| Onnistuuko kirjaston digitointilaitteella VHS NTSC (USA standardi) digitointi? |
21 |
|
|
|
Hei!Yleensä nämä eivät toimi kirjaston PAl-laitteella, mutta se riippuu paljon kasetista. Onko se esim. itse nauhoitettu vai ostettu, kopiosuojattu vai ei. Aina kannattaa tulla kokeilemaan. Ajan voi varata osotteesta Turun vuokrattavat tilat, laitteet ja palvelut - Varaamo |
| Miten paljon toimittaja voi käyttää / varastaa muiden juttuideoita? Luen erästä suomalaista naistenlehteä säännöllisesti ja yksi toimittaja kopioi juttunsa… |
9 |
|
|
|
Julkisen sanan neuvosto on laatinut journalistin ohjeet. Ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä mediassa sekä edistää keskustelua journalistisesta työstä ja journalismin etiikasta. Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä. Ohjeiden kymmenes kohta on kirjattu seuraavasti:10. Hyvää journalistista tapaa on noudatettava myös toisen työtä käytettäessä. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.Journalistin ohjeiden soveltamisoppaassa kerrotaan kuinka tätä kymmenettä kohtaa tulisi noudattaa.Jos toimittajan juttu ei sisällä lainkaan omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, tulee lähde mainita jo otsikossa. Lainattavan lähteen nimi tulee tuoda otsikossa... |
| Eikö Jose Saramagon kirjaa Kain tosiaankaan ole kuin ruotsinkielisenä? Luulisi että edes englanniksi? Onko se tilaukessa? |
51 |
|
|
|
Kyseinen teos on saatavilla englannin kielisenä Turun pääkirjastosta. Ohessa linkki teoksen Vaski sivulle.Cain, Saramago José.https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4385055?sid=5389960429 |
| Olen ulkomailla aikuisikäni viettänyt eläkeläinen. Olen havainnut että kieli on muuttunut tänä aikana todella paljon. Aloin kiinnittämään asiaan huomiota… |
76 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjepankin mukaan lähi-sanan avulla kerrotaan ensisijaisesti tulevasta. Ohjeessa mainitaan, että lähi-alkuisia sanoja näkee käytettävän myös silloin, kun tekstissä viitataan menneeseen. Tällainen kirjoitustapa ei kuitenkaan ole yleiskielen suosituksen mukainen. Adjektiivilla viime kuvataan puheessa ja tekstissä mennyttä aikaa. (viime aikoina)Kielitoimiston ohjepankin sivulla on esitetty lähiaikoina ja viime aikoina ilmaisujen sekoittumiselle selitykseksi sitä, että Suomen kielessä on lähi-alkuisia sanoja, jotka viittaavaat menneeseen. Tällaisia ovat lähihistoria ja lähimenneisyys. Kielitoimiston sanakirjassa sana asumus on määritetty seuraavasti:substantiivi (vaatimaton, alkeellinen) asunto.Tilapäisesti kokoon... |
| Olisiko englanninkielinen "Matthew, Mark, Luke and John" -rukous mahdollisesti suomennettu jossain yhteydessä? |
65 |
|
|
|
Valitettavasti emme löytäneet suomennosta tästä rukouksesta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? Koska rukous on esiintynyt englanninkielisissä Hanhiemon tarinakokoelmissa, myös suomenkielinen versio voisi todennäköisimmin löytyä jostain Hanhiemo-suomennoksesta. On kuitenkin myös mahdollista, että rukousta ei ole suomennettu. |
| Kuka suomalainen kirjailija on kirjoittanut koskettavan novellin koirasta, jonka isäntä lopussa lopettaa, koska se muuttuu vihaiseksi, kun kotiin tuodaan uusi… |
75 |
|
|
|
Parviälykään ei valitettavasti tuottanut tulosta novellin löytämisessä. Tunnistaisikohan joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun lukijoista novellin? |
| Mitä Jeanne d'Arcin "d'Arc" meinaa? |
82 |
|
|
|
Suora käännös sanasta "Arc" voi tarkoittaa sanoja jousi, kaari, sianselkä tai luokki. (Linkki MOT Sanakirjojen sivustolle Arc | Sanakirja.fi )Tässä nimen yhteydessä sana "Arc" ei kuitenkaan ole näin käännettävissä. Ranskan kielessä prepositio de lyhentyy muotoon d' ennen vokaali alkuista sanaa tai sanaa, jonka alussa on mykkä konsonantti (esim. hôtel). De on prepositio, jota käytetään muun muassa sellaisessa lauseessa, jossa viitataan siihen mistä joku on kotoisin tai omistamisen ilmaisuissa. (Linkki WordDive sivustolle Ranskan kielioppi: 1.2 Genetiivi - WordDive )Jeanne d'Arc siis tarkoittaa käännettynä Jeanne Arcista.Nimen d'Arc on ajateltu viittaavan siihen, että Jeanne olisi lähtöisin Arcista. Hän ei kuitenkaan ole sieltä lähtöisin... |
| Muistan nähneeni vuosia sitten pienikokoisen suomenkielisen romaanin, joka oli painettu pystysuuntaan |
101 |
|
|
|
Kyseistä kirjatyyppiä on kutsuttu suomeksi nimellä minikirja (engl. flipback), ja niitä ovat kustantaneet Suomessa Otava ja Like.Kustantamoiden sivuilta ei löydy enää tietoa minikirjoista. Kaikki löytämäni teokset eri kirjastojen, kirjakauppojen ja antikvariaattien sivuilta ovat ilmestyneet vuosina 2013 ja 2014. Oletettavasti minikirjoja ei ole Suomessa julkaistu enää sen jälkeen.Vaski-kirjastoista näitä versioita näyttäisi löytyvän tällä hetkellä viidestä eri teoksesta. Minikirjoissa käytetyn ohuen paperin ja kirjojen pienen koon takia ne eivät kestä kirjastokäytöstä aiheutuvaa kulutusta samalla tavalla kuin normaalit kovakantiset kirjat. Niitä on todennäköisesti jouduttu vuosien varrella poistamaan kokoelmista joko kulumisen tai... |
| Miksi kahvikuppiin muodostuu auringonvalossa aina "peppukuvio"? |
150 |
|
|
|
Kuvassa näkyvä kuvio syntyy, kun valo heijastuu kahvikupin reunasta juoman pintaan. Valo koostuu lukuisista yksittäisistä valonsäteistä, jotka kulkevat vierekkäin lähes yhdensuuntaisina toisiinsa nähden. Kahvikupin kaarevuuden vuoksi vierekkäiset valonsäteet osuvat kupin reunaan eri kulmissa. Tämä kulma määrittää suunnan, johon valonsäde heijastuu. Siksi heijastunut valo hajautuu moneen suuntaan.Kun valonsäteet risteävät keskenään, muodostuu polttopiste. Mitä useampi säde risteää samassa kohdassa, sen kirkkaammalta piste näyttää. Geometrian takia mukin heijastuksista syntyneet polttopisteet muodostavat kaarevan kuvion. Mukin reuna on symmetrinen ympyrä, jonka takia polttopistekaaria muodostuu kaksi toistensa peilikuviksi. Kaaret risteävät... |
| Löytyykö Kustaa Vilkunalta kirjaa, jossa munkki kävelee Turusta Naantaliin? Matkalla oli susia. |
67 |
|
|
|
Kyseessä saattaa olla Kustaa Vilkunan sedän Kyösti Wilkunan kirjoittama Viimeiset luostarin asukkaat. Kirja on historiallinen romaani ja sijoittuu 1500-luvun uskonpuhdistuksen ajalle. Suuri osa kirjan tapahtumista sijoittuu Naantalin luostariin.Kirja löytyy Vaski-tietokannasta Vaikea tie ; Viimeiset luostarin asukkaat | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot |
| Missä Kaati Utrion teoksessa ollaan Ratulan kartanossa? |
37 |
|
|
|
Kaari Utrion teoksista ei löytynyt kirjaa, jonka tapahtumat sijoittuvat Ratulan kartanoon.Finna.fi sivustolla teosten kuvauksissa ei mainita tapahtumapaikaksi Ratulan kartanoa. Nimeltään lähin maininta koskee Rautialan ruukinkartanoa, joka on tapahtumapaikkana teoksessa Vaitelias perillinen. Ohessa linkki Finnan sivuun kirjasta. https://www.finna.fi/Record/heili.4f4d7c87-b95b-400a-b81e-903361ab806d?sid=5379185662 Kyseinen kirja löytyy myös Loisto-kirjastoista.Vaitelias perillinen - Loisto-kirjastotKaari Utrion romaanien keskeiset tapahtumat sijoittuvat ainakin seuraaville paikkakunnille: Helsinki, Porvoo, Espoo, Someron ja Tammelan seutu, Turku, Viipuri ja muu Karjala sekä Vanajan seutu. Ratulan kartano sijaitsee Artjärvellä, joka on... |
| Onko sahojen valmistaminen työökaluina vaatinut metallurgian eli metalliesineiden muovaamisen taitoja? Muuten eivät rautakauden ja myööhempien aikakausien… |
27 |
|
|
|
Sahan ei tarvitse olla metallia, vaan se voi olla myös esimerkiksi kiveä, ks. kivikautinen saha. Puiden kaatamisessa kirves lienee kuitenkin ollut tavallisempi väline. Entisaikojen Suomessa ihmiset myös liikkuivat paljon vesiä pitkin, ja isoja teitä oli vain vähän. |
| Missä runossa sanotaan suurin piirtein "Lähestyt taivaan porttia...." |
36 |
|
|
|
Kyse lienee suusta suuhun kulkevasta rallatuksesta. Kirjaston tietokannoista tai aineistoista sitä en löytynyt, mutta saamani vihjeen mukaan sitä kannattaisi etsiä/kysellä Vauva.fi-sivustolta tai Suomi24-palstalta. |
| Mikä on keittiöhakkurin historia? Kuinka pitkään sitä on käytetty Suomessa? Millä alueilla se on esiintynyt (etenkin Suomessa)? Onko sitä käytetty… |
43 |
|
|
|
Nykyisen kaltaisia keittiöhakkureita on käytetty Suomessa ainakin 1800-luvulta lähtien, ks. esim. finna-hakutulos. Asian selvittämistä vaikeuttaa, että hakkuria on kutsuttu myös esimerkiksi petkeleeksi, silppuriksi ja leikkuriksi, ja sen käyttötarkoituskin on voinut olla erilainen kuin nykyään: sillä on hienonnettu esimerkiksi sokeria, tupakkaa tai kananrehua. Hakkuriksi on toisaalta voitu kutsua myös laitetta, jolla pilkotaan puuta, ja jopa puutöissä työskentelevää ihmistä. Hakkuri-sanan eri merkityksistä ks. hakutulos Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.Tutkittua tietoa asiasta ei siis ole, mutta yleisen elämänkokemuksen perusteella olettaisin, että hakkuria ja keittiöveitsiä on käytetty ainakin osittain eri tarkoituksiin.... |
| Mummoni äiti käytti keittiössä metson siipeä jouhojen pyyhkimiseen. Olen myös nähnyt pelkän sulan käyttöä pullasudin tapaan. Kuinka siipi tai sulka tulisi… |
80 |
|
|
|
Siipiä ja sulkia on kyllä ennen vanhaan käytetty keittiöhommissa, mutta itse en tekisi niin. Sulkia voi kyllä pestä (huljuttelemalla varovasti lämpimässä saippuavedessä, huuhtelemalla ja kuivaamalla pyyhkeen päällä), mutta en pidä mitenkään mahdollisena, että sulka kestäisi toistuvaa pesua tai voisi pysyä tarpeeksi hygieenisenä. Siipiä on säilötty kuivaamalla niitä suolassa tai kemikaaleissa, mutta kokonaisen siiven käyttäminen keittiössä tuntuu vielä epähygieenisemmältä kuin pelkän sulan. |
| Olen kirjannut ylös kaikki lukemani kirjat /suomenkieliset): kirjailijan nimi/ kirjan nimi. Nyt haluaisin saada luetteloon luokitustiedot. Luettelossa on n… |
82 |
|
|
|
Riippuu monista yksityiskohdista, kuten:Ovatko kirjat pääasiassa kaunokirjallisuutta vai tietokirjallisuuttaTuleeko luettelo omaksi iloksi vai myös muiden käytettäväksiHaluatko käyttöön pelkän luokituksen vai asiasanoja, genrejä ja muuta vastaavaa tietoaHaluatko noudattaa suomalaista Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL) vai kelpaako mikä tahansa järjestelmäOnko kirjoissa viivakoodi ja/tai ISBN-numero vai ei1800 kirjaa on niin pieni määrä, että sen luokittelemisesta pelkästään omaa käyttöä varten ei mielestäni ole muuta hyötyä kuin oman kirjastoluettelon mahdollisesti tuoma ilo. Erityisen turhaa luokittaminen on, jos pääasia luetuista kirjoista on suomenkielistä kaunokirjallisuutta, koska tällöin kirjat kuuluvat samaan... |
| Luin jostain valkoisia vaatteita käyttävistä naisurheilijoista - että esim. jalkapalloilijat pelaavat selvästi huonommin käyttäessään valkoisia sortseja… |
60 |
|
|
|
Kuukautisista ja jalkapallosta löytyy tietoa artikkelista The impact and experienced barriers menstruation present to football participation in amateur female footballers. Tutkimuksessa oli kysytty asiasta suoraan naisilta ja myös valkoiset shortsit mainitaan (kohdassa "Kit and fear of leaking". |
| Tenniksessä myös venäläiset saavat osallistua kisoihin. Miksi tällainen poikkeus? |
42 |
|
|
|
Kysymyksestä ei ilmene, mitä kisoja tarkoitetaan (olympiakisat, Wimbledon, Davis Cup...). Eri kisoissa on ilmeisesti ollut hieman erilaisia käytäntöjä, mutta pääsääntöisesti venäläiset kilpailijat ovat saaneet osallistua isompiin urheilutapahtumiin yksiöinä käyttämättä Venäjän lippua tai maatunnusta. Ilmeisesti esimerkiksi Wimbledonissa venäläiset saavat kilpailla ilman maatunnuksia, ks. Wikipedia-artikkeli. Tenniksen suhteen asia ei siis poikkea muista urheilulajeista. Mukaan on kutsuttu venäläisurheilijoita, jotka eivät ole tukeneet Venäjän sotatoimia Ukrainassa, mutta en löytänyt kovin vakuuttavia perusteluja, miten asiaa on tutkittu ja tulkittu. |
| Saako jostain selville mitä ja milloin ovat omistaneet Reisjärvellä vaikuttaneet a) Suomen Maa-, Metsä- ja Uittotyöväen liiton Reisjärven osasto n:o 91 ja b… |
36 |
|
|
|
Kyseisellä ammattiliitolla oli hieman monimutkaiset vaiheet, jotka selviävät parhaiten Työväen arkiston sivuilta, ks. myös Puualan ammattijärjestöjen sukupuu. Liitto toimi mainitulla nimellä vain pari vuotta, n. 1928 - 1930, jolloin se lakkautettiin. Reisjärven ja Kalajan osastojen omistuksista löytyi vain satunnaista tietoa:Rientola-niminen palstatila, ks. Kalajokilaakso 21.1.1932Muistola-niminen tila, ks. Kaleva 6.6.1936Ilmeisesti kyseessä olivat juuri työväentalot.Muuta tietoa omistuksista en löytänyt. Työväen arkistolla voi olla lisää tietoa, ks. linkki edellä. |
| Kangasala on paikkakunta. Henkilöt asuvat Kangasalla. Mutta ovatko he kangasalaisia vai kangasalalaisia? |
80 |
|
|
|
Kielenhuollossa on jo varhain suositeltu, että kotimaisia paikannimiä taivutetaan kuten paikkakunnilla on ollut tapana. Kotimaisten kielten keskuksen Asutusnimihakemistoon on koottu Suomen kuntien nimet taivutuksineen. Mukana on myös runsaasti kylien, kaupunginosien ja muiden asuttujen paikkojen nimiä. Asukkaan nimitys on kangasalalainen.Asutusnimihakemisto https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=listaus&hakunimi=KangasalaPetra Saarnisto: Kangasalla vai Kangasalalla? Paikannimien taivutukseen ei ole oikotietä https://yle.fi/a/20-302054 |
Kysy kirjastonhoitajalta