| Kuka suomalainen esseisti kirjoitti analyyttisen esseen Aku Louhimiehen ohjaamasta Tuntemattomasta sotilaasta? |
144 |
|
|
|
Louhimiehen Tuntematonta kirjallisuudentutkimuksen keinoja hyödyntäen käsitellään ainakin Jussi Ojajärven esseessä Tuntemattoman sotilaan kaksi elämää, jossa sitä vertaillaan Kristian Smedsin näytelmäversion (2007) kanssa. Se sisältyy vuonna 2020 julkaistuun kirjoituskokoelmaan Väinö Linna : tunnettu ja tuntematon. Kysymyksessä mainitun kaltaista johtopäätöstä en kuitenkaan suoranaisesti Ojajärven tekstistä löytänyt; Linnan teosta nationalistisempana hän kuitenkin Louhimiehen tulkintaa piti ja halutessaan kaiketi siinä ilmenevää sankaruuden korostusta voisi pitää enemmän sotaa ihannoivana kuin pasifistisena. Valitettavasti tämän paremmin kysymystä vastaavaa esseetä ei tutkimieni vuonna 2017 tai sen jälkeen ilmestyneiden Linna-, Louhimies-... |
| Linnassa Ann Cleevesin Kivineidot, suom. Juha Ahokas. Mikähän sana alkuperäisessä tekstissä on kääntynyt sanaksi 'likka'? Poikkeaa muuten hyvästä kielestä niin… |
378 |
|
|
|
Kivineitojen "likka" on englanninkielisessä alkutekstissä "lass", etenkin Pohjois-Englannissa ja Skotlannissa nuoresta (naimattomasta) tytöstä käytetty vanhahtava puhekielinen ilmaus. |
| Wimbledonin tenniskisoissa näyttää siltä, että henkilökunnasta naiset käyttävät hameita ja miehet housuja. Pallopojilla oli shortsit ja pallotytöillä… |
113 |
|
|
|
Wimbledon on tunnettu tiukoista – ja vanhoillisista – pukeutumissäännöistään, joista useimmat juontavat juurensa viktoriaaniseen aikaan ja ensimmäiseen turnausvuoteen 1877 – olkoonkin, että pelaajien kokovalkoinen asu muuttui suosituksesta ehdottomaksi vaatimukseksi vasta vuonna 1963. Sääntöä höllennettiin pari vuotta sitten, kun naisille sallittiin tummat alushousut.Olennaisin tapahtunut muutos Wimbledonin henkilökunnan asuissa liittyy niiden värimaailmaan: vuoteen 2005 saakka pukeuduttiin vihreään. Pallopojat tulivat osaksi Wimbledonia 1920-luvulla, pallotytöt vuonna 1977. Keskuskentälle tytöt tosin päästettiin vasta 1985.Wimbledon 2025: Why Do Tennis Players Have to Wear All White? FAQs - The Championships, Wimbledon -... |
| Kuka on maalari,alku kirjamet on watt. |
98 |
|
|
|
Ensimmäisenä tulee mieleen ranskalainen Jean-Antoine Watteau (1684–1721). Muita mahdollisia on esimerkiksi "Englannin Michelangeloksi" kutsuttu George Frederic Watts (1817–1904).Jean-Antoine Watteau — Google Arts & Culture Watts, George Frederic, 1817–1904 | Art UK |
| Rakastan sinua enemmän kuin näet, enemmän kuin sanat voivat sanoa, enemmän kuin päivänvalo valaisee... Onko tämä jonkun Eeva-Liisa Mannerin runon alku? |
158 |
|
|
|
Valitettavasti en osaa sanoa, kenen kirjoittamia kysymyksen säkeet ovat. Eeva-Liisa Manneriin niitä en onnistunut yhdistämään. Kyseessä voi olla käännöskin, ehkä englannin kielestä – ilmaukset ovat hieman sen suuntaisia. |
| "USA ei ole enää uskottava markkina", sanoo erään jutun otsikko. Mikä ero tällä yksikkömuodolla on muotoon markkinat, joka saattaa olla paljon tutumpi. |
229 |
|
|
|
"Markkina" yksikössä tarkoittaa markkina-aluetta, "markkinat" taas kysyntää ja tarjontaa sekä niihin liittyvää hinnanmuodostusta, kaupallisia suhdanteita, jonkin hyödykkeen kauppaa kokonaisuutena jne.markkina - Kielitoimiston sanakirja markkinat - Kielitoimiston sanakirja |
| Mikä keittokirja olisi hyvä parikymppiselle pojalle, mielellään sellaista perusruokaa jota on suht´ vaivatonta tehdä ja olisi vielä terveellistä? |
153 |
|
|
|
Ehkäpä jokin seuraavista voisi tulla kyseeseen:Kati Jaakonen, Opiskelijan keittokirja : simppelit ainekset ja herkulliset lopputulokset"Hellapoliisin Opiskelijan keittokirja on supersuositun Pikkukokin isosisko ja tarjoaa ideoita juuri omaan kotiin muuttaneille."Hanna Himanka, Kokin kotiruokaa"Helpompaa, maukkaampaa ja ravitsevampaa arkiruokaa."Sanna Mansikkamäki, Kiitos! : helppoja arkiruokia"Hyvää ja monipuolista kotiruokaa ilmastoystävällisemmin." |
| Eräässä Facebook-ryhmässä tuli eteen luettelo erikoisharrastuksista. Se on peräisin kirjasta Selin, Bruno & Viherjuuri, Matti (toim.). 1947. Jokaisen miehen… |
126 |
|
|
|
Purjehduksen puolesta vetoa lyöneiden voinee katsoa olleen oikeassa, mitä "refanutointiin" tulee. Sana epäilemättä viittaa Topeliuksen satuun rikkaan torniolaisen kauppiaan herra Petterin omistamasta Refanut-nimisestä fantasialaivasta. "'Refanut on velholaiva, jonka vertaista ei ole koko maailmassa. Siihen mahtuu tavaraa enemmän kuin sataan muuhun laivaan, ja vaille kolmessa vuodessa se kokoaa enemmän kultaa kuin Lapissa on kiviä.' – – Monta, monta vuotta on siitä kulunut, mutta ei nytkään vielä kukaan vanha merimies purjehdi Tornion ja Juutinrauman väliä, kertomatta kokkipojille Refanutista. Vielä nytkin sattuu välistä Merenkurkussa ja Itämerellä nousemaan sumua ja utua, ja se muodostuu hyvin kummallisiksi hahmoiksi aamuhämärässä. Silloin... |
| Minkä yhtyeen biisi alkaa sanoilla:"Arkipäivä joskus kurja on" Veikkaisin, että teos on tehty 1980-luvulla |
165 |
|
|
|
Arkipäivä oli tamperelaisen Sidi & Hermottomat -bändin vuonna 1979 julkaistun ensisinglen A-puoli.Sidi ja Hermottomat - Arkipäivä |
| Miksi kirjojen kansissa on tekijän nimi niin valtavan isoilla kirjaimilla? Muutenkin kirjojen kannet ovat muuttuneet jotenkin häiritseviksi, kuin isot liian… |
175 |
|
|
|
Kirjassaan Kirjan kasvot : sata vuotta suomalaisia kirjankansia (SKS, 2017) Ville Hänninen kirjoittaa: "Painetun kirjan menestyminen markkinoilla edellyttää myös jatkossa sellaisia ideoita, joilla tuotteet erottuvat kilpailijoistaan niin, että niitä ei voi olla selaamatta. Ulkoasun pitää kiehtoa siinä missä sisällön."Kirjojen kannet kuvaavat omaa aikaansa ja heijastelevat sen tyylivirtauksia. Kirjan kasvot luotaa suomalaisen kirjankansitaiteen vaiheita vuosina 1917–2017; Hänninen nostaa esiin yhden kannen jokaiselta vuodelta, esittelee ja analysoi. Kirjan tuoreimmassa poiminnassa (Lenita Airisto, Elämäni ja isänmaani) tekijän etunimessä käytetyn kirjasinlajin kokoa voisi kaiketikin luonnehtia "valtavan isoksi". Avainsana Hännisen Elämäni... |
| Mä otin kiini sarvijäärän ja kun pidin sitä kiini kyljestä, se alkoi pitää sellaista kimeää "kä kä kä kä" ääntä. Myöhemmin opin että muutkin kuoriaiset,… |
194 |
|
|
|
Useat kovakuoriaislajit pystyvät aikaansaamaan hankausääniä, jotka syntyvät liikutettaessa eri ruumiinosia vastakkain – esimerkiksi peitinsiiven tyviosaa etuselkää vasten. Näin syntyvät äänet on tulkittu kuuleville vihollisille tarkoitetuiksi pelotusääniksi. Kuuloaistin olemassaoloa kovakuoriaisilta ei ole ehdottoman varmasti todettu, olkoonkin, että joillain yksittäisillä lajeilla – kuten esimerkiksi kuolemankellolla – on havaittu jonkinlaista alkeellista äänentajuamista.Lähde: Åke Sandhall & Carl H. Lindroth, Kovakuoriaiset |
| Luin 80-luvulla (tai mahdollisesti 90-luvun alussa) kirjan, jonka nimi oli muistaakseni Piano. Kirja kertoi sokeasta pianoa soittavasta miehestä. Osaatteko… |
144 |
|
|
|
Sokeasta pianonsoittajasta kertoo ainakin venäläisen Vladimir Korolenkon Sokea soittaja (Slepoi muzykant). Voisikohan kyseessä olla tämä kirja? |
| Parahin 'Kysy kirjastonhoitajalta' toimitus, Mikä lastenloru, mahdollisesti Kaija Pakkasen kirjoittama, on teemaltaan "Miksi?"? Onko tietoa mistä Pakkasen… |
110 |
|
|
|
Miksi?-aiheisia runoja löytyy Kaija Pakkasen tuotannosta useita. Yhdessä Marjatta Kurenniemen kanssa tehdyssä loru- ja runokirjassa Kaksi kukkopilliä on Pakkaselta runo Miksi ("Miksi ruoho pihasta leikataan, / kun apila aukoo nuppujaan? -- "), Pakkasen suomeksi riimittelemässä Leonard Shortallin eläinlorukirjassa Yllätys, yllätys on Mietipä miksi ("Miksi kukko on kopea, / miksi jänis on nopea, -- ") ja Georgina Adamsin iltasatu- ja tarinakokoelmaan Satumaan juna sisältyvien runojen joukossa on Pakkasen suomentama Mietin miksi ("Mietin, miksi voikukka / sai värin auringon, -- "). Miksi ja Mietin miksi ovat luettavissa myös Pakkasen runojen kokoelmasta Iloinen pillipiipari ja Mietipä miksi sisältyy Pakkas-valikomaan Leikkimökin runokoppa. |
| Hakusessa kirja hyvin hatarilla tiedoilla. Käännös kirja, kirjailija muistaakseni mies. Kirjan nimi ja tekijä ei muistissa. Kirja luettu 2000 luvulla, mutta ei… |
178 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Albert Sánchez Piñolin Kylmä iho (WSOY, 2006).Kylmä iho | Kirjasampo |
| Mitä tarkoittaa pipikointi? Sanaa ei löydy sanakirjasta mutta se esiintyy useasti Naomi Kleinin suomennetussa kirjassa Kaksoisolento. Teköälyn mukaan sana ei… |
334 |
|
|
|
Klein on lainannut pipikoinnin alkuperäisen englanninkielisen ilmauksen 'pipikism' Philip Rothilta, joka käyttää sitä suomentamattomassa romaanissaan Operation Shylock. 'Pipikism' on Rothin keksimä uudissana, jonka hän määrittelee seuraavasti: “the antitragic force that inconsequencializes everything—farcicalizes everything, trivializes everything, superficializes everything”. Termin perustana on Operation Shylockin päähenkilön nimi Moishe Pipik. Nimi Pipik on johdettu jiddišin kielen napaa merkitsevästä sanasta. Philip Rothin sanoin, "Moishe Pipik! The derogatory, joking nonsense name that translates literally to Moses Bellybutton --".Pipikointi on siis suomentajan keksimä käännöstermi kuvitteelliselle ismille, jonka kirjailija on... |
| Yhdellä ystävällä on runo hukassa. Tuleeko sinulla mieleen, kenen runosta voisi olla "sinä yönä hän pesi kuun"? |
131 |
|
|
|
"Sinä yönä / hän pesi minulle kuun" päättyy Eeva Tikan Odotus ja ilo -kokoelman aloittava runo Kun äiti oli kuollut (nimi sisällysluettelosta). |
| Etsin vanhaa lastenkirjaa tai kertomusta, jossa lapsi meni usein jonkin puun, portin tai muun vastaavan luokse lausuen taikasanat "Alhambraan, Alhambraan". Sen… |
203 |
|
|
|
Varsinaiset taikasanat siinä ovat toiset, mutta arvelisin, että muisteltu kirja on Mio Martinellin Seikkailu Alhambrassa (Otava, 1960). Siinä käyntiä salaperäiseen Alhambraan etsivä Simo-poika päätyy saamiaan ohjeita seurattuaan vanhan tammen luo. Puun runkoon on naulattu kilpi, jossa lukee "Alhambraan". Tammessa on myös ovi ja rungon sisällä toinen kilpi, jossa sanotaan näin: "Alas mentäessä sanokaa viskuna ja astukaa sen jälkeen hissiin. Ylös mentäessä istukaa hissiin ja sanokaa heipparallaa." |
| Tietäjät! Muistaako kukaan kirjaa, jossa mainitaan "lesken lehteri"? Tämä tapahtuu Cape Codissa ja lehteri on parveke, josta vaimot kävivät tiirailemassa… |
80 |
|
|
|
"Lesken lehteri" mainitaan ainakin Mary Higgins Clarkin kirjassa Missä lapset ovat? |
| Etsin viime vuonna ilmestynyttä dekkaria, joka sijoittuu Hauholle. Ei siis Hanne Dahlin kirjoittama. |
101 |
|
|
|
Tältä vuodelta löytyisi Hanni Maulan Vintagea ja veritekoja. Kelpaisiko se? |
| Onko runo Yrjö Jylhän? |
127 |
|
|
|
"Ja kesken jos kalpamme katkeaa, / jos kentälle jäämmekin kerran, / – täys onni on sen, joka maataan saa / ees palvella hivenen verran." – Näihin säkeisiin päättyy Reino Hirvisepän Suomen kadettikunnalle omistama runo Maanpuolustajat. |