| Milloin Psyko elokuva lähetettiin ensimmäisen kerran Suomen televisiossa? |
556 |
|
|
|
Elonet-sivuston mukaan Psykon ensimmäinen televisioesitys meillä oli TV1:n ohjelmistossa 4. helmikuuta 1974.Psycho | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) |
| Missä kokoelmassa Pentti Saaritsalla on runo, jossa hän muistinvaraisesti siteerattuna kirjoittaa: Mitä muuta onni on, kuin melkein valmis onnettomuus olimme… |
136 |
|
|
|
Muistellut säkeet ovat Monta naista -sikermän viidennestä runosta, kokoelmasta En osaa seisahtaa (Kirjayhtymä, 1969). Painopaikka on Simonpaino Oy, Helsinki. |
| Olen ymmärtänyt, että Ivan Turgenevin kirjalle Isät ja pojat aikoinaan kirjoitettiin ikäänkuin vastine, toinen kirja, joka kritisoi Turgenevin teosta. Se on… |
144 |
|
|
|
Kyseessä lienee Nikolai Tšernyševskin Mitä on tehtävä? : kertomus uusista ihmisistä. |
| Minkälainen tauti mahtaa olla vanhoissa sukutauluissa oleva tauti nimeltä lung.entz? |
220 |
|
|
|
"Lung.entz" tulee saksankielisestä sanasta Lungenentzündung, joka tarkoittaa keuhkokuumetta. |
| Kun lehmää lypsetään käsin, sitä lypsetään aina lehmän oikealta puolelta. Mutta miksi? Edes maatalojen emännät eivät ole osanneet perustella minulle tätä. … |
983 |
|
|
|
Tutkiskelin sekä karjatalousaiheista että kansantapoja esittelevää lähdeaineistoa siinä toivossa, että olisin löytänyt asialle selkeän järki- tai uskomusperäisen selityksen. Ensinmainitut – kuten esimerkiksi muuten erinomaisen seikkaperäinen Laina Vehasen Karjaväen kirja – neuvovat kyllä usein käsin lypsettäessä tekemään sen lehmän oikealta puolelta, kuitenkaan antamatta syitä tai perusteluja käytännölle. Lypsämiseen liittyvistä uskomuksista tai karjataioista en taas löytänyt minkäänlaista kannanottoa kysymykseen siitä, millä puolella lehmää lypsäjän tulisi olla. Lopulta vanha Suomen maatalousseurojen aikakauslehden Maan numero osasi antaa ihmetyksen aihetta antaneelle tavalle mitä suurimmassa määrin yksinkertaisen selityksen... |
| Mitä äidinkielen (suomen) oppikirjoja tamperelaisissa kouluissa käytettiin maailmansotien välisinä vuosikymmeninä? Setälän kielioppi muistetaan nimeltä, mutta… |
157 |
|
|
|
E. N. Setälä ei ollut ainoa suomen kielen oppikirjojen tekijä, mutta käytetyin kyllä – ainakin tamperelaisissa kouluissa. Varsinkin oppikoulut nojautuivat vahvasti Setälään, kansakouluissa hajontaa oli enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka "Setälän kielioppi" on nimenä saavuttanut miltei käsitteen aseman, Setälä oli tosi asiassa tehnyt useita paljon käytettyjä äidinkielen oppikirjoja – Suomen kielioppi oli vain yksi monesta.Tamperelaisissa kansakouluissa 1920- ja 30-luvuilla tavallisimmat lukukirjat olivat Valistuksen lukukirja ja Kansakoulun lukukirja. Kansakoululaisten Setälä oli Lyhyt äidinkielen oppikirja. Sille rinnakkaisia tai vaihtoehtoisia kirjoja olivat esimerkiksi A. Kannisen Äidinkielen opas, K. Merikosken Omin voimin... |
| Ttyttö, joka pystyi matkustamaan ajassa koskettamalla tauluja |
209 |
|
|
|
Kyseessä on ruotsalaisen Finn Zetterholmin Lydian salaisuus : matka maalausten taakse (Otava, 2007).Lydian salaisuus | Kirjasampo |
| Suomisen perhe-elokuvat olivat oikeamielisten ihmisten ihannekuvia. Mutta missä taloudenhoitajatar Hilda (mainio Siiri Angerkoski) söi muun perheen… |
203 |
|
|
|
Tavallisimmin kotiapulaiset aterioivat keittiössä korjattuaan herrasväen ruoka-astiat ja loput ruoat.Suomisen perhe -elokuvien kuvaamassa maailmassa eletään tavallaan vielä sotienvälisen ajan sääty-yhteiskunnassa, missä "parempien" perheiden kodeissa odotettiin ilman muuta olevan palvelusväkeä edes yhden palvelijan verran. Palvelijat olivat palkollisia, "alempaa" säätyä isäntäväkeen nähden. Tilanne oli mitä suurimmassa määrin kysymyksessä ounastellun kaltainen: kenellekään ei tullut mieleen, että kotiapulainen olisi voinut aterioida perheen kanssa samaan aikaan samassa pöydässä. Sitä paitsi, isäntäväen ruoka-aika oli kotiapulaisen kannalta työaikaa: hänen tuli huolehtia tarjoilusta ja olla sillä tavalla "läsnä" ja saapuvilla.Erinomaisia... |
| Onko tietoa minkä niminen on lastenkirja, joka kertoo akasta ja rotista, jotka asuvat samassa talossa? Olen lukenut kirjaa lapsille 1980 luvulla. |
136 |
|
|
|
Kyseessä lienee Tamasin Colen Hys! Hiirenhiljaa!Hys! Hiirenhiljaa! - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi) |
| Kenen kirjoittama runo? "Kevät on sulla, siis leivona lennä, joutsenna soutele selkää. Ylhäällä anna sun laulusi mennä, elon ulapoit' älä pelkää." |
291 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti on viides säkeistö J. H. Erkon runosta Juhannusnuoriso. |
| Onko norjalaisen Maja LUNDEn "Bienes historie" (Mehiläisten historia, The history of bees) käännetty italiaksi - jos, niin mikä on teoksen nimi? |
329 |
|
|
|
Giovanna Paternitin kääntämän vuonna 2018 julkaistun Bienes historie -kirjan italiankielisen laitoksen nimi on La storia delle api.La storia delle api | WorldCat.org |
| Etsin romaania, joka on ilmestynyt suomeksi 1990 luvulla.Yksi kirjan henkilöistä on kuuro ja kirjassa kuvataan tavattoman hyvin viittomakieltä ja sen käyttäjän… |
234 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä ruotsalaisen Niklas Rådströmin Varjojen enkeli (WSOY, 1997)?Tässä pari näytettä siitä, miten kirjassa kuvataan viittomakieltä ja sen käyttämistä:"Hän yhdisteli viittomia niin että loppujen lopuksi hänen käsissään syntyi kokonaisia uusia maailmoja ja mantereita. Yhdellä eleellä ja yhdellä kädenliikkeellä hän kykeni valamaan elämää aivan uusiin eläinlajeihin, panemaan pilvet tanssimaan ja omenat laulamaan." (s. 119)"Kaikki lapset puhuivat keskenään merkein ja elein. Heidän kätensä leikkivät ilmassa kuin hilpeät siivet kyyhkyslakassa. Joku istui ja luki, muut yrittivät keskeyttää toisensa uusilla mielijohteilla ja huudahduksilla, joku poika nauroi hurjasti ja äänettömästi vitsille, jonka hänen kaverinsa oli juuri... |
| Lasten delfiiniaiheinen kirja 80-luvulta |
222 |
|
|
|
80-luvulla julkaistuja lapsilukijoille suunnattuja tietopuolisia delfiiniaiheisia kirjoja ovat ainakin Erkki Wessmanin Ystävämme delfiinit (Lehtimiehet, 1985) ja Michael Foxin Nick-Nick pullonokka (WSOY, 1986). Kaunokirjallisuudesta voisi mainita pari aivan 90-luvun alussa ilmestyttä kirjaa: Margaret Davidsonin Yhdeksän unohtumatonta delfiiniä (WSOY, 1991) ja Jacques Breuilin Tomi ja delfiinien salaisuus (Kirjatoimi, 1991). Kelpaisikohan jokin näistä? |
| Luovutetussa Karjalassa Suomen kirkon sisälähetyseura järjesti tilapäistä kansakouluopetusta Näätäojalla (Suistamon Loimolassa) ehkä lukuvuonna 1935-1936 ja… |
175 |
|
|
|
Suistamon muistokirjasta löytyy viittaus ns. "Sissalan kouluun", joka oli katekeetta- eli kiertokoulu:" -- [Roikonkosken] kansakoululla oli edeltäjänä katekeettakoulu, eli ns. Sissalan koulu, joksi paikkakuntalaiset sitä vielä jälkeenpäinkin nimittivät. Katekeettakoulu oli luterilaisen seurakunnan ylläpitämä pienten lasten koulu. Sissalan koulun nimen se sai opettajastaan katekeetta Einari Sissalasta. Kutsumukselleen uskollisena tämä koulumestari antoi lapsille ensiaakkoset lukemisen, kirjoituksen ja laskennon oppimisessa.” (s. 225)Esimerkiksi Karjala-lehden 5.11.1937 ilmestynyt numero mainitsee "Soanlahden seurakunnan Näätäojalla toimivan katekeetan Einari Sissalan". |
| Mitähän V. A. Koskimies tarkoitti sanoittamassaan laulussä (Kymmenen virran maa, 4. säkeistö) sanalla vilppaudella? |
1146 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vilpas tarkoittaa 'vilkasta, ketterää, vikkelää'.Kymmenen virran maa -laulun teksti on peräisin A. V. Forsmanin (myöhemmin Koskimies) vuonna 1899 kirjoittaman kolmiosaisen runoelman keskimmäisestä osasta, jossa on kaikkiaan kolmetoista säkeistöä. Itsenäisenä Kymmenen virran maa -nimisenä runona hän julkaisi sen 1905 toimittamassaan valikoimassa Kokoelma suomalaista runoutta koulua ja kotia varten.Oskar Merikanto käytti säveltämässään laulussa Koskimiehen runosta sen ensimmäisen, kolmannen, seitsemännen ja viimeisen säkeistön. Kokonaisuudessaan kolmiosainen Kainuulle-runoelma ilmestyi painettuna vasta vuonna 1926 kokoelmassa Vuosien varrelta, osittain uudelleen runoiltuna. Tässä Nykyisyys-nimisen toisen osan... |
| Onko "se joka haukkuu on ite" sanonnalla englanninkielistä vastinetta? |
549 |
|
|
|
Jos englanniksi on tarve paheksua jotakuta esimerkiksi siitä, että tämä on moittinut toista ominaisuuksista, joita hänellä itsellään on, sopiva sanonta olisi vaikkapa "It takes one to know one".Kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kolmisen vuotta sitten julkisesti nimitti Vladimir Putinia "tappajaksi", Putin vastasi kutakuinkin kysymyksessä esitetyllä tavalla käyttäen venäjänkielistä sanontaa "Кто так обзывается сам так называется". Kirjaimellisesti tämän voisi kääntää englanniksi muotoon "He who calls names, is called that himself" ('Joka nimittelee, on itse sen niminen'). Englanninkielisissä uutislähteissä Putinin toteamus oli tavallisimmin käännetty juuri turvautumalla sanontaan "It takes one to know one". |
| Mitä uudempia suomalaisia kirjoja on käännetty englanniksi? |
1474 |
|
|
|
Tietoa suomalaisten kirjailijoiden teoksista tehdyistä käännöksistä voi hakea Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.Kysymyksessä mainituista kirjailijoista Katja Kettua, Mia Kankimäkeä ja Antti Tuuria on käännetty englanniksi. Muita englanniksikin käännettyjä kirjailijoita ovat esimerkiksi Pajtim Statovci, Kari Hotakainen, Rosa Liksom ja Riikka Pulkkinen. Dekkaristeista mm. Leena Lehtolaisen, Seppo Jokisen ja Max Seeckin teoksia on käännetty englannin kielelle. |
| Silloin kun Suomessa oli säätyvaltiopäivät, minkä kokoisia säädyt olivat eli montako valtiopäiväedustajaa niillä oli? Minkä kokoisia säätyjen vaalipiirit… |
326 |
|
|
|
Säätyvaltiopäivien olemuksesta kiinnostuneelle suosittelisin Suomen eduskunta 100 -vuotta sarjassa ilmestynyttä Juhani Myllyn kirjaa Edustuksellisen kansanvallan läpimurto. Se sisältää tiivistetyssä muodossa erinomaisen selkeän esityksen kansanedustuksesta säätyvaltiopäivillä. Lisäksi siinä ovat liitteinä mukana sekä Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäiväjärjestys että Suomen Suuriruhtinaanmaan vaalilaki.Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat keisarin kutsusta. Vuodesta 1863 lähtien varsinaiset valtiopäivät kutsuttiin koolle 3–5 vuoden välein. Suomalaisten oikeus osallistua valtiopäivämiehen valintaan määräytyi vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen pohjalta syntyperän, ammattiaseman, varallisuuden tai maanomistuksen mukaan. Kullakin säädyllä... |
| Etsin kirjaa, jonka luin muistaakseni 1990-luvulla tai sitten 2000-luvun alkuvuosina. Kirjan idea oli kertoa sama tapahtuma äärimmäisen monen kertojan suulla. … |
201 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä kenties Raymond Queneaun Tyyliharjoituksia? Siinä Queneau kertoo saman ulkoisesti lyhykäisen ja yksinkertaisen tapahtumasarjan 99 eri tavalla.Tyyliharjoituksia | Kirjasampo |
| Käki kukkuu - vanhoja uskomuksia |
10819 |
|
|
|
Kattavin lähde lintuihimme liittyvistä uskomuksista lienee Antero Järvisen Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä. Suositella voi myös Järvisen keräämää materiaalia hyödyntävää Eero Ojasen kirjaa Suomen myyttiset linnut. Hyvä otos kansantarinoiden lintuaiheisia katkelmia ja sananparsia löytyy teoksesta Pieni lintukirja : suomalaista kansanperinnettä. Koko joukon nimenomaisesti käkeen kytkeytyviä uskomuksia kokoaa Juha Haikolan ja Jarkko Rutilan Käki. Näihin tutustumalla saa jo melkoisen hyvän tuntuman käkiaiheisiin uskomuksiin.Käkeen liittyviä uskomuksia on paljon ja sen kukkuminen ennusti monia asioita. Se on tunnettu ennelintu Pohjolan ulkopuolellakin. Kukuntakertojen laskeminen on kuulunut... |
Kysy kirjastonhoitajalta