| Arvo Rydberg/Rees/Rytivaara (s.1906) opiskeli 1920-luvulla Kajaanin seminaarissa. Minä vuonna hän valmistui kansakoulunopettajaksi? Onko tietoa, missä… |
60 |
|
|
|
Arvo Rydberg hyväksyttiin opiskelijaksi Kajaanin seminaariin vuonna 1925 ja hän valmistui sieltä kansakoulunopettajaksi vuonna 1930 (Kajaani 21.8.1925; Uusi Suomi 8.6.1930).Sanomalehdistä löytyvien tietojen perusteella Rydberg toimi opettajana 1930-luvulla ainakin näissä kouluissa:1930: Mäntylän kansakoulu1934: Tervasalmen kansakoulu1938: Itäjärven kansakouluDigitoidut sanomalehdet eivät ulotu 1940-luvulle, joten siltä ajalta tietoa ei ole. |
| Mikähän koivua vaivaa, kun tommosia patteja kasvaa oksille? Kuvassa olevat ovat n. 5 cm halkaisijaltaan. Noita on puun oksilla kauttaaltaan ja jotkut selvästi… |
140 |
|
|
|
Kyseessä voi olla jonkin agrobakteerin (Agrobacterium radiobacter tai Agrobacterium tumefaciens) aiheuttama kasvitauti. Tarkempaa määritystä ei pysty tekemään kuvan perusteella. |
| Mistä kielestä tulee sana häppä? |
144 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman Kielikellon mukaan häppä on esimerkki suomalaismurteista slangiin omaksutusta sanasta. Häppä on lapsen- ja hoivakielinen ’juotava, juoma’. Murteenpuhujat tuntevat sanan suuressa osassa Länsi-Suomea, tarkemmin sanoen Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla, Hämeessä ja läntisessä Keski-Suomessa.Vanhin Helsingin slangi sisältää juuri tuolta alueelta, Hämeen ja Uudenmaan seudulta, kulkeutunutta suomenkielistä murresanastoa. Slangissa häppä-sanan merkitys vain on kaventunut tarkoittamaan tiettyä juomaa, nimittäin alkoholia, vanhastaan luultavasti lähinnä viinaa tai pirtua. Sanan slangijohdokset pysyttelevät samassa aihepiirissä: häppää- tai häpätä-verbi tarkoittaa ’ryypätä,... |
| Löysin Wikipediasta tiedon, että Liakanjoki on tunnettu aikaisemmin nimellä Liedakanjoki, joka johtuu saamen kielen sanasta liedehk (monihaarainen kukinto,… |
57 |
|
|
|
Wikipedian tieto lienee peräisin Jouko Vahtolan teoksesta Tornio- ja Kemijokilaakson asutuksen synty - Nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus (1980), s. 66. Sivuhuomautuksena todettakoon, että melko lähellä sijaitsevan Liedakkalan kylän nimi teoksen mukaan ei perustu samaan lähtökohtaan, vaan taustalla on jonkun paikalla asuneen saksalaisen nimi (s. 421). En osaa arvioida, onko Vahtola perustellut tulkintojaan riittävästi, jotta niitä voisi pitää ehdottoman varmoina. |
| Kuinka monta osaa Suomen murteiden sanakirjasta on kaiken kaikkiaan julkaistu? |
76 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjasta on tosiaan painettuna ilmestynyt vain kahdeksan osaa. Seuraavat osat ilmestyvät vain verkkoaineistona. Sanakirja on ilmestynyt verkkomuotoisena vuodesta 2012. Myös sen painettuina ilmestyneet kahdeksan osaa sisältyvät verkkojulkaisuun. Tähän mennessä on päästy aakkosissa a–nysäveitsi asti.Suomen murteiden sanakirja https://kaino.kotus.fi/sms/Suomen murteiden sanakirjasta https://kotus.fi/sanakirjat/suomen-murteiden-sanakirja/perustietoa-suomen-murteiden-sanakirjasta/ |
| Etsin viimeiseksi tervehdykseksi Ivar Kampradin muistolausetta vaimolleen |
45 |
|
|
|
Kyseessä voisi ollakin Ingvar Kampradin muistokirjoitus, jossa siteerataan ruotsalaisen runoilija Erik Lindegrenin Arioso-nimisen runon alkua, joka löytyy Sviter-runokokoelmasta (1947). Runo on suosittu ruotsalaisissa muistokirjoituksissa."Någonstans inom oss är vi alltid tillsammans".Viljo Kajavan runokokoelmassa Vielä piirrän viivan löytyy teoksen alussa (s. 5, 1996) Lindegrenin runo Arioso (ruotsiksi). Siinä sen alku kuuluu näin "Någonstans inom oss är vi alltid tillsamman" Ingvar Kampradin muistokirjoitus: Ilta-sanomat https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005551121.htmlArioso-runon analysointia https://fenixbegravning.se/nagonstans-inom-oss-ar-vi-alltid-tillsammans/Erik Lindegren: Arioso: https://www.babelmatrix.org/works/sv/... |
| Minulla on Arabian syvä lautanen vanhalla Arabian leimalla ja nro 6 tai 9. Olisi kiva tietää lautasen nimi, kiitoksia etukäteen vastauksesta. |
82 |
|
|
|
Astiasarjan nimi on Fasaani. Eri lähteissä on hieman eri tietoja, milloin astiasarjaa on valmistettu. Vanhimmat ovat joka tapauksessa 1800-luvulta. |
| Tiedustelisin, löytyykö kirjastostanne tai tietokannoistanne tutkittuun tietoon perustuvaa materiaalia napsusormen (trigger finger) hoitoon liittyvistä… |
68 |
|
|
|
Vaikuttaa siltä, että kotona tehtäviä harjoituksia ei pidetä yleisesti toimivana napsusormen hoitona. Esimerkiksi Käypä hoito -suosituksissa ei mainita kotona tehtäviä kuntoutusliikkeitä.Joitain tutkimusartikkeleita fysioterapiasta löytyy, esimerkiksi:The role of physiotherapy in the treatment of chronic trigger finger—a case reportOutcome of corticosteroid injection versus physiotherapy in the treatment of mild trigger fingersPhysical therapies for the conservative treatment of the trigger finger: a narrative reviewPhysiotherapy Intervention for Trigger Finger: A Combination of Ultrasound and Exercise Therapy to Improve Functional ActivitiesMielestäni artikkeleissa ei kuitenkaan käsitellä kuntoutusliikkeitä, vaan fysioterapialla tässä... |
| Mikä kirja alkaa kuvauksella nuoren pojan ensimmäisestä työpäivästä hiilikaivoksella? |
98 |
|
|
|
Antamiesi vihjeiden perusteella ehdotan kirjaksi Ken Follettin 2010 ilmestynyttä Century-trilogian aloitusromaania Fall of Giants. Se alkaa juurikin kuvauksella 11-vuotiaan Billy-pojan ensimmäisestä työpäivästä walesilaisella hiilikaivoksella. Trilogia kuvaa tavallisten ihmisten pyrkimyksiä parempaan ja oikeudenmukaisempaan elämään 1900-luvun Iso-Britanniassa, Saksassa ja Venäjällä. Ensimmäisessä osassa käsitellään mm. ensimmäinen maailmansota, Venäjän vallankumous ja naisten pyrkimys äänioikeuteen Britanniassa. Trilogia on käännetty myös suomeksi ja ruotsiksi. Englanninkieliset osat Fall of Giants, Winter of the World ja Edge of Eternity löytyvät Vaski verkkokirjastosta. |
| Onko Walter de la Maren runoa "Mistletoe" suomennettu? |
76 |
|
|
|
Etsin Walter de la Maren runosuomennoksia teoksista Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot sekä Maailman runosydän | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot. Muista hänen runoistaan löytyi suomennoksia, mutta ei kysymästäsi "Mistletoe"-runosta. Tein hakuja myös Finnaan Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi ja Kansalliskirjastoon Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto, mutta valitettavasti ei tärpännyt. |
| Mikä kirja? Mielestäni kirjan nimi oli "Poika", useita kymmeniä vuotta vanha. Siinä poika laittaa aina hammasharjan niin että se ei osoita ketään ja sen kerran… |
132 |
|
|
|
Todennäköisesti kyseessä on Timo Parvelan esikoisteos Poika (1989). |
| Etsin uskoakseni 60-70-luvulla suomeksi painettua kuvakirjaa, jossa oli koko sivun värivalokuvia ja runoja kissoista. Muistaakseni kovakantisen kirjan kannet… |
91 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä Kirsi Kunnas ja K. Tanaka: Kis kis kissanpennut, ks. linkki. |
| Minkä niminen katu Torniossa oli Pitkäkadun viimeinen (pohjoisin) poikkikatu silloin, kun Lapin Kullan tehdasalue ei vielä ollut laajentunut? Siis vielä joskus… |
72 |
|
|
|
Kadun nimi oli Oravaisenkatu, ks. https://digihakemisto.net/item/1656053452/6180308952/1 |
| Miten merkitsen lähdeluetteloon kyseisen artikkelin sivut? Griffith, Robin 2026: Inferring Characters Feelings Using Illustrative and Text Evidence: How… |
87 |
|
|
|
Jos olet tekemässä opinnäytetyötä, kyseisellä oppiaineella pitäisi olla ohjeet verkkolähteiden merkitsemiseen. Kysy työsi ohjaajalta. Jos kirjoitat artikkelia tieteelliseen julkaisuun, voit kysyä julkaisun toimittajalta ohjeita.Toinen vaihtoehti on ladata artikkeli pdf-muodossa ja katsoa sivunumerot siitä, ks. linkki. |
| Mistä voisi saada tietoa 1700-luvun varhaispietismistä Etelä-Pohjanmaalla? |
70 |
|
|
|
Katso esim. André Swanström: Separatistisia virtauksia lännestä itään (teoksessa Kahden puolen pohjanlahtea 1, s. 108 - 152) sekä André Swanström: Separatistledare i 1700-talets Österbotten (2004). |
| Lyhin matka linnuntietä suomesta usa:han? |
113 |
|
|
|
Lyhyin matka taitaa olla Ahvenanmaalta Mainen osavaltioon, noin 5500 km. Itä-Suomesta Alaskan länsiosaan on hiukan pitempi matka. Lähde: Google mapsin "Mittaa etäisyys" -työkalu. |
| Missä kalevalan säkeissä puhutaan naisten käsitöistä? |
70 |
|
|
|
En hieman yllättäen löytänyt tutkimuskirjallisuutta aiheesta, vaikka sellaista kyllä kuvittelisi olevan olemassa. Helpoin tapa löytää kyseiset säkeet itse on ladata Kalevala epub-muodossa ja etsiä tekstistä käsitöihin liittyviä sanoja käyttämällä ctrl+f-toimintoa. Sanat kannattaa katkaista keskeltä, jotta myös taivutusmuodot tulevat mukaan. Sopivia sanoja ovat tekstiilikäsitöihin liittyvät, esimerkiksi "kuto", "kehr", "värttin", "ompe" tai "neul". Hyvä esimerkki löytyy kahdeksannen runon alusta:Tuo oli kaunis Pohjan neiti,maan kuulu, ve'en valio.Istui ilman vempelellä,taivon kaarella kajottipukehissa puhta'issa,valke'issa vaattehissa;kultakangasta kutovi,hope'ista huolittavikultaisesta sukkulasta,pirralla hope'isella.Suihki sukkula piossa,... |
| Miten kuuluvat suomeksi sanat, jotka katolinen pappi lausuu sairaiden voitelun sakramenttia toimittaessaan? Latinaksi "Per istam sanctam unctionem, indulgeat… |
98 |
|
|
|
Katolisen kirkon katekismus (2011, s. 388) ilmaisee asian näin: "Tämän pyhän voitelun ja suuren rakkautensa ja laupeutensa kautta auttakoon sinua Herra Pyhän Hengen armolla, niin että syntisi anteeksi saaneena saisit Herralta pelastuksen ja parantumisen." Kysymyksessä oleva latinankielinen ja espanjankielinen teksti on kuitenkin lyhempi, latinaksi mainitaan pelkkä pyhä voitelu mutta ei Herran rakkautta ja laupeutta tai Pyhää Henkeä, ja espanjaksikaan ei mainita Pyhää Henkeä. |
| Onko mistään saatavissa tietoa Akkajeen levyllä Lapsenkerääjä mainitusta kansanperinteeseen kuuluvasta säkkiukosta? Muutaman sanan selityskin tällä palstalla… |
87 |
|
|
|
Akkajeen omilla Facebook-sivuilla kerrotaan: "Levyn avausraita pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta löytämäämme kertomukseen nuoresta Erkistä, jota oma mummo pelotteli säkki päässään – jos Erkki ei käyttäytyisi hyvin, tulisi säkkiukko ja hukuttaisi lapsen läheiseen järveen." Kuulostaa siltä, että säkkiukko ei välttämättä ole laajalle levinnyt ilmiö. Voit kysyä asiaa lähemmin SKS:n arkistosta: https://www.finlit.fi/arkisto/ |
| Törmäsin Tornionjoen lohipadoista Ruotsin puolella käytetyn 1900- luvun alussa sanaa pata, patan. Ei damm. Suomessa puhuttiin lohipadosta ja silloin… |
84 |
|
|
|
Sanalle "pata" löytyy seuraava määritelmä: "ett fiskredskap som består av en avstängningsanordning för infångning av vandrande fisk t.ex. lax". (Lähde: Svenska akademiens ordböcker.) Kyseessä on siis vaelluskalojen pyytämiseen tarkoitettu väline. Tässä kuvassa näkyy "lax- och sikpata". "Pata" on siis sama asia kuin lohipato, eli vesi pääsee siitä läpi. |
Kysy kirjastonhoitajalta