| Onko Turun Kivenhakkaajankadulla ollut kivenhakkaamo? Jos on ollut niin milloin? |
277 |
|
|
|
Turun itäisellä puolella nykyisen Urheilupuiston takana on jyrkkään kallioseinään päättyvien katujen ryhmä. Ilmeisesti kuvitellen tulevia louhintatöitä kolmelle niistä annettiin nimet kivi- ja vuorityömiehen sekä sepän ammatin nimityksistä. Katujen nimitykset liittyivät siis niiden sijaintiin ja läheiseen maastoon.
Nimien historia: Stenhuggare Gatan v. 1830 -> Kivenhakkajankatu - Stenhuggaresgatan v. 1897 -> Kivenhakkaajankatu - Stenhuggaregatan v. 1953
Lähde: Turun katuja ja toreja: nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011)
Kun Suomi oli osa Venäjän keisakuntaa, Turku kasvoi ja kaupungissa rakennettiin paljon. Kivenhakkaajille ja kivityömiehille löytyi töitä. Louhittua kiveä tarvittiin esimerkiksi katujen reunakivetyksissä... |
| Isäni oli merimies. Hän on nyt edesmennyt eikä jäämistöstä löytynytkään merimieskirjaa. Mistäköhän löytyisi tiedot hänen tekemistään työmatkoista eri laivoilla? |
309 |
|
|
|
Suomen merimuseoon kannattaa ehkä ottaa yhteyttä. Merimuseon asiakirjakokoelmissa on Merenkulkulaitoksen vanhaa aineistoa, johon kuuluu myös suomalaisten kauppa-alusten miehityskortit vuosilta 1938-1981, jotka on järjestetty alusten nimen mukaiseen järjestykseen. Kortteihin on merkitty alukseen otetusta miehistöstä seuraavat tiedot: nimi, toimi aluksella, ottokatselmuspaikka ja -päivämäärä sekä päästökatselmuspaikka ja -päivämäärä. Kortteihin merkittiin 1940-50-lukujen vaihteeseen asti vain päällystö, minkä jälkeen myös miehistö pääsi mukaan kortteihin. Miehistökortit tehtiin aluksi vain ulkomaanliikenteen aluksista, mutta myöhemmin myös kotimaanliikenteessä olleista aluksista. Kortit löytyvät mikrofilmattuina myös Liikennevirastosta.... |
| Miten voin lainata kirjan yliopistojen kokoelmista? Löydän sen Finnan kautta, mutta varaaminen ei onnistu. |
541 |
|
|
|
Onko sinulla kyseisen yliopiston kirjastokortti, jolla pääset kirjautumaan sisään yliopiston verkkokirjastoon? Yliopistojen kirjastot ovat tieteellisiä kirjastoja, joten niiden kokoelmien varaaminen/lainaaminen ei onnistu paikallisen yleisen kirjaston kirjastokortilla. Lisäksi joitain kirjaston kirjoja voi lukea vain kirjaston tiloissa, jolloin niihin ei edes voi tehdä varauksia. Lisää tietoa saa ottamalla yhteyttä yliopiston kirjastoon. |
| Olen kovasti kiinnostunut japanilaisista suomeksi käännetyistä kaunokirjallisista teoksista. Olisiko saatavilla tai voisitteko tehdä näistä listan? Tavoitteeni… |
280 |
|
|
|
Kirkes-finnasta on mahdollista löytää tällainen tuloslista. Kirjoita ensiksi hakukenttään "84.2" lainausmerkkien kanssa ja paina suurennuslasin kuvaa. Tämä luokka tarkoittaa suomenkielistä kaunokirjallisuutta. Tämän jälkeen ruudun oikeassa reunassa on erilaisia valikoita otsikon "Rajaa hakua" alla. Rajaa ensiksi kaikki teokset kirjoihin valikosta "aineistotyyppi" ja tämän jälkeen valitse "japani" valikosta "alkuteoksen kieli". Tällä hetkellä Kirkes-kirjastoista löytyy 99 kaunokirjallista teosta, jotka on käännetty japanista suomeksi. Tässä myös linkki valmiiseen listaan: https://kirkes.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=original_lng_str_mv%3A%22jpn%22&filter%5B%5D=language%3A%... |
| Kysymykseni koskee etiketin mukaista haarukan käyttöä. Eli kuuluuko sitä todellakin pitää kädessä ja käyttää syödessä piikit alaspäin, ellei halua julistaa… |
3309 |
|
|
|
Ruokailuvälineitä koskeva etiketti on erilaista eri kulttuureissa. Eurooppalaisen tavan mukaan haarukkaa pidetään syödessä vasemmassa kädessä piikit alaspäin ja veistä puolestaan oikeassa kädessä. Ruoka paloitellaan sitä mukaa kun se syödään.
Pohjoisamerikkalaisen tavan mukaan kaikki lautasella oleva ruoka paloitellaan suupaloiksi ennen syömistä. Ruokaa paloitellessa haarukka on piikit alaspäin vasemmassa kädessä ja veitsi oikeassa. Syödessä veitsi lasketaan alas, haarukka vaihdetaan oikeaan käteen ja haarukkaa pidetään kädessä lusikkamaisesti eli piikit ylöspäin.
Asiaa hyvin havainnollistava kuva löytyy esimerkiksi osoitteesta https://www.etiquettescholar.com/dining_etiquette/table_manners_6.html |
| Milloin opettajien teitittely ja kutsuminen sukunimellä lopetettiin Suomen kouluissa? Oliko tähän jotain erityistä linjausta vai hiipuiko tapa vain? |
442 |
|
|
|
Mitään virallista vuosilukua en onnistunut löytämään, mutta sekä Ylen 2010 julkaistussa artikkelissa että Kalevan 2017 julkaistussa artikkelissa esiintyy sama vuosikymmen: 1970-luku. 70-luku näyttäisi olevan muuallakin mainittu ajankohdaksi, jolloin siirryttiin opettajan teitittelystä sinutteluun. Ylen artikkelissa ei ole lueteltu lähteitä, Kalevan lähteenä on haastattelu.
Yle: https://yle.fi/a/3-5644714
Kaleva: https://www.kaleva.fi/oppilaat-teitittelivat-opettajiaan-1970-luvulla-mi/1637507 |
| Löytyisikö pientä listaa entisen Jugoslavian alueen nykykirjalijoita? Ollaan lähdössä kiertomatkalle ja olisi kiva lukea jotain. |
751 |
|
|
|
Hakujärjestelmästä ei valitettavasti pysty hakemaan kirjailijan kansalaisuuden mukaan, mutta netistä löytyy listoja eri maiden kirjailijoista. Linkit alla Wikipedia-listoihin, joissa eri maiden kirjailijoita aikakaudesta riippumatta. Tässä myös listattuna muutama kirjailija, joiden kirjoja löytyy Helmetin kokoelmasta suomeksi ja/tai englanniksi. Montenegrolaisia ja kosovolaisia kirjailijoita en valitettavasti löytänyt Helmetin kokoelmista suomeksi enkä englanniksi. Alkuperäisillä kielillä kirjoitettuja kirjoja löytyy ympäri Suomen paljon enemmän.
Jančar, Drago (Slovenia)
Kosovel, Srečko (Slovenia)
Pahor, Boris (Slovenia)
Drakulić, Slavenka (Kroatia)
Gavran, Miro (Kroatia)
Hemon, Aleksandar (Bosnia)
Jergović, Miljenko (Bosnia)
Popović,... |
| William H. Auden, mitä runoja häneltä on suomennettu, Risto Ahdin suomennoksen "Laulu" ohella? |
239 |
|
|
|
Valitettavasti Lahden Runotietokanta ei tällä hetkellä ole käytössä, sitä ollaan liittämässä Kirjasampoon. Siihen olisi koottuna suomennettuja runoja.
Wikpedia antoi seuraavat tiedot:
Elegia William Butler Yeatsille (In Memory of W. B. Yeats): 1–3, suom. Teemu Manninen, julkaisussa: Tuli & Savu runouslehti 2005; nro 4
Ensimmäinen syyskuuta, 1939 (September 1, 1939), suom. Teemu Manninen, julkaisussa: Tuli & Savu: runouslehti 2005; nro 4
Kuulento, suom. Juhana Rossi, julkaisussa: Parnasso, 2004; nro 5
Laulu, suom. Risto Ahti, antologioissa Maailman runosydän, toim. Hannu Tarmio ja Janne Tarmio, WSOY Helsinki 1998 ISBN 951-0-22134-1 ja Sanoja surun hetkiin, toim. Anu Silfverberg... |
| Miksi en pääse kuuntelemaan e-kirjaa anne frankin päiväkirjat?? |
183 |
|
|
|
Vaski-finnasta ei löydy e-kirjojen tietoja laisinkaan. E-kirjoja voi hakea Ellibs-palvelusta, johon löytyy linkki Vaski-finnasta seuraavanlaisesti:
- etusivulla valitse yläpalkista E-aineistot
- näytön vasemmalla puoliskolla näkyy otsikko "Kirjat ja äänikirjat"
- linkki Ellibs-palveluun on ensimmäisenä otsikon alla
Tässä myös suora linkki Ellibsiin: https://www.ellibslibrary.com/collection
Nimenomaan Anne Frankin päiväkirjoja meillä ei valitettavasti ole saatavilla. Ellibs-palvelusta löytyi kuitenkin kaksi e-äänikirjaa hakusanalla "Anne Frank": Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa sekä Kuka ilmiantoi Anne Frankin, josko ne kiinnostaisivat. Mikäli kiinnostaa, niin huomaa, että Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa löytyy myös E-kirjana,... |
| Miten voisin varata Turun pääkirjastosta mikrofilmien katselun koskien Turun Sanomia vuodelta 1978 elo-lokakuu? |
188 |
|
|
|
Ajan mikrofilmien lukulaitteelle voi varata osoitteesta varaamo.turku.fi tai soittamalla tieto-osastolle numeroon 02 2620 630. Mikrofilmit noudetaan varastosta, joten varaus on tehtävä viimeistään edeltävänä arkipäivänä. Lauantain ja sunnuntain varaukset on tehtävä viimeistään torstaina. Laitteella voi skannata haluamiaan artikkeleita joko muistitikulle tai omaan sähköpostiin liitetiedostoksi. Myös tulostusmahdollisuus on, A4 paperikopio maksaa 0,20 €. Henkilökohtaista opastusta mikrofilmien lukulaitteen käyttöön saa arkisin klo 9–20 välillä. Kirjasto on avoinna arkisin klo 9−20, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11−17. |
| Hyvä kirjastonhoitaja, Luin 2000-luvulla varsin mukaansatempaavan nuorten kirjasarjan, jonka lainasin kirjastosta. Kirjassa seikkaili poika, joka taisi olla… |
283 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla kirjasarja The 39 Clues, jonka pääosassa on 11-vuotias poika Dan Cahill ja hänen 14-vuotias siskonsa Amy. Heidän vanhempansa ovat kuolleet. Kirjasarjan viidennessä osassa; Musta rinki, he seikkailevat Venäjällä. Sarja julkaistiin vuosina 2009-2010. |
| Onko J H Erkosta ja Maaria Leinosesta elämänkertaa , tai onko jotain muuta kirjaa joista saa tietoa heistä.Tarvitsen esitelmää varten. |
194 |
|
|
|
Marjo Kuula on toimittanut J.H. Erkosta elämäkerran : Sydämeen luettavaksi : J. H. Erkon elämäkerta (2018).
Runoilija Maaria Leinosesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, enkä valitettavasti onnistunut löytämään muitakaan teoksia, joissa käsiteltäisiin hänen elämäänsä. |
| Minulle luettiin lapsena vanhannäköisiä Pieni talo preerialla-sarjan kirjoja suomeksi. Siinä kirjassa, jossa lapset olivat ihan pikkutyttöjä ja he asuivat… |
222 |
|
|
|
Alkuperäisessä tekstissäkin puhutaan pantterista (panther), mutta kyseessä lienee kuitenkin puuma, North American Cougar, joka tuolloin oli yleinen Pohjois-Amerikassa, ja jota kutsuttiin useilla eri nimillä, mm. mountain lion, puma, cougar, panther, catamount.
https://en.wikipedia.org/wiki/North_American_cougar |
| Mihin voin viedä tietokoneen, digiboksin tai reitittimen Turun seudulla? |
871 |
|
|
|
Mikäli haluat kierrättää vanhoja elektroniikka- ja sähkölaitteita, löytyy Turun seudulta tätä varten useampia kierrätyspisteitä. Laitteet voi kierrättää ilmaiseksi esimerkiksi monissa sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyvissä kaupoissa. Tarkempaa tietoa löytyy täältä: https://serkierratys.fi/fi/kuluttajille/mihin-vanhan-laitteen-voi-palau…. Lähimmän keräyspisteen voi etsiä täältä: https://kierratys.info/. Myös Turun Ekotori ottaa vastaan vanhoja sähkö- ja elektroniikkalaitteita: https://turunekotori.fi/.
Mikäli taas haluat huoltaa vanhoja elektroniikka- tai sähkölaitteita, on Turun seudulla lukuisia huoltopalveluita tarjoavia yrityksiä. Näitä löytää parhaiten syöttämällä verkon hakukoneeseen esimerkiksi sanat ”Turku”, ”elektroniikka” ja ”... |
| Montako Adea on Suomessa? |
685 |
|
|
|
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelusta löytyy tietoa vain nimistä, jotka Suomessa on annettu. Tarkkaa tietoa siis siitä, kuinka monta Adea tällä hetkellä on elossa, ei löydy. Lisäksi mikäli nimeä on annettu vain vähän, tarkkaa lukemaa ei ole mainittu tietosuojasyistä. Nimipalvelun mukaan nimeä on annettu 1800-luvulta lähtien alle 84 ihmiselle.
Nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ |
| Mitä tarkoitetaan rotukarjalla ?Onko se todellisuuspohjainen käsite. |
820 |
|
|
|
Rotukarjalla tarkoitetaan karjaa, joka on jalostettu nimenomaan joko lihantuotantoon tai maidontuotantoon. |
| Kun Suomessakin oli aikavyöhykkeen paljonko eri ajat olivat esimerkiksi Ilomantsin ja Hangon välillä? |
208 |
|
|
|
A-Confortin kirjassa Tietosanakirja 1 vuodelta 1909 löytyy taulukko Suomessa olevista aikaeroista sivulla 144. Sen mukaan kun Helsingissä kello on 12, on se Maarianhaminassa 11.40 ja Sortavalassa 12.23. Muutamia muita yksittäisiä kaupunkeja on myös mainittu, mutta nimenomaan Hankoa ja Ilomantsia ei. Tietosanakirja löytyy netistä Project Runeberg -sivulta, joka sisältää vanhaa kirjallisuutta, jotka eivät enää ole tekijänoikeuslain alaisia.
Project Runeberg, Tietosanakirja 1 s. 143-144, A-Confort http://runeberg.org/tieto/1/0094.html |
| Kuinka paljon väritulostimen käyttö maksaa? Haluaisin tulostaa väritulosteita A3-kokoisena. |
436 |
|
|
|
Turun pääkirjaston Uutistorilla ja Turun kaupunginkirjaston lähikirjastoissa voi tulostaa tietokoneilta suoraan monitoimilaitteille. Laitteilla voi myös skannata ja kopioida asiakirjoja. Monitoimilaitteille tunnistaudutaan omalla kirjastokortilla.
Tulosteiden ja kopioiden hinnat/sivu:
A4, mustavalkoinen 0,20 € (sis. alv 24 %)
A3, mustavalkoinen 0,40 € (sis. alv 24 %)
A4, värillinen 0,80 € (sis. alv 24 %)
A3, värillinen 1,00 € (sis. alv 24 %)
skannaus muistitikulle tai sähköpostiin 0,00 €.
Tulosteet voi maksaa pankkikortilla tai käteisellä.
Tietokoneiden vieressä on ohjeet tulostamiseen. Ohjeet löytyvät myös täältä: https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/tulostuksen_a3_ohje.pdf... |
| MIstä erilaisten pullanimien alkuperä juontuu? |
1627 |
|
|
|
Toscakakun historiasta on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattu aiemmin näin: Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan toskakakku on saanut nimensä Giacomo Puccinin Tosca-oopperan mukaan. Toskakakku on kehitetty Ruotsissa 1930-luvulla.
Toscakakun tapaan myös toscapullan nimi juontaa siis ennemminkin Puccinin oopperaan kuin Toscanan alueeseen.
Dallaspullan ja texaspullan takana taas on Fazerin tuotekehittäjä Tapani Mäkäräinen. Nimivalintaan ovat varmastikin vaikuttaneet Fazerilla markkinoinnillliset syyt sekä Kämäräisen Yhdysvaltoihin suuntautunut työmatka ja sieltä saatu inspiraatio. Matkan seurauksena markkinoille tuli ensin texaspulla ja vuonna 1995 dallaspulla. Lähde: linkki
Bostonpulla taas... |
| Mistä löydän kirjastosta saatavissa olevat lehdet? Voiko mitään niistä lainata? |
178 |
|
|
|
Vaskin verkkosivulla voi hakea kirjastossa tarjolla olevat lehdet "Tarkennettu haku" -haulla:
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
"Aineistotyyppi" -kohtaan kannattaa rastittaa "Lehti/artikkeli".
Fyysisesti Turun pääkirjaston lehdet sijaitsevat eri osastoilla:
Aikakauslehdet löytyvät tieto-osastolta, uudemman rakennuksen toisesta kerroksesta.
Lasten- ja nuortenlehdet taas saman rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta.
Kulttuuri- ja taidelehdet, sekä musiikin lehdet löytyvät vanhemmasta kirjastorakennuksesta.
Sanomalehdet puolestaan ovat uutistorilla, joka sijaitsee talojen välissä olevassa tilassa.
Pääasiassa kaikkia muita paitsi kuluvan vuoden lehtiä voi lainata. |
Kysy kirjastonhoitajalta