| Haluaisin tiedustella sellaista lastenkirjan nimeä jossa isä vastaa kaikenlaisiin kysymyksiin |
196 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Timo Parvelan kirja Sanoo isä (Tammi, 2001). Sille on ilmestynyt myös jatko-osa Mitäs siihen sanot, isä? vuonna 2002.
Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auae6cf19d-d6d1-4581-9cc5-6… |
| Radio-ohjelma, jossa haastateltiin eläimille musiikkia soittanutta kaveria |
174 |
|
|
|
Kyseessä lienee Minna Pyykön maailma -ohjelma, jonka 12.11. esitetyn jakson ohjelmatiedoissa kerrotaan näin: "Ovatko eläinten äänet musiikkia, ja voiko musiikilla viestitellä eläinten kanssa? Minna Pyykkö jutteli muusikko, äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa hänen matkastaan luonnon äänien maailmaan. Ohjelmassa kuullaan lyhyt pätkä hänen improvisoinnistaan lintujen kanssa ja järvisimpukoiden äänistä."
Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-2143340
Petri Kuljuntaustan kotisivut: http://kuljuntausta.com/
|
| Kansakoulun alaluokalta muistan pätkän joko laulusta tai muusta lorusta. En ole löytänyt sen alkuperää, vaikka netistä olen hakenut ja kirpputoreilla kaikki… |
394 |
|
|
|
Etsinnän kannalta tärkeä tieto on, millä vuosikymmenellä koulua on käyty.
J. N. Lahtisen säveltämä ja Siiri L:n (eli Siiri Lamerin) sanoittama laulu "Sisään tullessani" alkaa: "Portahissa hiljaa kuljen, ovet myös mä hiljaa suljen". Laulu sisältyy J. N. Lahtisen toimittamaan nuottiin "Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset" (Valistus, 1932, s. 75).
Kanto - kansalliset toimijatiedot: J. N. Lahtinen:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000123051
Kanto - kansalliset toimijatiedot: Siiri Lameri:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000198976
|
| Nuotit Sua liikaa rakastan, Anita Hirvonen |
209 |
|
|
|
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/nuotit-sua-liikaa-rakastan-anita?from=term/262394&language_content_entity=fi
Anita Hirvonen on levyttänyt kaksi ”Sua liikaa rakastan” -nimistä kappaletta. Toinen niistä alkaa: ”Muistan lauseet sanat sävytkin”. Kappaleen alkuperäinen nimi on ”When lovers say goodbye”. Sen säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Robert Benham. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Tähän en löytänyt nuottia enkä sanoja painetuista julkaisuista.
Toinen Anita Hirvosen levyttämä ”Sua liikaa rakastan” -niminen kappale alkaa: ”Sua liikaa rakastan sen yhä tunnustan”. Sen on säveltänyt Alexander... |
| Suomalaisen mieskirjailijan kirja, jossa kuolleet kertovat tarinansa |
164 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Juha Seppälän romaani Ei kenenkään maa (WSOY, 2006). Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18588. |
| Etsin luettavaa 12-vuotiaalle tytölle |
173 |
|
|
|
Tässä muutama vinkki:
Alston, B.B.: Amari-sarja
Russell, Rachel Renée: Nolo elämäni -sarja
Telgemeier, Raina: Hymy; Siskot (sarjakuvaromaaneja)
Tihinen, Mimmu: Toivottavasti huomenna sataa (selkokirja) |
| Yritän jäljittää kuvakirjaa, jossa etsitään luteita piiloistaan. |
429 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, jossa etsitään nimenomaan luteita. Lähimmät ehdokkaat ovat nämä muitakin hyönteisiä sisältävät kuvakirjat:
Leikkisät ötökät (Kirjalito, 2005)
Scott, Peter: Etevät ötökät (Karisto, 2010) |
| Kuinka moni löyhästi arvioiden on lukenut kirjaston kautta lainaten jonkin Enid Blytonin Viisikon suomeksi aikojen kuluessa? |
269 |
|
|
|
Valitettavasti tällaista tilastotietoa on mahdotonta antaa.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kyllä verkosta (https://tilastot.kirjastot.fi/), mutta yksittäisistä kirjoista ei ole olemassa lainaustilastoa, eikä sellaista voida tehdäkään. Esimerkiksi Viisikko-sarjan kirjoista on otettu vuosikymmenten saatossa useita eri painoksia. Niitä on hankittu kirjastoon, luettu puhki, poistettu valikoimasta ja hankittu taas uusia kappaleita aina 1950-luvulta asti. Ennen kuin kirjastojen lainausjärjestelmät siirtyivät tietokoneelle, yksittäisten kirjojen kiertomääristä ei myöskään kertynyt tietoa samaan tapaan kuin nykyään. Nytkin, kun niteiden lainauskerrat jäävät rekisteriin näkyviin, ne ovat kirjastokohtaisia. Suomen yleiset kirjastot... |
| Marraskuun kuudentena Suomessa juhlitaan maan ruotsinkielistä kulttuuria. Miten päivää vietetään Ruotsissa? |
218 |
|
|
|
6.11. on Ruotsissa Gustav Adolfsdagen (Kustaa Adolfin päivä). Se on yleinen liputuspäivä, ja lisäksi päivän viettoon liittyy leivonnainen, Gustav Adolfsbakelse. Päivää on vietetty vuodesta 1832 asti.
Lähteet:
Institutet för språk och folkminnen: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-arets-nam…
Kultursmakarna: https://kultursmakarna.se/2020/11/05/gustav-adolfsbakelse/ |
| Paljonko oli perus luokan opettjan palkka vuonna 1929 |
670 |
|
|
|
Vuonna 1929 kansakoulunopettajan palkanmuodostukseen vaikutti se, työskentelikö hän kaupungissa vai maaseudulla, ja se, toimiko hän ala- vai yläkoulussa. Myös sukupuoli ja perheellisyys olivat palkkaukseen vaikuttavia tekijöitä.
Vuonna 1929 kansakoulunopettajien palkoista säädettiin joulukuussa 1926 voimaan tulleessa Laissa kansakoululaitoksen kustannuksista (180/1926).
Esimerkiksi kaupunkien kansakoulunopettajien pohjapalkkojen tuli sen 16§:n mukaan olla vähintään seuraavat (paikan kolmiportaisen kalleusluokan mukaan): yläkansakoulun perheellinen opettaja 24 000–26 400, yläkansakoulun perheetön opettaja 20 000–22 400 ja alakansakoulun opettaja 15 000–17 400 markkaa vuodessa.
Ensimmäisestä lapsesta myönnetyn palkanlisän lisäksi... |
| Mikä lastenkirjasarja? |
170 |
|
|
|
Sarja on Hannele Lampelan Talventaian tarinoita, jossa on ilmestynyt toistaiseksi kaksi osaa: Lumikuningattaren lumous (2020) ja Lohikäärmeen kirous (2022). Ainakaan toistaiseksi kolmannesta osasta ei ole tietoa. |
| Olen seurannut urh.toimittajien suomenkielen käyttöä. Onko oikein sanoa esim. neljän (4) henkilön ryhmästä/joukkueesta sanontaa nelikko? Se on siis täysin… |
312 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja kelpuuttaa kyllä nelikon rinnakkaiseksi muodoksi nelikölle neljän ryhmästä puhuttaessa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/nelikko |
| Niskavuoren Aarnet -sarjassa esitetty laulu |
149 |
|
|
|
YLE Arkistosta kerrotaan, että kyseessä on Niskavuoren Aarnet -sarjan toisessa osassa esitetty "Siivet fenix-linnun". Kyseessä on käännöskappale, jonka alkuperäinen nimi on Le tue ali ja jonka levytti Mario Lavezzi vuonna 1976. Suomenkielisen version levytti Juhamatti vuoden 1977 levylleen Fanny fanny. |
| Mistä löytyisi laulu, joka alkaa sanoilla "Erkki oli pieni poika, tuskin vielä seitsemää"? Tätä laulua laulettiin kansakoulussa 1960-luvun puolivälissä. |
468 |
|
|
|
Martti Korpilahden säveltämä ja sanoittama "Erkin joululahja" sisältyy nuottiin Korpilahti, Martti: "Koulun joulu : 25 pientä joululaulua" (Gummerus, 1931). Nuotissa on laulun melodianuotinnos ja sanat. |
| Osaisitteko kertoa kaunokirjallisia, kotimaisia/suomenkielisiä kirjoja, joissa eläimet olisivat hyvin keskeisessä asemassa (poissulkien lasten- ja… |
149 |
|
|
|
Tässä joitakin erityyppisiä kirjavinkkejä.
Kotimaisilta kirjailijoilta:
Haavisto, Maija: Sisimmäinen
Huovinen, Veikko: Kylän koirat
Koivisto, Aura: Harhamat
Martikainen, Tiina: Ruuti
Ropponen, Markku: Koirapuistoromaani
Käännöskirjallisuutta:
Arikawa, Hiro: Matkakissan muistelmat
Gruen, Sara: Apinatalo
Lunde, Maja: Viimeiset
McConaghy, Charlotte: Täällä oli susia
Lyhyempiä tekstejä löytyy esim. kokoelmasta Granta : uuden kirjallisuuden areena. 8, Eläin.
|
| Onko Neil Diamond -niminen muusikko käynyt Suomessa? Milloin tämä on tapahtunut vai ei ole käynyt koskaan?… |
282 |
|
|
|
Concert Archives -sivustolla on listattuna 724 Neil Diamondin konserttia 1960-luvulta lähtien. Hakemalla sivuston tietokannasta ei löytynyt yhtään konserttia, jossa Neil Diamond olisi esiintynyt Suomessa. Todennäköisesti hän ei siis ole täällä käynyt koskaan esiintymässä.
Lähde:
https://www.concertarchives.org/bands/neil-diamond#faq-section |
| Mikä tämä noin 4,5 cm pitkä esine on? |
235 |
|
|
|
Kuvahaun tulosten perusteella kyseessä voisi olla virityspilli - ks. esim. http://ancientpoint.com/inf/154188-rare_antique_pitch_pipe_guitar_tuner…. |
| Aurinkopaneeleja vuonna 1960? |
177 |
|
|
|
Alunperin "aurinkoparistoksi" kutsuttu ensimmäinen nykyaikainen piiaurinkokenno, jonka avulla auringonvalon energia voidaan muuttaa suoraan sähköksi, valmistui vuonna 1954. Esittelytilaisuudessa 25. huhtikuuta se pyöritti pientä leikkimaailmanpyörää ja tuotti sähköä radion kuunteluun.
Kallis uusi teknologia pääsi ensi kertaa hyötykäyttöön maata kiertävissä satelliiteissa vuonna 1958. Tässä vaiheessa paristojen yhteenlaskettu teho oli noin 5 W. Muutamassa vuodessa aurinkokennot yleistyivät avaruusajan voimanlähteenä. Avaruustekniikassa niitä käytettiin runsaasti jo 1960-luvulla, mutta vasta seuraavalla vuosikymmenellä niitä alettiin käyttää energiantuotantoon laajemmin.
Suomessa vilkas mielenkiinto aurinkoenergian... |
| Kaipaan tietoa / sopivaa lähdettä romaanin taustaksi: Aleksis Kivi oleili tiettävästi joitakin aikoja Kirkkonummella Jorvaksen Masalan tienoilla. Se ilmeisesti… |
461 |
|
|
|
Kirkkonummen aika ei kuulu dokumentoiduimpiin vaiheisiin Kiven elämässä. Kaikki eivät sitä mainitse lainkaan, ja nekin, jotka sitä käsittelevät, sivuuttavat sen varsin niukkasanaisesti. Kiven sairautta ja hoitojaksoja ovat perusteellisimmin käsitelleet Raimo K. R. Salokangas (Aleksis Kiven elämä ja sairaudet : tutkimus Aleksis Kiven sairauksista hänen elämänsä eri vaiheissa) ja Kalle Achté (Syksystä jouluun : Aleksis Kivi psykiatrin silmin), mutta Kirkkonummella oleskelun syyt eivät liittyneet sairasteluun tai toipumiseen, vaan Kiven opinnollisiin pyrintöihin.
"Niin tuli kesä 1857 ja Aleksis oli hyvin tietoinen, että saadakseen ylioppilastodistuksen ja lyyran lakkiinsa, oli ennen kuulustelua saatava tehokkaampaa opetusta. Eräänä toukokuun... |
| Mitä sanonta ”Jiminy Christmast” Tarkoittaa ? |
344 |
|
|
|
"Jiminy Christmas" ei sinänsä tarkoita oikeastaan mitään. Tavallisimmin sanontaa käytetään huudahduksenomaisesti lievänä voimasanana, ja joulua merkitsevän "Christmas"-sanan funktio siinä on tuoda mukaan sana "Christ" ikään kuin viattomasti, vailla ilmeistä tarkoitusta herjata pyhänä pidettyä asiaa. Vaihtoehtoinen muoto sanonnasta on "Jiminy Christopher".
"Jiminy" on tavallisesti selitetty yhteensulautumaksi latinankielisestä ilmauksesta "Jesu Domine" ("Herra Jeesus"). Toisaalta sana assosioituu latinan kaksosia merkitsevään gemini-sanaan ja tätä kautta siinä on rinnakkaisen tulkinnan mukaan nähtävissä yhteys muinaisten spartalaisten suosimaan ilmaukseen, joka sisältää viittauksen Castoriin ja Polluxiin: "'Minä vastaan... |
Kysy kirjastonhoitajalta