| Miksi Helsingissä sijaitsevan Elimäenkadun ruotsinkielinen nimi on Elimägatan? Miksei Elimäkigatan? |
123 |
|
|
|
Elimäen nimi on ruotsiksi Elimä, ks. https://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/2360/elima-kouvola/ |
| Sukulaiseni on ollut vankina Turussa Kakolassa 1870 eikä suvussa ole tietoa miksi. Voiko jostain saada vielä tietoa Kakolassa 1870-luvulla olleista vangeista? |
104 |
|
|
|
Vankiluetteloja on säilynyt, ja niitä säilytetään Kansallisarkistossa. Viite Turun keskusvankilan vankien nimiluetteloon vuodelta 1870 löytyy tästä linkistä. Aineiston säilytyspaikka on Kansallisarkiston Turun toimipiste. Kannattaa kysyä arkiston henkilökunnalta, onko arkistossa muuta vankeihin liittyvää aineistoa. |
| Onko tietoa, kauanko kesti farmaseutiksi opiskelu 1800- vuosisadan lopun ja 1900-vuosisadan alun aikana? Minulla oli käsitys, että muutamia kuukausia, mutta… |
219 |
|
|
|
Keisari Nikolai II:n 26.1.1897 antaman asetuksen perusteella farmasianoppilaan opiskelu kesti 1,5 - 3 vuotta, minkä jälkeen hän saattoi valmistua farmasianopiskelijaksi. Farmasianopiskelija saattoi edelleen valmistua proviisoriksi opiskeltuaan 1,5 - 3 vuotta lisää. Ks. Suomalainen Wirallinen Lehti 29.3. 1897.Ks. myös Keisarin julistus farmaseuttisesta opetuksesta Aleksanterin yliopistossa, Suomalainen Wirallinen lehti 29.3.1897. |
| Mikä tämä on? Käyttö vai korista? |
145 |
|
|
|
Esine on gondolin muotoinen suola-astia. Verkosta löytyy vastaavia myynnissä, ks. esim. tämä ilmoitus, jossa kerrotaan, että kulho on Muranon lasia. Astian mukana kuuluisi olla airon muotoinen lusikka. |
| Messinkinen plaketti, jossa on kuvattu Aleksander II ja toisella puolella Senaatintorin patsaan paljastuspäivä. Rahoitettiinko plaketin myynnillä patsasta? |
71 |
|
|
|
Luultavasti ei rahoitettu, vaan kyseessä oli muistoraha tai mitali, joita myytiin kaupoissa patsaan paljastamisen jälkeen. Esimerkiksi Sanomia Turusta -lehdessä 1.5.1894 kerrotaan seuraavaa:Uusia muistorahoja. Helsingissä on kauppaan ilmestynyt kaksi eri lajia mitalleja Aleksander II:sen muistopatsaan paljastuksen johdosta. Toiset owat hopeasta, toiset kullatusta messingistä. Toisella puolella on Aleksander II:sen kuwa, jonka alle on kirjoitettu „Helsinki 18 29/4 94" sekä reunoilla „Muisto keisari Aleksander II:sen kuwapatsaan paljastuksesta".Toinenkin muistoraha oli tehty, ks. Uudenkaupungin sanomat 29.3.1899:Muistoraha. Niille maamme wirkamiehille, joilla w. 1894 eli Aleksanterinpatsaan paljastamisaikana oli wakinainen waltionwirka, on... |
| Mistä voisin löytää karjalanmintun siemeniä? Taimia olen löytänyt yhdeltä sivustolta, mutta olisi kiva ostaa siemeniä jostain. |
68 |
|
|
|
Minäkään en onnistunut löytämään myynnissä olevia karjalanmintun (Mentha x dalmatica) siemeniä. Voi olla, ettei niitä olekaan - karjalanminttu on hybridi, joten on mahdollista, että siemenet joko eivät idä tai tuottavat aivan erilaisia jälkeläisiä kuin vanhempansa. Taimien ostaminen on varmaan varmempi keino saada karjalanminttua kasvatettua.Lisätietoa karjalanmintusta: https://temperate.theferns.info/plant/Mentha+%C3%97+dalmatica |
| Missä Jaan Kaplinskin runossa puhutaan keväästä, miten ei koskaan tottua siihen, että tuomet taas kukkivat... ja yleensä miten aika rientää |
173 |
|
|
|
Kaplinskin säkeillä "Uskomatonta: / kuin ensi kertaa jälleen / kukkivat tuomet" alkava runo löytyy mm. Ilta tuo takaisin kaiken -kokoelmateoksesta Anja Salokanteleen kääntämänä (Kustannusliike Parkko 2021, s. 155). Runo on ilmestynyt v. 1982 kokoelmassa nimeltä Raskasta kevyeksi tulla. |
| Vaalien tulosilta vai tulos-ilta |
200 |
|
|
|
Oikea muoto on tulosilta. Jos yhdyssanan ensimmäinen osa loppuisi samaan vokaaliin kuin toinen alkaa, tulisi väliin yhdysmerkki (esim. linja-auto). Sanat eivät myöskään ole rinnasteisia keskenään (rinnasteinen sana olisi esim. parturi-kampaaja), joten ne eivät tarvitse yhdysmerkkiä väliin.Yhdyssanoista ja yhdysmerkin käytöstä voi lukea lisää täältä:Yhdyssanat - Kielikello Yhdysmerkki - Kielikello Yhdysmerkin käyttö yhdyssanoissa - Kirjoittajan ABC-kortti |
| Onko tämmöiset patsaat olleet joskus olemassa ? Missä ja mitä niille tapahtui? |
124 |
|
|
|
Patsaat sijaitsivat Viipurissa Turunsillan eli Linnansillan päässä, lähellä Viipurin museota. Ne esittivät kauppaa ja teollisuutta. Patsaista löytyy varsin vähän tietoa: ne oli asettanut insinööri Knut Theodor Öhman (Wiipuri 10.1.1905) ja vuonna 1913 ne palautettiin pakoilleen, kun ne oli ensin väliaikaisesti poistettu korjaustöiden vuoksi (Karjala 5.6.1913). Patsaat näkyvät joissain vanhoissa valokuvissa, esim. https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.A4422180-22EB-489E-8E45-9D03E0FFA143?sid=4991729915&imgid=1 ja https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.B3B8084B-DEB1-4AF0-87A7-642F61BBAA95?sid=4991729915&imgid=1 Tietoa patsaiden myöhemmistä vaiheista ei löytynyt. Sodan aikana siltaa pommitettiin ja se räjäytettiin,... |
| Kysymyksessä kuvitettu lastenkirja noin 30 vuoden takaa. Muistamani mukaan (vanhempi?) pariskunta ei voinut saada lasta, ja sitten heille jotenkin siunaantui… |
116 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Veronica Leon Lumityttö. Alkuperäinen ruotsinkielinen teos Snöflickan ilmestyi Ruotsissa 1986, ja suomennettiin ilmeisesti seuraavana vuonna.Isbn 951-35-3883-4Kirjassa lapseton pariskunta rakentaa lumiukon, joka halkeaa, ja sisältä ilmestyy pieni tyttö, jonka he ottavat omakseen. Tyttö ei ole kuin muut lapset, kevään tullen hän sairastuu ja lopulta itse Lumikuningatar tulee hakemaan tyttöä lasisella reellä. |
| Luin 1980-1990-taitteessa koulun kirjastossa kuvakirjan, jonka nimi on muistikuvissani Sisko ruusupensaassa. |
86 |
|
|
|
Etsimäsi satu voisi olla Astrid Lindgrenin Kultasiskoni. Se kertoo Liisasta, jonka kaksoissisko Ylva-Lii juoksi heti synnyttyään piiloon suuren ruusupensaan alle. Ylva-Lii on kuningattarena satumaisessa Kultaisessa salissa, jonne pääsee ruusupensaan alla olevasta aukosta. Liisa vierailee Ylva-Liin luona usein, koska hänestä tuntuu että äiti ja isä pitävät eniten keväällä syntyneestä pikkuveljestä, mutta Ylva-Lii pitää vain Liisasta. Siskosten seikkailut ruusupensaan alla satumaassa eivät kuitenkaan voi jatkua loputtomiin. Kun ruusut kuolevat, aukko pensaan alla on poissa. |
| Löytyykö vuoden 1987 Journalistilehtiä? Vai oliko Sanomalehtimies vielä silloin? Ja missä muodossa tallennettu? |
107 |
|
|
|
Valitettavasti Turun kaupunginkirjastolla ei ole kyseistä lehtä tuolta vuodelta. Lehti on alkanut Sanomalehtimiehenä ja muuttanut nimeään Journalistiksi vuodesta 1993 alkaen. Onneksi Turun yliopiston Feeniks-kirjaston vapaakappalekokoelmasta näyttäysi löytyvän etsimänne vuosikerta. Yliopiston kirjastoa voi käyttää, vaikkei olisikaan opiskelija. Feeniks-kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot |
| Mikä on joulumerkin 2014 0,75 e käyttöarvo? |
207 |
|
|
|
Vuotta 2016 edeltävät joulumerkit eivät ole vielä ikimerkkejä, joten kyseisen postimerkin käyttöarvon pitäisi olla edelleen postimerkkiin merkitty arvo, eli 0,75e.Lisää tietoa asiasta voi saada postin asiakastuesta Asiakastuki - Posti tai postin toimipisteeltä. |
| Kenen laulussa lauletaan "Kun solisevat nuo valtoimet veet"? |
89 |
|
|
|
Kyseessä on Satu Pentikäisen kappale "Kevät ja syys", jonka on säveltänyt Kari Litmanen ja sanoittanut Jorma Toiviainen.Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4662295?sid=4983968503 |
| Mietin mikä draamasarja mahtaa olla kyseessä, tuli yleltä ehkä 10 vuotta sitten, sarja oli Turkkilais-saksalainen muistaakseni ja kertoi muun muassa… |
217 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Rolf Schübelin kaksiosainen minisarja Toiveiden aika (Zeit der Wünsche 2005), joka esitettiin Yle 1:llä marraskuussa 2008.https://rtva.kavi.fi/program/details/program/3377124 Valitettavasti kirjastoista ei löydy tallennetta kyseisestä sarjasta. Ylelle voi kuitenkin esittää toiveita uusinnasta:https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fi |
| Miksi vanhemmissa kirkonkirjoissa etenkin Itä-Suomessa -nen-loppuiset sukunimet on usein kirjoitettu -in-lopulla? Esimerkiksi Kettunen - Kettuin, Möttönen… |
163 |
|
|
|
Suomalaisten sukunimien oikeinkirjoitus ei ollut vielä vakiintunut, ja kirjoitusasuja sopeutettiin ruotsinkieliseen kirjoitusasuun. Lisäksi nen-loppuisia sukunimiä usein lyhennettiin kirjoittaessa. Katso lisää: Suomen sukututkimusseuran blogi: https://www.genealogia.fi/l/blogi/horjuva-ortografia-mita-se-on/ |
| Etsin suomalaista runoa ja sen tekijää. |
82 |
|
|
|
Kyseessä lienee Lauri Viidan runo Pohjan satakieli. Se löytyy esimerkiksi teoksesta Lauri Viita: Kootut runot (WSOY 2006) |
| Voiko lukulaitteilla lukea suomenkielisiä kirjoja? |
369 |
|
|
|
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu viime vuonna, eikä tilanne vaikuta tästä valitettavasti muuttuneen. Yksittäisiä kirjoja voi ostaa ja ladata lukulaitteelle useilta eri tahoilta (esim. https://www.ellibs.com/fi/, https://www.adlibris.com/fi/kampanja/e-kirjat, https://www.suomalainen.com/collections/e-kirjat. Sen sijaan Suomessa toimivista kuukausimaksullisista e-kirjapalveluista mikään ei tarjoa mahdollisuutta lukea e-kirjoja lukulaitteilla. Storytelin kirjoja tosin voi lukea heidän omalla Storytel Reader -lukulaitteellaan, mutta sen valmistus on lopetettu (https://support.storytel.com/hc/fi/articles/13875414424732-Miksi-Storytel-Readerin-valmistus-lopetetaan). Myöskään kuntien yhteisen E-kirjaston aineistoja ei ole... |
| Onnistuuko Turun kirjastossa siirtää 3,5” disketin (korppu) tiedot muistitikulle? |
121 |
|
|
|
Siirto onnistuu sekä Turun pääkirjaston Uutistorilla että musiikkiosastolla. Diskettiasema 3,5 tuuman levykkeille lainataan kirjastokortilla näiden osastojen neuvonnasta kirjastossa käytettäväksi. |
| Kuka on säveltänyt ja sanoittanut Rajaton yhtyeen laulun Muuttolintu? |
98 |
|
|
|
Muuttolinnun on sanoittanut ja säveltänyt Mirkka Paajanen.Lähde:Suomen kansallisdiskografia Viola https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5332646#componentparts |
Kysy kirjastonhoitajalta