Tuomioistuinsovittelu eli sovintoneuvottelu tuomarin johtamana on yleistyvä tapa ratkaista riitoja.
Kysymys kirjastonhoitajalle:
Onko tuomioistuinsovittelu osa käynnissä olevaa oikeudenkäyntiä vai katsotaanko sen olevan oikeudenkäyntiin liittymätön täysin erillinen tapahtuma?
Vastaus
Oikeus.fi:
" Mitä tuomioistuinsovittelu on?
Yleisissä tuomioistuimissa voidaan sovitella riita- ja hakemusasioita. Yleensä sovittelut toteutetaan käräjäoikeudessa, mutta myös hovioikeuteen valitetussa asiassa on mahdollista aloittaa sovittelu.
Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille. Sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari. Hänen tehtävänään on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu, jonka kumpikin voi hyväksyä. Sovittelu palvelee osapuolten tarpeita eikä saavutettu sovinto siten perustu suoraan lain soveltamiseen.
Jos soviteltavassa asiassa tarvitaan erityistä asiantuntemusta, sovittelija voi osapuolten suostumuksella käyttää sovittelussa asiantuntija-avustajaa. Huoltoriitojen sovittelussa sovittelijan apuna työskentelee pääsääntöisesti vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen perehtynyt psykologi tai sosiaalityöntekijä (lisää tietoa esitteessä Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu).
Sovittelu on vapaaehtoista, minkä vuoksi sovittelun aloittamiseen tarvitaan kaikkien riidan osapuolten suostumus. Sovittelu edellyttää myös sitä, että asia soveltuu soviteltavaksi ja sovittelu on osapuolten vaatimuksiin nähden tarkoituksenmukaista. Tuomioistuin päättää, aloitetaanko sovittelu.
Sovittelu on luottamuksellista, mikä tarkoittaa sitä, ettei sovittelija kerro sovittelun sisällöstä ulkopuolisille eikä varsinkaan asiaa oikeudenkäynnissä käsittelevälle tuomarille. Sovittelusta ei laadita pöytäkirjaa eikä käytyjä keskusteluja muutoinkaan tallenneta.
Oikeusministeriö "
Kommentoi vastausta