muovin suhteen, mutta koska ainakin kotitalouksissa pahvijätettä syntyy enemmän kuin muovijätettä ja pahvipakkaukset ovat suurempia, niiden kohdalla litistämistä ja tiivistämistä erikseen painotetaan.
Osa kierrätysohjeista kehottaa litistämään suuret muovipakkaukset, esimerkiksi suuret pullot. Näin...
Ihan ensimmäistä suomenkielistä viittausta olio-ohjelmointiin voi olla hankala jäljittää, mutta viitetietokannoista saatavissa olevien tietojen perusteella olio-ohjelmointi käsitteenä ilmaantuu suomenkieliseen tietotekniseen kirjoitteluun 1980-luvun jälkipuoliskolla; mainintoja löytyy vuodesta 1986 lähtien. Alkuun terminologiassa on pientä horjuvuutta: varhaisissa teksteissä puhutaan sekä "olioperustaisesta" että "oliosuuntautuneesta" ohjelmoinnista; vähitellen lyhyempi ja ytimekkäämpi "olio-ohjelmointi" alkaa vallata alaa ja vakiintua käytetyksi termiksi.
Olioiden "virallisen" saapumisajankohdan voisi ehkä kuitenkin asettaa vuosiin 1989-90, jolloin sekä tieteellisissä että erikoisaikakauslehdissä ilmestyi useita olio-...
Fred Vargasin Adamsberg-sarjaan kuuluvat teokset on alkukielellä julkaistu tässä järjestyksessä:
Sinisten ympyröiden mies, 2007 (L´Homme aux cercles bleus, 1992)
Kuriton mies nurin, 2006 (L´homme à l'envers, 1999)
Painu tiehesi ja pysy poissa, 2005 (Pars vite et reviens tard, 2001)
Ikimetsän sydän, 2008 (Dans les bois éternels, 2006)
Jalattomat, elottomat, 2010 (Un lieu incertain, 2008)
Normandialainen tapaus, 2013 (L'armée furieuse, 2011)
Hyisiä aikoja, 2016 (Temps glaciaires, 2015)
Kalmankuoriaiset, 2018 (Quand sort la Recluse, 2017)
Kaikki teokset on suomentanut Marja Luoma.
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=VargasFred#Teokset
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toimittanut Ulla Mononen, 2019)
Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) ei voi toistaiseksi tehdä varauksia ollenkaan.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai, jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/
https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/?searchtype=X&SORT=D&searcharg=l%C3%A4hikaupan+nainen&searchscope=9
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Tarkoitat varmaankin ajoneuvon rekisterikilpiä, jossa on itse valittu rekisteritunnus tietylle ajoneuvolle. Vapaana olevia rekisteritunnuksia voi kysyä liikenne- ja viestintävirasto Traficomista. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa ja yhteystiedot:
https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/hae-ajoneuvolle-erityiskilpea
Ilmaisu on nimenomaan venäjästä peräisin. Heikki Paunosen Sloboa stadissa -teoksen mukaan potslojo juontuu venäjän verbeistä potšit’ ’vaipua uneen, nukahtaa, nukkua’ ja potšivat’ ’nukkua, maata, levätä, olla lepäämässä, levolla’. Taustalla voi lisäksi olla venäjän vuodetta merkitsevä sana postel’.
Ilmauksesta on useita eri variaatioita slangissa, esimerkiksi mennä potšlojuu, botšlojuu, podslojuu. Pääosin suomen itämurteissa, mutta myös muualla, tunnetaan samaa tarkoittavia ilmauksia, mm. käydä potslojoks, käydä potsolleen.
Paunonen, Heikki: Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa (2016)
http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-kertoa-sanan-potslojo-etymologiasta-ilmeisesti-alun-perin
Näillä erinomaisilla tuntomerkeillä kyseessä on hyvin todennäköisesti Pentti H. Tikkasen teos "Sissipartio saarroksissa": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.98369
Teoksessa kuvataan kaukopartioretkeä syksyllä 1942, jonka yhteydessä luutnantti Niilo Vesanen haavoittuu vahingonlaukauksesta jalkaan. Vesasen kunto heikkenee ja hän vaatii kuumeen noustessa sekä liikkumisen vaikeutuessa jäädä vapaaehtoisesti vihollislinjojen taakse havuilla peitetylle laavulle. Aluksi Vesasen seuraksi jää kaksi vartiomiestä, mutta varsin pian Vesanen käskee myös heidät palaamaan Suomeen. Vesaselle jää itsepuolustukseksi konepistooli sekä käsikranaatteja ja lämpimänä pysymiseen myös viinaa. Myöhemmin Vesanen pystytään noutamaan onnistuneesti Suomen...
Kollega vinkkasi, että Internet Movie Car Database –sivustolta löytyy tuloksia, missä elokuvissa tai tv-sarjoissa mitäkin autoa on näkynyt: https://www.imcdb.org/search.php?resultsStyle=asList&sortBy=0&make=Renault&model=4&page=1.
Vanhojen kysy.fi-palvelun vastausten perusteella ruispalat ja muut valmiiksi revityt tai siivutetut leipätuotteet valmistetaan leipomoteollisuudessa koneellisesti. Jäähtyneet ruisleipäpalat halkaisee esimerkiksi tällainen Ipekan repijälaite https://www.ipeka.com/single.php?prod=splitter2
Ipekan valikoimassa on useita erilaisia prosessileivonnan leivänleikkaamiseen tarkoitettuja laitteita https://www.ipeka.com/products.php?lang=fi
http://www.kysy.fi/kysymys/minua-askarruttanut-miten-revittyihin-leipii…
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-ja-missa-vaiheessa-vaasan-ruispalat-ha…
