| Piirretty lastenohjelma joka joskus näkynyt Yle Areenassa. |
167 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla sarja Jessi ja Janni - etevät etsiväkaksoset (Lexi & Lottie). Ks. sarjan tiedot Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4362678Mikäli tämä ei ollut etsimäsi sarja, kannattaa kysyä asiaa vielä suoraan Yleisradiolta: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fi |
| Mikä romaani kertoo Yhdysvalloissa (mantereella)asuvasta Puerto-Ricolaisesta perheestä? |
80 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Cecilia Samartinin romaani Mofongo (Bazar, 2016). |
| Minä vuonna tehtiin viimeinen virallisesti dokumentoitu "rotubiologinen" kallonmittaus Ruotsissa? |
254 |
|
|
|
Erään kirjoittajan "Ruotsin viimeiseksi kalloja mittailleeksi akateemiseksi rasistiksi" luonnehtima Bertil Lundman toteutti kesällä 1950 Tjörnin saarella Länsi-Götanmaalla tutkimusprojektin, jonka yhteydessä hän mittasi 700 saarelaisen pääkallot. Tämän myöhäisempiä dokumentoituja ruotsalaisia rotubiologisia kallonmittauksia en tutkimistani lähteistä löytänyt. – Lundman luennoi Uppsalan yliopistossa 1960-luvulle asti. Tapio Tammisen Kansankodin pimeämpi puoli -kirja kertoo, että opiskelijoiden mukaan "miehellä oli aina mittanauha taskussaan, jotta hän voisi tarvittaessa mitata heidän päänmuotonsa".Lähteet ja kirjallisuutta: Gunnar Broberg, Statlig rasforskning : en historik över Rasbiologiska institutet Martin Ericsson,... |
| Mistä runokokoelmasta löytyisi Heikki Jylhän runo Sirkkain häät |
198 |
|
|
|
Runo "Sirkkain häät" sisältyy Heikki Jylhän runokokoelmaan "Yhdeksän meren takana : nuorten runoja" (WSOY, 1945) ja Urho Somerkiven ja Marjatta Mannisen kirjaan "Lasten viides lukukirja" (Otava, 1961). Somerkiven ja Mannisen kirjassa tekijäksi on virheellisesti merkitty Yrjö Jylhä. Runo alkaa: "Yhä vieläkin kerrotaan sirkkain häistä".Lähde:Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta |
| Kuka on keksinyt sokeriruon nesteen kiteyttymisprosessin kiteiksi ja milloinka tämä on tapahtunut? |
111 |
|
|
|
Sokeriruoko on lähtöisin Melanesiasta, eteläiseltä Tyyneltä mereltä, josta se on aluksi levinnyt Aasian mantereelle. Kiinalaiset oppivat tuntemaan sen n. 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Myöhemmin intialaiset ryhtyivät käsittelemään ruo'on sisältämää nestettä ja lopulta siitä onnistuttiin valmistamaan kiteytettyä sokeria. Varhaisimmat maininnat tästä ovat Intiasta vuoden 500 paikkeilta.Lähteet ja kirjallisuutta: Satu Jaatinen, Karkkipäivä : sokerin synnystä makeaan elämään Iso tietosanakirja. 12, Siemen–suomyrtti Runar Urbans, Sokeri Suomessa 1500–1917 |
| Löytyisikö mistään sarjakuvaa nimeltä Vernun päiväkirja? Olisiko ollut Kuvaposti-nimisessä lehdessä? Luin sitä, juuri lukemaan oppineena, 1950-luvun lopulla. |
79 |
|
|
|
Kuvaposti-lehdessä Vernun päiväkirja -nimisenä julkaistua amerikkalaisen Jack Mendelsohnin Jacky's diary -strippisarjakuvaa (1959–61) ei näytä olevan suomeksi saatavilla muualla kuin Kuvapostin vanhoissa numeroissa. Vuonna 2014 ilmestyi kaikki Jacky's diary -stripit sisältävä alkukielinen kokoelma, mutta kotimaisista kirjastoista sitä ei valitettavasti löydy.BOOK REVIEW: “Jacky’s Diary” by Jack Mendelsohn | Kuvaposti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu Kuvaposti | Varastokirjasto | Finna.fi |
| Missä Tuomas Anhavan runossa sanotaan ’Pimeässä kulje hitaasti’? |
393 |
|
|
|
"Pimeässä liiku hitaasti." on viimeinen säe Anhavan kokoelman Kuudes kirja (1966) runossa Jokainen joka uskoo (nimi sisällysluettelosta). |
| Onko selvitetty, mikä on Sally Salmisen romaanin Katrinan kotipaikka manner-Suomessa? |
118 |
|
|
|
Salmisen kirja ei juurikaan anna vihjeitä, joiden perusteella Katrinan pohjoispohjanmaalainen kotipaikka olisi määriteltävissä. Avausluvussa kertoja mainitsee paikkakunnan perunaviljelmät ja sen, että Jakob kumppaneineen on tullut sinne vierailulle rannikolta. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen tärkeintä perunanviljelyaluetta, joten tämä tiedonmurunen ei sanottavasti auta vaihtoehtojen pois rajaamisessa. Tärkeimmäksi johtolangaksi jää siis merkittävän satamapaikkakunnan läheisyys – meripojat ovat tuskin kovin kauas sisämaahan pysähdyksensä aikana lähteneet seikkailemaan. Ruotsalaisen Gustaf Edgrenin Katrina-filmatisaatio (1943) on valinnut satamakaupungiksi Raahen. Elokuvasta Jakobstads Tidningiin 16.3.1944 kirjoittanut nimimerkki Luffare oli... |
| Monissa vanhoissa suomalaisissa kirjoissa ja elokuvissa tulee joku heitemanni ja tarjoaa viinapullostaan ryyppyjä, niin että joku mökin isäntä tai hölmö… |
115 |
|
|
|
Alkoholin tarjoaminen on aina ollut reiluuden osoitus. Tarjoamalla viinaa osoitettiin ystävyyttä – ryyppy oli entisaikaan samanlainen hyvätapaisuuden ja luottamuksen osoitus kuin kädenpuristus. Alkoholin juomiseen voi ajatella liittyvän myös sosiaalisia velvoitteita: alkoholia ei ole tarkoitettu nautittavaksi yksin; juomisen luonteeseen kuuluu yhteisyys ja ystävällisyyden vaaliminen molemmin puolin – tarjoaja osoittaa ystävyyttä tarjoamalla juomaa, vastaanottaja hyväksymällä tarjotun juoman.Lähteet ja kirjallisuutta: Ari Turunen, Humalan henki, eli, Juomatapojen tarinaKustaa H. J. Vilkuna, Juomareiden valtakunta : suomalaisten känni ja kulttuuri 1500-1850 Satu Apo, Viinan voima : näkökulmia suomalaisten kansanomaiseen... |
| Kenen kynästä on seuraava runo? ”Hiiri seisoo kalliolla, bongailee ja raportoi. Pääsky tuli, kurki meni, kesäloma alkoi - moi! Haikea on lähdön aika, kesäksi… |
96 |
|
|
|
Kysymyksen runo näyttäisi olevan Tuula Korolaisen lintujen syysmuutosta kertova Näkemiin-runo tuntemattoman tekijän lastentarhan tai (ala)koulun kesälomaan soveltuvaksi muokkaamana. Korolaisella "pääsky meni, kurki lähtee" ja kesäloman paikalla alkuperäisessä runossa on "Siinä sorsaperhe". Korolaisen "talveksi" on uudisversiossa vaihdettu kesäksi ja "Siipikansan muuttaessa" korvattu sanaparilla "Lapsikatraan lomaillessa".Alkuperäisen Näkemiin-runon voi lukea vaikkapa Korolaisen kirjasta Kuono kohti tähteä tai hänen valittujen runojensa kokoelmasta Taivasta hipoo hännänpää. |
| Haluaisin tietää, lausutaanko suomeksi Medusa kahdella vai yhdellä u:lla, kun puhutaan Antiikin kreikan tarustossa olevasta hahmosta? |
102 |
|
|
|
Ne tutkimani lähdeteokset, joissa annetaan ääntämisohjeet Medusalle – esimerkiksi Gummeruksen suuri sivistyssanakirja – tietävät kertoa, että 'u' lausutaan pitkänä: [medu:sa]. |
| Katsoin elokuva Saimaa-ilmiö (1981) Toisinaan laulajat keikalla ollessaan pistivät sormella toisen korvansa tukkoon vähäksi aikaa. Miksi ja miksi toinen… |
230 |
|
|
|
Laulajat tukkivat toisen korvansa oikean sävelkorkeuden varmistamiseksi: korvan tukkiminen auttaa kuulemaan itseään paremmin. Toinen korva on pidettävä auki, jotta kuulee muut eli sen, mitä säveltä on tavoiteltava. Se, tukitaanko vasen vai oikea korva, voi perustua puhtaasti yksilölliseen tottumukseen, mutta siihen voi vaikuttaa myös laulajan asema esiintymislavalla suhteessa toisiin esiintyjiin ja äänenlähteisiin.Nykyaikaiset korvamonitorit ovat tehneet tällaisen "sormimonitoroinnin" tarpeettomaksi, joten enää sellaista ei useinkaan näe, minkä takia se vaikkapa Saimaa-ilmiötä katsellessa on saattanut herättää huomiota.The Evolution of In-Ear Monitors – PS Audio |
| Minkä kappaleen sanat menevät suurin piirtein näin: On autiona kadut Seviljassa ja kansa katsomossa on täysilukuinen. He härkätaistelua katsomassa Taas nauttii… |
81 |
|
|
|
Renato Carosonen säveltämä "Torero" alkaa: "On autioina/autiona kadut Sevillassa ja väki arenalla on täysilukuinen". Laulun suomenkieliset sanat on kirjoittanut Helena Eeva salanimellä Asser Tervasmäki. Sen ovat levyttäneet Vieno Kekkonen ja Jorma Lyytinen. Suomenkieliset sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta. 35 : 1 - 1959" (Fazerin musiikkikauppa, 1959).Vieno Kekkonen: Torero:https://secondhandsongs.com/performance/405141Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi |
| Mikä runo ja kenen? Niin paljon on vuosien mittaan särkynyt sydämeni seiniä vasten. En valita. Tuli tilaa. Mahtuu tapahtumaan suurempia asioita. |
82 |
|
|
|
Sisimpään tilaa suurempia tapahtumia varten tulee Pentti Saaritsan Suite mignonne -sikermän toisessa runossa (sisällysluettelossa ensisäkeen mukaan Paljon pientä ja kaunista), joka sisältyy vuonna 1979 julkaistuun kokoelmaan Mitä näenkään. |
| Mistä tulee sanonta into pinkeenä? |
768 |
|
|
|
Pinkeä ('pingottunut, piukka') kelpasi Kielitoimiston sanakirjaan jo yli kymmenen vuotta sitten, mutta "into pinkeänä" ei ollut päätynyt ainakaan yhteenkään tutkimistani fraasisanakirjoista. Ilmauksella haluttaneen kuvata lähes ylitsepursuavaa, äärimmäistä innokkuutta. Sanonnan varhaisimmat löytämäni esiintymät ovat verkkojutteluista parinkymmenen vuoden takaa, mutta valitettavasti mikään niistä ei millään tavalla auttanut sen alkuperän selvittämisessä.pinkeä - Kielitoimiston sanakirja Roheaa räimettä - Kielikello |
| Kenen runosta tämä on ja mikä on runon nimi, missä ja milloin julkaistu. Tekoäly tarjosi sekä Eino Leinoa että Hellaakoskea. Luotan nyt ihmiseen tässä asiassa… |
162 |
|
|
|
Ihmiseen ei tässä valitettavasti ollut luottamista yhtään enempää kuin tekoälyyn: runoilija jäi tunnistamattomaksi ja runon nimi selvittämättä. Sanaston perusteella ei tekoälyn Leino–Hellaakoski -akseli tunnu huonoimmalta mahdolliselta ajanmääritykseltä. Toisaalta loppusoinnuttomuus ja mitattomuus johdattelevat ajatukset hieman myöhempään lyriikkaan, mikä on omiaan hankaloittamaan tekstin jäljittämistä.Toivo täytyy siis taas kerran panna sivustomme lukijoihin – ehkä parviäly päihittää tekoälyn ja kaivatut tiedot löytyvät yhteistyönä. |
| Haluaisin lukea kaivosteollisuudesta. |
73 |
|
|
|
Tässä joitakin kaivoksia ja kaivosteollisuutta eri näkökulmista käsitteleviä kirjoja. Bassey, Nnimmo: Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka : raaka-aineteollisuuden aiheuttamat tuhot ja Afrikan ilmastokriisi (Like, 2014)Afrikan luonnonvarojen, kuten fossiilisten polttoaineiden, alkuperäiskansojen metsien ja muiden resurssien hyväksikäyttö palvelee pääasiassa muita kuin paikallisia asukkaita. Luonnonvarojen hyödyntämisen karmivat jäljet eri puolilla Afrikkaa ovat länsimaisen hyvinvoinnin hinta.Kaivos koettuna (Lapland University Press, 2018)Kaivostoiminta herättää paljon tunteita. Kaivos lupaa alueelle elinvoimaisuutta, työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Samalla se vaikuttaa ratkaisevasti alueen asumiseen, elinkeinoihin, luonnonsuojeluun ja... |
| Mistähän löydän Hannu Salakan runon, missä hän pohtii elämässä tehtyjä valintoja. ".. ja vaikka mahdollisuuksia valita olisikin ollut useampi.." tyylisesti… |
123 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Myös todellisuus on uskonto -kokoelman runo Juoksuhiekka: "Jossakin elämänsä vaiheessa / -- alkaa miettiä / missä on mennyt vikaan, / minkä olisi voinut tehdä paremmin, / valita toisin, / huomaamatta että mahdollisuuksia on aina ollut vain yksi ainoa, / ja että vaikka niitä olisi ollut useampiakin, / -- " |
| Mistä löydän runon, jonka sanat päättyvät: "ja nenät niistettiin siihen servettiin."? |
235 |
|
|
|
Aivan näihin sanoihin Viljo Kojon Muistoja menneiltä ajoilta -runo ei pääty, mutta viimeisessä säkeistössä kuitenkin ollaan: "Niin haastoimme hampaita kaivellen ja röyhtäisten. / Lopuks turpamme kädellä kuivattiin, / nenät niistettiin siihen salvettiin." Alun perin Kojon kokoelmassa Sininen pilvi vuonna 1920 julkaistun runon voi lukea kokonaisuudessaan myös valikoimasta Viljo Kojon kauneimmat runot tai antologioista Iloitse kanssani (Gummerus, 1945) ja Mies joka luki runon (Otava, 1995). Viimeksi mainitussa runon nimenä on Jätkät, jolla se esiintyi 1926 julkaistussa Kojo-valikoimassa Hilpeitä hetkiä : 16 leikillistä lausuntarunoa. |
| Löytyisikö nuotteja pitkään runoon "Mummon silmälasit", joka kertoo Liisa-tytön lukemaan opettelusta ja suhteesta häntä hoitaneeseen mummoon. Laulun on tänä… |
232 |
|
|
|
Runon lauluversio sisältyy nimellä "Silmälasit" nuottiin Törnudd, Aksel: "Koulun laulukirja" (WSOY, 1913; useita painoksia). Laulun on säveltänyt Aksel Törnudd. Nuotissa on laulun melodianuotinnos ja sanat. Laulu alkaa: "Asui eukko ennenmuinen perukalla Pohjanmaan, toisna tyttö pikkuruinen..." Laulussa säkeistöjä on vain viisi, joten runon tarina jää kesken. Pianosäestys sisältyy nuottiin Törnudd, Aksel: "Koulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1914).Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fiTätä runoa koskevaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytyisi-tama-mummon-silmalasit?language_content_entity=fi |
Kysy kirjastonhoitajalta