| Mistä näkisi runon Joulupukin Silmälasit, kirjoittaja muistaakseni Saara Heino? Lausuin sen kansakoulun joulujuhlissa ekaluokkalaisena vuonna 1954. |
131 |
|
|
|
Saara Heinon runo "Joulupukin silmälasit" sisältyy hänen kirjaansa "Pienten iloksi : ohjelmaa alakouluikäisten juhliin" (Valistus, 1955). Runo alkaa: "Joulupukki Lapin maalta kaikille on tuttu". |
| Onko tietoa onko Seitsemän Seinähullua Veljestä yhtyeen biisi Nakit ja Muusi Alunperin suomalainen vai onko kyseessä biisi joka on alunperin ulkomaalainen ? |
1725 |
|
|
|
Nakit ja muusi on käännöskappale, jonka ovat säveltäneet Anthony (Anton) Monn ja Rainer Pietsch. Alun perin Zuppa romana -nimisen sävelmän levytti ensimmäisenä saksalaiskokoonpano Schrott nach 8 vuonna 1983.
Schrott nach 8 - Zuppa Romana (ZDF Hitparade 25.02.1984) (VOD) - YouTube |
| Suomen kielen pisin sana on olevinaan "kumarreksituteskenteleentuvaisehkollaismaisekkuudellisenneskenteluttelemattomammuuksissansakkaankopahan". Tämän väitteen… |
4778 |
|
|
|
Artturi Kanniston kilpailumielessä vuonna 1921 sepittämä 103-kirjaiminen sanahirviö on todellisessa kielenkäytössä mahdoton, vaikka se onkin johdettu suomen derivaatiosääntöjen mukaan, niin kuin Kaisa Häkkinen on todennut. Aarni Penttilä on avannut Kanniston luomusta näin: "Sen ensimmäisenä kantasanana on kumartaa, josta on johdettu malliin nauraa – naureksia sana kumarreksia, siitä edelleen (malliin toimii – toimituttelee) kumarreksituttelee, siitä (malliin elelee – eleskentelee) kumarreksitutteleskentelee jne."
Uusi Suomi -lehden julistaman kilpailun satoa esittelevä Agapetuksen kirjoituskaan ei varsinaisesti valaise Kanniston sanan merkityksellisiä ulottuvuuksia; se tyytyy vain toivomaan,... |
| Mistä tulevat sanat takavaroida ja takavarikointi? |
712 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja selittää takavarikon taka- ja vara-sanojen yhdistelmäksi: 'takana oleva paikka' ja 'varat, säästetty omaisuus' ovat yhdessä 'talletuspaikka, varasto, säilö, säästö'.
Lauri Hakulisen mukaan 'takavarikoida' nykyisessä merkityksessään kuuluu 1900-luvun alun sanastouutuuksiimme.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys |
| Mistä tai keneltä on peräisin lausahdus "sota on julmaa ja ratsuväki raakaa". Olen kuullut sitä pistettävän kenraalimajuri William Tecumseh Shermanin suuhun,… |
997 |
|
|
|
Shermanin tiliin voidaan lausahduksesta panna korkeintaan sen alkuosa. "War is cruelty, and you cannot refine it" ('Sota on julmuutta, eikä sitä voi jalostaa'), hän on sanonut. Loppuosan alkusointu panee epäilemään, että ajatus kysymyksessä esitetyssä muodossa on kotimaista alkuperää, eli kyseessä voi hyvinkin olla kansan suussa syntynyt lentävä lause.
Sakari Virkkusen Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan "Sota on julmaa ja ratsumies on raaka" oli hyvin suosittu sanonta 1930-luvulla. Toisaalta lentävästä lauseistostamme löytyy myös "Sota on julmaa ja kauppa raakaa", mikä voisi ehkä viitata siihen, että ykskantainen toteamus "Sota on julmaa" on toiminut hedelmällisenä perustana erilaisille lisähuomautuksille aina tilanteen mukaan.... |
| Autoartikkeleissa puhutaan usein erilaisista autoluokista, on C-segmenttiä, D-segmenttiä yms. Onko noille autoluokille jotain selkeitä määritelmiä, joiden… |
152 |
|
|
|
Oheinen artikkeli tarjoaa oivan johdatuksen autoluokkiin ja segmentteihin:
Tunnetko erilaiset autoluokat? Tässä pikaopas segmenttien syövereihin - Teknavi |
| Etsiskelen kirjaa jonka luin ehkä 90-luvulla. Tapahtumat sijoittuvat ydinsodan jälkeiseen Suomeen, päähenkilö on ainakin kirjan alussa nuori, muistaakseni… |
164 |
|
|
|
Jos luovutaan suomenruotsalaisuuden vaatimuksesta, kaivattu kirja voisi olla Jukka Parkkisen Sinun tähtesi, Allstar (WSOY, 1994).
Sinun tähtesi, Allstar - Jukka Parkkinen (risingshadow.fi) |
| Kun Pohjois-Suomesta evakuoitiin siviilit Ruotsiin viime sotien loppuvaiheessa, sijoitettiinko heidät alueelle, jossa vanhastaan osattiin suomea (t. meänkieltä… |
256 |
|
|
|
Toisin kuin Karjalan siirtoväki, joka siirrettiin suomalaisen kulttuurin ja samaa suomen kieltä puhuvan väestön keskuuteen, Ruotsiin evakuoitu väestö joutui alueelle, jossa tuskin kukaan osasi suomea. Suomalaiset evakot sijoitettiin Norrbottenin, Västerbottenin, Västernorrlannin, Gävleborgin ja Jämtlannin lääneihin. Useimmat majoituspaikat sijaitsivat pienillä maaseutupaikkakunnilla.
Evakuointitoimikunnan ohjeiden mukaan pakolaiset piti pyrkiä sijoittamaan sellaisille seuduille, jotka olosuhteiltaan mahdollisimman paljon muistuttivat evakkojen pohjoisia kotiseutuja. Maalaiset tuli sijoittaa maaseudulle ja kaupunkilaiset mahdollisuuksien mukaan kaupunkeihin. Suomalaiset piti mahdollisuuksien mukaan majoittaa kunnittain samalle... |
| Tämä kysymys voi olla epämiellyttävä ja kuulostaa trollaamiselta, mutta kysyn tätä silti tosissani. Olen YouTubessa kuunnellut äänikirjana Kalle Kajanderin… |
261 |
|
|
|
Ihmisen ulosteita on todella käytetty karjan ruokinnassa Kajanderin kuvailemalla tavalla.
K. T. Jutila kertoo seuraavaa kirjoituksessaan Tutkimuksia Peräpohjolan ja Lapin talous- ja asutusoloista: "Ihmislannan käyttäminen karjanruokinnassa talvisaikaan n. s. moskana oli vielä 1800-luvun loppupuolellakin verraten yleistä Lapissa ja sen alkupuolella muuallakin pohjoisimmassa Suomessa."
Menettelyn vastenmielisyyttä ja siihen liittyvää salakähmäisyyttä Jutila valottaa siteeraamalla lääninagronomi K. Laurinin toimintakertomusta vuodelta 1880: " -- Tämä 'voimarehu', joka on päässyt yleiseen käytäntöön läänin pohjoisosassa, varsinkin Lapinmaassa, jonka asukkaat ovat erikoistaitureita mitä pahanmakuisimman maidon tuottamisessa, ei liene... |
| Opin lukemaan v.1966 tai 1967 ollessani noin 5-6-vuotias kun veljeni toi kirjastosta minulle lainaan kirjan. Se kertoi kissasta ja markkinoista, muuta en… |
245 |
|
|
|
Yksi tarjokas voisi olla Sylvi Kauhasen Kissa markkinoilla ja muita satuja (WSOY, 1944). Tässä tosin on joitakin mustavalkoisia piirroskuvia. |
| Onko kursiivi kirjainlaji vai kirjasinlaji? |
265 |
|
|
|
Graafinen tietokirja (WSOY, 1960) määrittelee kursiivin oikealle kaltevaksi, kirjoituskirjaimia muistuttavaksi kirjasinlajiksi. |
| Mistähän löytyisi suomennettua ukrainalaista, liettualaista ja latvialaista runoutta? Entä puolalaista? |
261 |
|
|
|
Esimerkiksi tällaisia runokokoelmia ja -valikoimia mainituista kielistä on suomeksi tarjolla:
Ukraina:
Ševtšenko, Taras, Ukraina : valitut runot
Liettua:
Rannalla päärynäpuu : Liettuan karaiimien runoutta
Rupikonnakultin jälkiä : uuden liettualaisen runouden antologia
Latvia:
Älä juo vesijohtovettä : nuoren latvialaisen runouden antologia
Aizpuriete, Amanda, Vihreäsilmäinen yö : valitut runot 1986-2004
Čaks, Aleksandrs, Sydän jalkakäytävällä
Kronbergs, Juris, Sillalla ja parvekkeella : maanalainen runoilija Itämeren yllä
Puola:
Herbert, Zbigniew, Kyynelten teknologiasta
Johannes Paavali II, paavi, Lähteelle on vielä matkaa ... |
| Minua kiinnostaa naiskuorolaulun tai naisten yhteislaulun historia, erityisesti Suomessa. Milloin naisten laulaminen on ollut hyväksyttävää/paheksuttua/… |
165 |
|
|
|
Naiskuoroista tai naisten osallistumisesta kuorotoimintaan kerrotaan lähteissä, joissa käsitellään kuoroja tai kuorolaulua yleensä. Suomen osalta hyvä lähde aiheeseen on Reijo Pajamon kirja, joka on takakannen tekstin mukaan ”ensimmäinen kokonaisesitys suomalaisesta kuorolaulusta” alkaen keskiajalta. Kirjassa on myös lyhyt katsaus varhaisesta naiskuorotoiminnasta.
Keskiajalla laulu oli tärkeä oppiaine koulussa ja koulua kävivät pojat. Ensimmäiset neliääniset mieskuorot aloittivat toimintansa Saksassa ja Sveitsissä vuonna 1809. Ruotsissa mieskuorolaulu liittyi ylioppilaiden lauluharrastukseen ja sieltä harrastus levisi Suomeen. Kuoroja perustettiin myös eri ammattikuntien keskuudessa. Kuten ylioppilaat myös ammattikuntien jäsenet olivat... |
| Mikä Rakel Liehun runo ja mistä kokoelmasta löytyy: Runossa puhutaan puusillasta, yksinkertaisista sanoista (en muista tarkasti). |
366 |
|
|
|
Kyseessä on sanoin "Jos haluat kuljettaa heidät / syvyyden yli" alkava runo Liehun vuonna 1977 julkaistusta kokoelmasta Valo, läheisyys. |
| Väestörekisteriin voidaan yhdelle asukkaalle merkitä vain yksi äidinkieli, vaikka hän osaisi kahta kieltä yhtä hyvin. Jos joku haluaa vaihtaa "virallisen",… |
1394 |
|
|
|
Äidinkieli kuuluu niihin tietoihin, joita on väestötietojärjestelmässä mahdollista muuttaa itse. Pelkkä ilmoitus riittää, todistuksia tai perusteluja ei tarvitse esittää. Muutoksen voi tehdä yksinkertaisesti täyttämällä Digi- ja väestötietoviraston lomakkeen.
Äidinkielitiedon tai asiointikielen muuttaminen (dvv.fi)
Henkilötietojen ilmoittaminen ja muuttaminen itse väestötietojärjestelmään - Suomi.fi
Äidinkielen vaihtaminen | kuinka se onnistuu (hiidenkivi-lehti.fi)
Kirsi on vaihtanut lapsensa äidinkielen kahdesti: "Tämä oli taktikointia" - Kaksplus.fi
Usean kielen merkitseminen väestötietojärjestelmään-selvitys (valtioneuvosto.fi) |
| Nimelle Miki tulee oma nimipäivä tänä vuonna. Se on ilmeisesti kotimainen muunnos nimestä Michael, Mickey ym, niin kuin täällä on jo 10 vuotta sitten kerrottu… |
399 |
|
|
|
Katolisten pyhimysten joukosta löytyy japanilainen Paul Miki (1562–1597). Paul Miki syntyi sotapäällikön poikana. Hän sai koulutuksensa Anziquiaman jesuiittakollegiossa ja liittyi jesuiittaveljestöön 1580. Hän oli kuuluisa puhuja; viimeisen saarnansa hän piti ristillä, johon hänet oli naulittu. Kristinuskon voittokulku raivostutti Japanin shoguni Hideyoshia ja hän aloitti järjestelmällisen kristittyjen vainon, joka japanilaiseen tapaan ulottui myös tuomittujen sukulaisiin.
Paul Mikin lisäksi vuonna 1597 Nagasakissa naulittiin ristiin Paul Yuanki (tai Ibarki) ja Paul Susuki. Vuonna 1862 kanonisoitiin 26 marttyyria. Paul Mikin ja hänen seuralaistensa muistoa vietettiin pitkään vain Japanissa ja sitä viettivät vain jesuiitat ja fransiskaanit... |
| Löytyykö Edith Södergranin runosta Stjärnan suomennosta? Runo alkaa sanoilla ”vad vet du?” |
195 |
|
|
|
Stjärnan löytyy Pentti Saaritsan kääntämänä Södergranin koko lyyrisen tuotannon suomeksi sisältävästä kokoelmasta Elämäni, kuolemani ja kohtaloni. Tähti alkaa sanoin: "Mitä tiedät? Mitä sinä tiedät?" |
| Mistä johtuu, että jos hokee jatkuvasti, että ei kykene johonkin, alkaa myös itse uskoa siihen? |
209 |
|
|
|
Voisi kaiketi ajatella, että tässä on kyse eräänlaisesta negatiivisesta itsesuggestiosta. Siinä missä itsesuggestiolla pyritään vaikuttamaan mieleen positiivisesti, on negatiivisen itsesuggestion vaikutus kielteinen. Suggestioherkkyys on yksilöllinen ominaisuus, toiset ovat alttiimpia suggestiolle kuin toiset – oli se sitten positiivista tai negatiivista – eikä kysymykseen sisältyvää väitettä sen vuoksi voine pitää yleispätevänä totuutena.
Kirjallisuutta:
David Robson, Ennakko-odotusten vaikutus : miten ajattelutapasi voi muuttaa elämääsi |
| Kysyisin Eino Leinon runosta: Kaikk' on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikk' on niin hellää ja hyvää. Kukat suuret mun aukeavat sydämessäin ja tuoksuvat rauhaa… |
2169 |
|
|
|
Kysymyksen säkeet ovat kolmas – ja viimeinen – säkeistö Leinon Sata ja yksi laulua -kokoelman runosta Rauha. Kokoelman runot ovat syntyneet enimmäkseen Berliinissä huhti-toukokuussa 1898. Kirja ilmestyi lauantaina 3. joulukuuta 1898.
Rauhan kahteen ensimmäiseen säkeistöön Leino teki kokoelman julkaisun jälkeen pieniä muutoksia, minkä vuoksi Leinon koottujen runojen tekstikriittinen laitos (Runot. 2) ilmoittaa sen kirjoittamisajankohdaksi 1898–1906. Kolmas säkeistö on kuitenkin välttynyt runoilijan jälkikäteisiltä korjauksilta. Niinpä kysymyksen sitaatti on vuoden 1898 version mukainen – sillä erotuksella, että Leinon kukat suuret "aukeevat sydämessäin". |
| Mistä teoksesta löytyy P.Mustapään tai M.Haavion runo: "Viisas mahtaa oivaltaa, että ruusu putoaa, jalanjälki haipuu - Tähän viisas taipuu", jota joskus… |
284 |
|
|
|
Maisema on keltainen – -runo sisältyy P. Mustapään Kootuissa runoissa (1948) julkaistuun uusien runojen sikermään Ei rantaa ole, oi Thetis. Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat runon lopusta. |
Kysy kirjastonhoitajalta