| Veneilylehden jutussa sana syväys oli toistuvasti taivutettu syväyden. Korva sanoo, että se on väärin, pitäisi olla syväyksen - mutta mikä kielioppisääntö niin… |
77 |
|
|
|
Oikea taivutusmuoto on "syväyksen", ks. kielitoimiston sanakirja. Veneilylehden jutun kirjoittaja perustanee taivutuksensa sellaisiin sanoihin kuin varkaus ja kalleus, jotka taipuvat "varkauden" ja "kalleuden". Syväys kuuluu kuitenkin eri taivutustyyppiin kuin em. sanat. Kotus eli Kotimaisten kielten keskus luokittelee suomen nominit 51 eri tyyppiin, joista syväys kuuluu tyyppiin 39 ja varkaus tyyppiin 40; niillä on siis erilainen taivutus. Ks. lisätietoa suomen taivutustyypeistä: https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Suomen_sanojen_taivutustyypit |
| Örön saarella on kaksi valtavaa Oubouhov-tykkiä. Löytyykö mistään tietoa miten, millä aluksella ja mistä tykit Örööseen tulivat? |
202 |
|
|
|
Johanna Pakolan teoksesta Örön linnake (2015) löytyy luku ”Örön tykit” (s. 87–96), jossa kuvaillaan seikkaperäisesti linnakkeen tykkejä. Teoksessa esitettyjen tietojen mukaan Örössa sijaitsi vielä sen siirryttyä Suomen valtion hallintaan vuonna 1918 useita Obuhovin teräsvalimolla sekä Permin teräsvalimolla Venäjällä vuosina 1901–1915 valmistettuja tykkejä. Tykkien numerot, kaliiperit, valmistusvuodet sekä valmistuspaikat on lueteltu teoksessa tarkasti. Listauksen mukaan saarella on vuonna 1918 sijannut neljä 12 tuumaista Obuhov-tykkiä, joista kaksi on vielä paikallaan. Nämä neljä tykkiä on valmistettu Obuhovin teräsvalimolla vuosina 1914–1915. Myös Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY)... |
| Suomennetaanko espanjankieliset termit inquisidor ja comisario suurinkvisiittoriksi ja inkvisiittoriksi? |
95 |
|
|
|
Espanja-Suomi sanakirjan sekä Google-kääntäjän mukaan espanjankielinen sana inquisidor on suomeksi inkvisiittori ja sana comisario kääntyy sanaksi komissaari.Lähteet: Google KääntäjäSanakirja.org - Ilmainen sanakirja. Suomi, englanti, ruotsi jne. nettisanakirja |
| Milloinka alkavat ilmaiset digiopastukset Naantalin kirjastossa? |
66 |
|
|
|
Ilmeisesti Naantalin kirjaston kaikille avoimet digiopastukset jatkuvat taas syksyllä 2025, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa. Päivämäärät tulevat varmasti myöhemmin tietoon ja niitä voi seurata joko Naantalin kirjaston verkkosivulta osoitteesta Kirjasto | Naantali tai somesta (esim. Naantalin kirjaston Facebook tai Instagram). Lisää tietoa Naantalin kirjaston digiopastuksesta löytyy täältä: Digiopastus | Naantali |
| Löytyisikö hautajaisten järjestämiseen ohjekirjoja? Suomalaisen kulttuurin mukaisiin ja luterilaisiin. |
71 |
|
|
|
Hei! Kyllä näyttäisi olevan! Kyseessä Pirjo Aaltosen "Hautaustoimen käsikirja" Sitä näyttäisi olevan hyvin saatavilla PIKI kirjastoissa: Hautaustoimen käsikirja | PIKI-kirjastot | piki.fi Toivottavasti tästä on apua! |
| Miltä ajalta kyseinen kermakko mahtaa olla? Entä valmistaja / suunnittelija? Kiitos |
75 |
|
|
|
Kermakko näyttäisi olevan puristelasia. Suomessa vastaavanlaisia teki mm. Riihimäen lasi, mutta samanlaisia kannuja on tehty myös ulkomailla. Monet puristelasiset astiat olivat tuotannossa useiden vuosikymmenien ajan, joten vuotta ei pysty sanomaan kuvan perusteella. |
| Kaipaan karttoja tms tiedostoja, joista näkyisi Vesilahden, (lähinnä kirkonkylän tienoon) talojen nimet ja paikat 1850 - 1900 välillä. Vesilahden… |
89 |
|
|
|
Vanhat kartat -verkkopalvelusta löytyy useita karttoja Vesilahden alueesta, kartoissa näkyy myös talojen nimiä. Mene osoitteeseen vanhatkartat.fi ja etsi Vesilahti Suomen kartasta. Pystyt etsimään karttoja loitontamalla tai lähentämällä sekä vasemman reunan vuosilukuvalikosta. |
| Meillä on tällainen muumikortti ja samalla kuvalla oleva palapeli. Kortti hankittu 1990-2000-luvun taitteesta. Olemme miettineet pitkään, että onko tämä… |
142 |
|
|
|
Voisikohan kortin kuva viitata jaksoon, jossa Muumitaloon ja sen ympärille kasvaa viidakko? Mieleeni tuli hämärä muistikuva tällaisesta jaksosta. Tein nopean Google-haun hakusanoina ''muumit viidakko'' ja tulosten perusteella kyseessä voisi olla Muumien jaksot 18-20, joissa muumien löytämät trooppiset taikasiemenet kasvattavat viidakon talon ympärille. |
| Olen perehtynyt aika hyvin Pohjois-Karjalan Mätäsvaaran sodanaikaisen kaivoksen historiaan, tehnyt ja ylläpitänyt siihen liittyviä nettisivustoja. Löysin… |
75 |
|
|
|
Kirjaa en ole pystynyt löytämään, mutta kysymyksen lisätiedoissa mainitusta geologi Aarne Laitakarista löytyy kyllä tietoa. Aarne Vihtori Laitakari (Nybergh) syntyi Helsingissä 12.12.1890. Hän oli aviossa Anna os. Collanin kanssa ja pariskunnalla oli useita lapsia. Hän valmistui filosofian tohtoriksi 1922 ja toimi myöhemmin mm. geologisen tutkimuslaitoksen johtajana. Eläkkeelle hän jäi 1960. Lisää tietoa matrikkeliteoksessa Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit (1973), s. 324. Laitakari kuoli vuonna 1975 ja hänet on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle. Laitakari kirjoitti useita kirjoja, ks. linkki. Hänestä löytyy myös valokuvia, ks. linkki. |
| Kuinka iso osa Suomessa tehdyistä rikoksista tapahtuu yöaikaan? |
101 |
|
|
|
Löysin Tilastokeskuksen sivulta kellonaikoihin liittyvää tilastoa vuosilta 2006–2024. Sinne pääsee tästä linkistä: Rikokset tapahtumavuoden mukaan muuttujina Vuosi, Tapahtumakuukausi, Tapahtumaviikonpaiva, Tapahtumakellonaika, Rikosryhmä ja teonkuvauksen tarkenne ja Tiedot. PxWeb Tältä sivulta saat esiin taulukon, josta näkee, kuinka monta rikosta eri vuosina on tullut viranomaisten tietoon tiettyinä kellonaikoina. Jotta saat taulukon näkyviin, voit valita muuttujiksi ensin viranomaisten tietoon tulleet rikokset tapahtumavuoden mukaan (lukumäärä) tai osuus tapahtumakellonajan mukaan. Seuraavasta kohdasta voit valita vuodet, joilta haluat saada tilastoja. Tapahtumakuukautta tai tapahtumaviikonpäivää ei tarvitse valita. Seuraavaksi... |
| Mikä aapinen oli käytössä Mäntsälän Saaren kansakoulussa vuonna 1956 koulunsa aloittaneilla ekaluokkalaisilla? |
79 |
|
|
|
Mahdollisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Suomen lasten aapinen (1951); Rajamaa, Matti: Aapinen (1954); Haavio, Martti: Kultainen aapinen (1956) tai Kilpi, Rauha: Aapinen (1948).Mäntsälän kunnan arkistossa saattaa olla asiasta tarkempaa tietoa. Yhteystiedot löydät tästä linkistä: https://www.mantsala.fi/asiointi-ja-paatoksenteko/asioi-ja-osallistu/arkisto/ |
| Onko Lievestuoreen historiasta, lähinnä selluloosatehtaasta olemassa opuksia? Lähinnä kuvia! Ne kiinnostaisivat! Lisäksi haluaisin tietää, voiko kirjastossa… |
63 |
|
|
|
Lievestuoreen historiaa käsittelee teos Valoja Lievestuoreen rannoilla (Veikko Kaalikoski 1996). Finna.fi-palvelussa on joitain kuvia sellutehtaasta, ks. linkki. Kirjastossa voi ottaa kopioita, tarkempia ohjeita ja hinnat löydät kirjaston verkkosivuilta. |
| Tuomas Koivuviidan, Jungmannien ja monien kuorojen levyttämistä ”Meren aalloilla oon syntynyt” alkuperäisistä säveltäjistä ja sanoittajista ei löydy yhteistä … |
62 |
|
|
|
Meren aalloilla on kansalliskirjaston tietojen mukaan Martti Turusen sävellys, sanoitukset ovat merkitty nimimerkin ''Valtasaari'' tekemiksi. Finnan mukaan Valtasaaren todellinen henkilöllisyys on Martti Turunen (1902-1979).Lähteet:Meren aalloilla | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalveluValtasaari | Kansalliskirjasto | Finna.fi |
| Haluaisin tietää, mistä voin löytää vanhan musiikkisatukuunnelman Samppa Sarvipäästä, joka lähtee lautalla pelastamaan siskoaan Liipukkaa merirosvojen saarelta? |
44 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin sama kasetti, josta on kysytty aiemmassa kysymyksessä Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/90-luvulla-kuuntelin-c-kasettia?language_content_entity=fiIkävä kyllä näyttää siltä, ettei kyseistä C-kasettia ole kirjastoissa saatavissa muualla kuin Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa kuunneltavaksi: https://finna.fi/Record/fikka.5775225?sid=5087719207 Toinen vaihtoehto on yrittää etsiä sitä levyantikvariaateista tai käytetyn tavaran verkkokaupoista. Monen levyantikvariaatin valikoimasta löytyy luettelo netissä. Voit löytää relevanteille sivustoille hakemalla netistä sen tapaisilla hakusanoilla kuin "levydivari", "levyantikvariaatti" tai "käytetyt c-kasetit". |
| Mikä on M.J. Rosen romaanin Yöperhonen alkuperäinen englanninkielinen nimi? |
69 |
|
|
|
M. J. Rosen romaanin "Yöperhonen" alkuperäinen englanninkielinen nimi on "The Venus Fix".Lähde: The Venus Fix (Butterfield Institute, #3) by M.J. Rose | Goodreads |
| Mistä tulee paikannimi Artukainen? |
83 |
|
|
|
"Artukainen" nimi todennäköisesti juontaa juurensa sukunimestä "Artukayne". Yhdessä Artukaisen alueen asiakirjassa vuodelta 1405 on mainittu henkilö nimeltä Jöns Artukayne, joka on yksi paikan ensimmäisistä nimetyistä asukkaista. Artukayne oli yksi Artukaisten tilan keskiaikaisista maanomistajista ja 1420-luvusta lähtien tilalla asui henkilö nimeltä Tuomas Artukainen. Artukaisten tila muodostui ajan saatossa Artukaisten kartanoksi. Lähteet:Markku Varnila 2014: Hernerokkaa ja puukuunareita. Sivu 16.Sanna Kupila & Jenna Kostet (toim.) 2021: Kylistä kasvoi Turku. Sivu 220. |
| Onko Yoko Ogawan kirja Housekeeper and the Professor, ruotsiksi En gåtfull vänskap, suomennettu? |
94 |
|
|
|
Moro!Kyllä on. Kirjaa löytyy hyvin mm. Vaski-kirjastoista! https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3472561?sid=5082179604 |
| Mikä kirjasarja? Kertoo pompeijassa olevasta ilotalosta ja sarjan neljäs viimeinen osa kuvaa pompeijan tuhoa. Kirjan ensimmäisen osan nimi on kaksiosainen eka… |
84 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Elodie Harperin Sudenluola-trilogia, joka sopisi kuvaukseen kaikin tavoin:https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/elodie-harperin-pompejiin-sijoittuva-sudenluola-trilogia-on-koukuttava-kansainvalinen-menestys/ |
| Minä vuosina Suomessa on lyöty rautamarkkoja? |
73 |
|
|
|
Tuukka Talvion tietokirjassa Suomen rahat on luettelo Suomen metallirahoista. Sieltä löytyy kaksi mainintaa kokorautaisista kolikoista ja seuraavat tiedot:-5 markkaa, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 2.55 g, läpimitta: 18.0 mm-1 markka, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 1.15 g, läpimitta: 16.0 mmLähde: Tuukka Talvio, Suomen rahat (Suomen Pankki, Helsinki 1993) |
| Mistä mahtaisi löytyä Valtteri Keltikankaan Seitsemän tuntia erämaata vuodelta 1937 (noin)? |
59 |
|
|
|
Valter Keltikankaan kirja "Seitsemän tuntia erämaata" on julkaistu vuonna 1977 ja löytyy Vaski-kirjastoista Liedon pääkirjastosta, Nousiaisen pääkirjastosta ja Uudenkaupungin Kalannin kirjastosta.Vaski-kirjastojen kappaleiden tiedot: SEITSEMÄN TUNTIA ERÄMAATA | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotVaski-kirjastojen ulkopuolelta löytyvät kappaleet näkyvät Finnassa: SEITSEMÄN TUNTIA ERÄMAATA | Vaski-kirjastot | Finna.fi |
Kysy kirjastonhoitajalta