| Etsin tietoa Grönlannin infrasta, maaperä on kokonaan kallioista, miten siellä vedetään vesi-ja jätevesiputket? |
510 |
|
|
|
Suurimman osan Grönlannin sähköstä, vedestä ja lämmöstä tuottaa valtion omistama energiayhtiö Nukissiorfiit. 70% energiasta on uusiutuvaa, loput tuotetaan öljyä polttavissa voimaloissa. Uusiutuvasta energiasta suurin osa tulee vesivoimasta. Juomavesi saadaan enimmäkseen sulamisvesistä.
Kallioperän ja ikiroudan vuoksi putket täytyy vetää maan pinnalle ja eristää pakkaselta. Siitä ja muista rakennussuunnittelun ja rakentamisen erityispiirteistä kertoo Design Manual for Building in Greenland: https://issuu.com/brianhurup-felby/docs/designmanual_jan09.
Nukissiorfiitin kotisivut: https://nukissiorfiit.gl/kl/ (grönlanniksi/tanskaksi)
Nukissiorfiit Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Nukissiorfiit
Grönlannissa ei kuitenkaan ole... |
| Kuinka kauan elokuvassa Leijonakuningas kuluu aikaa Simban lähdön ja paluun välillä? |
132 |
|
|
|
Elokuvassa ajanjakson pituutta ei kerrota, vaan ainoastaan kuvataan Simban kasvun kautta. Todellisuudessa aluksi avuttomat leijonanpennut kykenevät seuraamaan emoaan noin 3-kuisina ja vierotetaan noin 6-7 kuukauden iässä. Leijonat tulevat sukukypsiksi 3-4-vuotiaina. Nuoret urosleijonat karkotetaan syntymälaumastaan noin kolmevuotiaina. Ne viettävät vaeltelevaa elämää, kunnes ovat kykeneviä haastamaan toisen lauman johtajan ja valloittamaan sen paikan noin viisivuotiaina.
Mikäli elokuvan leijonien ajattelee olevan vertailukelpoisia oikeisiin leijoniin, aikaa kuluu useita vuosia.
Lähde:
Encyclopædia Britannica: https://www.britannica.com/animal/lion/Reproduction-and-life-cycle |
| HAMin ensi syksyn Tove Jansson -näyttelyssä esitellään mm. hänen ainoaa kirkkomaalaustaan. Viime jouluaattona HS:ssä omistettiin runsas sivu Albert Edelfeltin… |
213 |
|
|
|
Yli 250 suomalaista kirkkoa kattavasta Juha Vartiaisen Suuresta alttaritaulukirjasta ja hänen toimittamastaan hieman suppeammasta Alttaritauluja Suomen kirkoista -kirjasta voi poimia esimerkiksi sellaisia merkittäviä tekijänimiä kuin Väinö Aaltonen, Adolf von Becker, Pekka Halonen, Juho Rissanen ja Veikko Vionoja, joiden tuotannossa kirkkoihin toteutetut teokset ovat harvalukuisia poikkeuksia.
Kuvanveistäjänä paremmin tunnettu Väinö Aaltonen maalasi uransa aikana yhden alttaritaulun. Karinaisten kirkkoon tehdystä maalauksesta käytetään lähteestä riippuen nimeä Syntinen nainen Jeesuksen edessä, Kristus ja Hänen eteensä polvistunut nainen tai Jeesus ja Maria Magdalena. Taiteilija teki tämän harvinaisen maalauksen kaiketikin siksi, että... |
| Mikä on sanan pompula/ponnari (hiuslenkin kansankielinen nimi) alkuperä? Mistä se on peräisin? |
514 |
|
|
|
(Hius)pampulan/pompulan nimitys tulee "pientä pallomaista esinettä" tarkoittavista sanoista pampula ja pompula: pompulaksi kutsutaan varsinkin sellaista hiuslenkkiä, jossa on kaksi pallomaista osaa sen kiinnittämiseksi. Ponnari-nimitys taas liittyy lenkin käyttötarkoitukseen: sen avulla saadaan aikaiseksi poninhäntä eli ponnari.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pampula
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pompula
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ponnari |
| Onko tietoa seuraavan tekstin alkuperästä: "Rakensit minulle laivan vahvimmasta puusta.." |
85 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään tämän tekstin kirjoittajaa. Välitin kysymyksen edelleen kirjastojen väliselle postituslistalle, ja jos vastaus löytyy sitä kautta, palaan asiaan. |
| Muistan isälläni joskus 30v sitten oli lainassa kirja Neuvostoliiton ihmeellisistä ja suurista keksinnöistä. Kirjaan oli koottu Neuvostoliitosta… |
242 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Mihail Vasiljevin ja Sergei Guštševin Maailma vuonna 2007 : tiedemiesten tulevaisuudennäkymä (Tammi, 1960).
Vasiljev ja Guštšev olivat Komsomolskaja Pravda -lehden toimittajia, jotka vuonna 1957 haastattelivat Moskovassa eri tieteenalojen tutkimuslaitosten johtajia ja kokoamansa aineiston pohjalta kirjoittivat kuvauksen siitä, miltä maailma näyttäisi 50 vuotta myöhemmin.
"Tulevaisuudenkuva 21. vuosisadalta on kaikessa utopistisuudessaan vaikuttava ja mieltä kiehtova: kuu on oman planeettamme seitsemäs maanosa, siellä on ensimmäinen lasista rakennettu kaupunki, suuret ja nopeat laivat kulkevat veden alla, lentokoneet ujeltavat 6 000 km tuntinopeudella, syöpä on jo voitettu, ihminen tarvitsee... |
| Jollei lähde, ei voi palata. Ja nyt voisi halata. Muista sinä minua, minä muistan sinua. Hei, hei, ystäväni! Mistä löytyisi tähän lauluun sanat ja nuotit? |
1031 |
|
|
|
Laulun nimi on "Hei, hei, ystäväni". Se alkaa: "Maalivahti se on veskari". Laulun on säveltänyt Kyösti Salmijärvi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Laulu sisältyy "Pikku Vipusen opettajan oppaaseen" (1. uud. painos; 297 sivua; Otava, 2008; ISBN 9789511231813). Kirjassa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit.
Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:
https://finna.fi
|
| Mistä löydän nuotit D. Farinan sävellykseen Paina jäljet katseeseen. Suomeksi sanoittanut Timo Kosonen, levyttänyt Reijo Taipale ja Marion |
297 |
|
|
|
Suomenkielisellä nimellä "Paina jäljet kasteeseen" tai "Painan jäljet kasteeseen" en löytänyt nuottia tähän Dario Farinan säveltämään kappaleeseen, jonka alkuperäinen nimi on "Ci sarà". "Ci sarà" -niminen kappale sisältyy nuottiin "30 successi italiani" (PolyGram Italia Edizioni Musicali, 1990). Nuotissa on laulun sanat italiaksi, melodia ja sointumerkit. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta. Verkosta löytyy kappaleen nuotinnoksia, joista osa on maksullisia.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Ci sarà -nuotti:
https://pdfcoffee.com/ci-sara-al-bano-e-romina-pdf-free.html
|
| Miten menee Anna-Maija Raittilan runo, joka kertoo Inkerin häistä? Se on teoksessa Ruiskukkaehtoo. |
428 |
|
|
|
Anna-Maija Raittilan runo "Hääaaton aamu" päättyy säkeeseen "On huomenna Inkerin häät!". Kuten jo tiedätkin, Runo sisältyy Raittilan kokoelmaan "Ruiskukkaehtoo" (WSOY, 1947) ja myös hänen teokseensa "Valitut runot : runoja vuosilta 1947-1974" (Kirjayhtymä, 1978). |
| Löytyykö mistään nuotteja Anne Mattila&Janne Tulkki Sielu Salamoi -kappaleeseen? |
308 |
|
|
|
Jori Sivosen säveltämään ja Timo Mäenpään sanoittamaan kappaleeseen "Sielu salamoi" en löytänyt nuottia. Verkosta löytyy kappaleeseen sointuja, esimerkiksi:
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/anneli-mattila/sielu-salamoi-chord…
https://chordu.com/chords-tabs-anne-mattila-janne-tulkki-sielu-salamoi-…
https://chordify.net/chords/anne-mattila-janne-tulkki-sielu-salamoi-nuk…
Lähde:
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
|
| Löytyisikö tietoa säveltäjä Erkki Salmenhaaran kappaleesta Onnellisten saari (jos nyt oikein muistan nimen), ts. mihin suurempaan teokseen se mahtaakaan… |
179 |
|
|
|
Tarkoittanet Erkki Salmenhaaran 5. sinfoniaa, jolla on myös erityinen nimi: "Lintukoto" ("Isle of bliss", "Lycksalighetens ö"). Sen lähtökohtana on Aleksis Kiven runoelma. Sinfonia on sävelletty solisteille, kuorolle ja orkesterille. Salmenhaara sävelsi sen vuonna 1989 Helsingin yliopiston tilauksesta yliopiston 350-vuotisjuhlia varten.
Teoksen tiedot Music Finland -sivustolla:
https://core.musicfinland.fi/works/lintukoto-f50f1096-2cc9-48cd-943a-35…
|
| Kirja hakusessa: kannessa piirretty kuva lapsesta taikurin viitta ja hattu päällä, kielellisiä tehtäviä ja harjoituksia |
130 |
|
|
|
Kuvaukseen sopii kaksi kirjaa.
Salo, Sari: Sanataikoja ja lukuloitsuja : 150 Peppu irti penkistä -ideaa esi- ja alkuopetukseen
Vuori, Katariina: Tarinataikurit : sanataideharjoituksia lapsille |
| P-jeffin oopperan "Rakkaus kolmeen appelsiiniin" nimi on käännetty myös muotoon "Rakkaus kolmeen oranssiin". En löytänyt tämän käännöksen tekijää enkä siitä… |
162 |
|
|
|
Saatat olla oikeassa. Sergei Prokofjevin oopperan nimi on suomennettu "Rakkaus kolmeen oranssiin" kirjassa "Sävelten maailma : musiikinkuuntelijan tietoteos". Kirja perustuu amerikkalaisen D. Ewenin teokseen "Music for millions", ja sen ovat suomeksi toimittaneet Oiva Talvitie ja Kari Rydman. Suomenkielisen version esipuheen on kirjoittanut Kari Rydman.
Blogissaan Rydman kertoo, ettei koskaan tavannut Oiva Talvitietä, jonka suomennoksen hän sai toimitettavakseen. Hän ei ollut tyytyväinen Talvitien suomennokseen ja muokkasi kirjan sisältöä ajantasaisemmaksi. Rydman ei ole täysin tyytyväinen lopputulokseen omalta osaltaan eikä kielentarkastajien kaikkiin ratkaisuihin.
Lähteitä:
Sävelten maailma : musiikinkuuntelijan tietoteos (WSOY,... |
| Naispäähenkilö veijariromaanissa? |
230 |
|
|
|
Tässä joitakin vinkkejä.
Emma Cline: Vieras
Daniel Defoe: Moll Flanders
Catharina Ingelman-Sundberg: Kakkua, kiitos! + jatko-osat
Rosa Liksom, Kreisland
Pirkko Lindberg: Candida
Tone Schunnesson: Päivät, päivät, päivät
Andy Weir: Artemis
Fay Weldon: Naispaholaisen elämä ja rakkaudet
Heidi Väätänen: Chloé S:n sanakirja
|
| Lastenkirjoja unimaailmoista |
188 |
|
|
|
Ensimmäinen kirja voisi olla Marjatta Kureniemeen Kuinka Kum-Maa on kaikkialla. Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1954, ja siitä on otettu myös uusia painoksia. Toinen teos saattaa olla Astrid Lindgrenin Kultasiskoni (1974, myös uusi painos).
Toisissa, rinnakkais- tai mielikuvitusmaailmoissa seikkaillaan myös esim. näissä kirjoissa:
Aapala, Marja: Selma ja Ultramariinin puutarha
Ende, Michael: Tarina vailla loppua
Kujanpää, Mari: Hilda ja Tilda Salatun maassa
Lapintie, Tarja: Kiveen kätketty linna
Lindgren, Astrid: Päivärinne
Mandart, Pamela: Piilolaakso
Simukka, Salla: Sisarla |
| Miltä vuodelta on Mika Sundqvistin kappale Kortti tuo, kortti vie? |
401 |
|
|
|
Fono-äänitietokannan mukaan Mika Sundqvistin Kortti tuo, kortti vie -kappale on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1997 levyllä Suurin piirtein : Suomen parraat juomalaulut 2.
Fono: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=kortti+tuo&ID=5c22febd-45d7-… |
| Onkohan Andrews Sistersin kappaletta Pack up your troubles in your old kit-bag and smile, smile, smile käännetty ja esitetty suomeksi? |
111 |
|
|
|
Tähän Felix Powellin säveltämään ja George Asafin (eli George Henry Powellin) sanoittamaan lauluun en löytänyt suomenkielistä sanoitusta.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Pack up your troubles in your old kit bag and smile, smile smile! SecondHandSongs-palvelussa:
https://secondhandsongs.com/work/144166/all
|
| Löytyykö Finlex-palvelusta tieliikennelain liitteet? |
472 |
|
|
|
Tieliikennelain säädösliite löytyy Finlexistä lain viimeisen eli 195. pykälän jälkeen: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L7P195. |
| Minä vuonna syntyi Suomessa viimeinen ikäluokka, josta iso osa kävi kansa- ja kansalaiskoulun, ilman kokemusta oppi-, keski- tai peruskoulusta? |
747 |
|
|
|
Kansa- ja kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelevia oli vielä 60-luvun alussa yli 77% kaikista yleissivistävässä peruskoulutuksessa olleista. Siitä lähtien kansakoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä väheni asteittain, mutta kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä pysyi melko tasaisena aina 70-luvulle saakka. Keskikoulun oppimäärää suorittavien määrä lisääntyi vuoteen 1972 saakka, jolloin se alkoi kääntyä laskuun peruskoulujärjestelmään siirtymisen vuoksi.
Kansa- ja kansalaiskoulun oppimäärän suorittaneiden määrä oli vielä vuonna 1970 keskikoulun suorittaneiden määrää suurempi: kansa- ja kansalaiskoulun päättäneitä oppilaita oli yhteensä 38 727, keskikoululaisia 37 877. Jo vuodesta... |
| Mikä on Ilkka Remeksen myydyin kirja? |
1767 |
|
|
|
Kustannusalan vuoden myydyimpien kirjojen listauksien perusteella parhaiten kaupaksi käynyt Remes on 2006 julkaistu 6/12, jota myytiin 151 600 kappaletta. Muita yli sadantuhannen myydyn niteen rajan ylittäneitä Remeksen teoksia ovat Ikiyö (135 200), Pahan perimä (133 100) sekä Nimessä ja veressä (118 700). Lukuihin eivät sisälly pokkarit eivätkä Suomen kustannusyhdistyksen tilastoimien kirjavuosien jälkeisinä vuosina myydyt niteet. |
Kysy kirjastonhoitajalta